Vanhemmillani oli keskinäinen testamentti jonka perusteella eloonjäänyt puoliso ( äitini)peri kaiken ja hänen kuoltuaan perintö menee tasan rintaperillisille.
Olen ymmärtänyt että äitini saa myydä tai vaikka hävittää koko omaisuuden eläessään mutta ei voi testamentilla määrätä kuin 1/2 omaisuudesta.
Meitä on useampia sisaruksia.
Voiko äitini määrätä vapaasti 1/2 omaisuudesta vai rajoittaako lakiosa hänen valtansa 1/4 osaan koko omaisuudesta ?
Voiko hän lakiosan rajoittamatta myydä 1/2 tai vaikka kaiken yhdelle rintaperillisistä alihintaan?
Olen ymmärtänyt että äitini saa myydä tai vaikka hävittää koko omaisuuden eläessään mutta ei voi testamentilla määrätä kuin 1/2 omaisuudesta.
Meitä on useampia sisaruksia.
Voiko äitini määrätä vapaasti 1/2 omaisuudesta vai rajoittaako lakiosa hänen valtansa 1/4 osaan koko omaisuudesta ?
Voiko hän lakiosan rajoittamatta myydä 1/2 tai vaikka kaiken yhdelle rintaperillisistä alihintaan?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Äitinne perii siis kaiken testamentin pohjalta, oletan, että kysessä on omistus- ja hallintaoikeustestamentti, ainakin tuo "perii kaiken" viittaisi siihen.
Joten, ellette ole vaatineet lakiosaanne maksuun, ei teillä ole mitään osaa eikä arpaa äitinne eilinaikaiseen omaisuuteen. Hän saa tehdä omaisuudellaan silloin mitä hakluaa, sillä testamentti mitä ei moitita saa aikaan sen, ettei kuolinpesään synny teillä omistusta, vaan hyväksytte testamentin.
Kun äitinne saa koko testamentin, ei teille lapislle tule perintöveroja, ja ei näin omaisuuttakaan.
Aikanaan sitten äidin kuoltua koko omaisuus jaetaan lasten kesken - ellei ole testamenttia tai keskinäisiä kauppoja. Äidillä on oikeus tehdä omaisuudellaan mitä haluaa - testamentti antaa siihen oikeuden.
Eloon jäänyt perii kaiken mutta keskinäisessä testamentissa omistusoikeutta on rajoitettu siten että molempien vanhempien kuoltua perintö menee tasan rintaperillisille. Tästä syystä nimi vallintaoikeus eikä täysi omistusoikeus. Eloonjäänyt puoliso ei voi uudella testamentilla määrätä kuin oman puolikkaansa osalta. Eläessään hän voi siis tehdä mitä haluaa omaisuudella. Mutta voiko hän myymällä alihintaan yhdelle perillisistä kiertää keskinäisen testamentin määräyksen ja välttää lakiosaa koskevat määräykset?
Lakiosan suoja on Suomessa vahva, jos sitä yrittää kiertää tarvitaan jatkossa lakimiehiä.
Kiinteistökaupassa voi tulla eteen myyntivoitonvero leskelle, alihintaisessa kaupassa lahjavero ostajalle samoin kuin tietysti varainsiirtovero ostajalle. Verojen määrät riippuvat siitä mitä myydään, asunto, metsämaata ja kuinka paljon alihintaan.
Lesken kuoltua pidettävässä perunkirjoituksessa muut perilliset voivat vaatia, että lahjan arvo on lisättävä pesään. Lisätäänkö ja minkä arvoisena riippuu kaupan ajankohdasta ja voidaanko osoittaa kaupalla olevan tarkoitus järjestellä asioita kuoleman varalta vastoin aikaisempaa testamenttia ja perillisten oikeutta lakiosiinsa ym. Onko kysymyksessä suosiolahja jossa suositaan yhtä perillisistä muiden kustannuksella jne. Yleisesti ottaen lahjan arvo lisätään lahjan antamisajankohdan mukaisena. Arvo on käyvän hinnan ja toteutuneen kaupan välinen hintaero. Arvo ei liity verotusarvoihin.
Jos pesässä ei ole varoja laskennallisten lakiosien maksuun on perillisillä mahdollisuus vaatia lakiosantäydennystä lahjan saaneelta perilliseltä. Jokaisen perillisen on tehtävä oma vaatimuksensa. Tilanne vaatii aktiivisia toimia ja niihin liittyy määräaikoja. Turvautuminen lakimiehiin on lähes välttämätöntä. Syntyvä prosessi on perintöriidan alku. Kysymykseen voiko, saako on vastaus että laki ei estä väärin tekemästä mutta siitä on seurauksia, jotka ovat kaikkien osapuolten kannalta raskaita.
Vanhoilla ihmisillä on usein tapana kärjistää sanomalla, että minä voin tehdä omalla omaