Yläluokkaiset ja työväenluokkaiset alat ja tiedekunnat

Määrittele yläluokkainen / varakas.

Kun putkiasentaja tekee perustamallaan asennusfirmalla rahaa 500 Keur/vuosi. Kuuluuko hän lähihoitajavaimonsa kanssa perheineen "yläluokkaan"?

Tai jos suomenkielen tutkija/runoilija yhdessä biologimiehensä kanssa saavat apurahoista ja pätkätöistä yhteensä kasaan 40keur/vuosi, kuuluvatko he "alaluokkaiseen" köyhälistöön?

Entäs kansainväliseen konserniin kuuluvan suomalaisen tuotantoyksikön toimitusjohtaja(ktm), onko hän työläinen vai porvari? Ei hän ainakaan omista mitään vaan on palkansaaja siinä missä samaisen yhtiön puhelinvaihteessa työskentelevä merkonomi.

Et ole sinällänsä väärässä, esimerkiksi sosiaalipsykologian opinnoissani käsiteltiin mm. rasismin ja koulutustason/alan yhteyksiä. Oikeustieteelliset ja poliisit olivat oikeistolaisempia ja auktoriteettisia. Valtiotieteelliset ja sairaanhoitajat taas kykenivät tuntemaan enemmän empatiaa vaikkapa maahanmuuttaja-asiakasta kohtaan. Varmasti ammatti-identiteetti vaikuttaa näkemyksiin maailmasta, toisaalta taas opiskelupaikka voidaan valita näkemyksen mukaan (eli kauppatieteellisiin hakevat ne joista materialismi on ihan kivaa ja sallittua, sosiaalityöntekijöiksi vaikkapa sitten taas sellaiset joille tärkeää elämässä on auttaa toisia ja mielellään tehdä sitä työkseen). Mutta onhan myös aina poikkeuksiakin, eli kauppatieteellisessä voi opiskella kovankin luokan anarkisti, joka haluaa pelastaa maailman ja valtsikassa taas sosiaalipolitiikko joka haluaa vain turvallisen työn ja hyvän palkan. :-)

Sinällänsä tuo "teknillisen" lukeminen vasemmistolaisiin on hieman kyseenalaista. En tiedä yliopiston tekniikan akateemisista, mutta tutkimusten mukaan muistaakseni teekkarit ovat kovasti oikeistolaispainotteisia (toki toinen puoli sitten painottuu myös vahvasti vihreisiin).

Humanisteista en osaa oikein sanoa, mutta itse tunnen huomattavasti enemmän työväenluokan lapsia, jotka opiskelevat humanistisia aineita kuin keskiluokkaisia. Englanninkielen opiskelijat ovat siinä mielessä erityisasemassa, että opettajat suosittelevat heille usein vaihto-oppilasvuosia tai kielikursseja ulkomailla, jotta he parantaisivat kykyjään kun kilpailu paikoista on niin vaikeaa. Voi olla, että ellei ole huippulahjakas luonnostaan (tai hanki kesätyörahoilla matkaan rahaa), niin pappa betalar-tyypit pärjäävät paremmin valintakokeissa yksinkertaisesti paremman harjoittelun vuoksi. Tämän tiedän itse sen vuoksi, että kuuluin itse myös joskus noihin haaveilijoihin (en sitten lopulta hakenut) ja tuttaviani opiskelee englanninkieltä yliopistoissa. :-)

Ensinnäkin pyytäisin huomioimaan, että Suomessa on yhteiskuntaluokkien esiintymistä tutkittu monen monta kertaa, milloin eri alojen yhteiskuntatieteilijöiden, kauppatieteilijöiden, filosofien tai tilastotieteilijöiden toimesta, ja aina on tultu enemmän tai vähemmän samaan lopputulokseen, että tämä yhteiskuntaluokkien mukainen luokitus ei toimi Suomalaisessa yhteiskunnassa.

Syitä on pääasiassa kaksi:
A, Jotta yhteiskuntaluokalla olisi jotain merkitystä, sillä pitäisi ulkoisten puitteiden lisäksi sillä olla myös sisäisesti identifioiva vaikutus. Eli samaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvilla pitäisi olla yhteinen käsitys samaan yhteiskuntaluokkaan kuulumisesta. Valitettavasti identifikaation perusteella perinteisellä luokkajaottelulla ainoa Suomesta löytyvä yhteiskuntaluokka on työväenluokka, joka jakaa yhteistä identiteettiä työläis - käsitteen alla.

B, Mutta muita edellä olevan kaltaisia yhteiskuntaluokkia ei löydykään. Tosin kun väestöä luokitellaan tilastollisesti, niin tämä ryhmä ylemmät toimihenkilöt vastaa pitkälti samaa luokkaa kuin ylempi keskiluokka, tosin vain osaa luokasta. Sillä periaatteessa saman ulkoisen tulotason omaavat, ja siten samaan yhteiskuntaluokkaan periaatteessa kuuluvat yrittäjät ja maanviljelijät ovat kuitenkin arvoiltaan paljon lähempänä muita yrittäjiä ja maanviljelijöitä tulotasosta riippumatta, kuin saman verran tienaavia ylempiä toimihenkilöitä.

Toiseksi minulle on jotenkin tullut sellainen vainoharhainen kuva, että kun näitä muualla esiintyviä yhteiskuntaluokkia punnataan tänne Suomeen kuin suorakulmion palikkaa ympyränmuotoiseen aukkoon siinä kuuluisassa poliisikoulun pääsykokeessa, niin siinä taustalla meinaa enemmänkin olla tavoite saada yhteiskuntaluokka-ajattelulle hyväksyntää, ja siten levittää sitä yrittämällä määrittää jollekin yhteiskuntaluokalle jotain yhteistä identiteettiä, jota aiemmin ei ole ollut.

Mutta jottei nyt tuhlata hyvää provoa, niin vastataan tuohon kysymykseen. Eli jos unohdetaan nämä yhteiskuntaluokat, niin se tosiasia toki tunnetaan että eräiden tiedekuntien opiskelijoiden vanhemmilla on muiden tiedekuntien opiskelijoihin verrattuna jonkin verran korkeammat tulot ja korkeampi koulutustaso, eli puhutaan ns. sosiaalisesta periytymisestä.

Eli esim. erityisesti taidealan kk-opiskelijoilla, kauppa- ja oikeustieteilijöillä samoin kuin teekkareilla on keskimääräistä parempiosainen tausta. Sen sijaan lääkisläisten tausta ei poikkea juurikaan normaalista keskiverto-opiskelijoista.

Tiedekuntien sisälläkin on taustojen vaihtelua, sillä nimenomaan nuo valtsikkalaiset ovat olleet niitä varsin hyvätaustaisia, verrattuna muihin yhteiskuntatieteilijöihin. Sen sijaan sosiaalitieteitä lukevilla vanhempien tausta on keskimääräistä vaatimattomampi.

En näe oikein mieltä lähteä arvioimaan opiskelijoiden taustoja tiedekuntakuntakohtaisesti, jo senkin takia, että sama oppiaine voi sijaita eri yliopistoissa eri tiedekunnissa.

Yleensä se on mennyt niin, että jos taustat ovat olleet vähän vaatimattomampia, niin silloin valitaan ala, josta valmistuu selvästi johonkin ammattiin suoraan (esim farmaseutit). Sekin on havaittu, että jos kyseessä on se suvun tai perheen ensimmäinen yliopistotutkinto, niin se on kuitenkin menoa ylöspäin, tällöin näillä tutkinnon statuksilla tai joskus myöhemmin ansaittavilla palkoilla ei ole alaa valittaessa niin suurta merkitystä kuin valitun alan työtehtävien kiinnostavuudella (esim. opettajat).

Teknillisellä alalla on kyllä osin työväenluokkaisten vanhempien lapset, sanoisin ennemmin keskiluokkaisen. Mutta ainakaan Otaniemessä vasemmistolainen maailmankatsomus ei ole kovin kovassa huudossa...

Teekkarit ovat perinteisesti olleet maailmankatsomukseltaan jopa oikeistolaisempia kuin kauppatieteilijät. Tähän johtopäätökseen tulet itsekin vertailemalla esimerkiksi yo-kuntavaalien tuloksia.

Suomen oikeistolaisimmat yliopistot ovat TKK, HSE ja LUT.

Minulla on duunarivanhemmat ja duunarisuku. Minulla on kaksi tutkintoa yliopistosta (luonnotieteistä ja yhteiskuntatieteistä). Asun Punavuoressa omassa asunnossa. Minulla on usealla mittapuulla erittäin hyvä palkka (ja olen esimiesasemassa). Luen paljon runoutta enkä tilaa Seiskaa. Käyn teatterissa ja baarissa. Juon mieluummin olutta kuin viiniä, mutta en kykene lukemaan kioskikirjallisuutta.

Autoni on vanha matolaatikko (ei kiinnosta hankkia parempaa) ja minulla on tatuointeja. En äänestä vaaleissa vaikka politiikkaa seuraan.

En omasta mielestäni mahdu kumpaankaan noihin sinun stereotypiaasi yläluokasta ja työväenluokasta. Suurin osa ihmisistä ns. hyvin toimeentulevista ihmisistä joilla on akateemiset vanhemmat eivät ole oikeasti kovin kultturillisesti valistuneita. Toisaalta tunnen aika paljon duunareita, jotka huomattavan älykkäitä ja harrastavat korkeakulttuuria (tyyliin balettia).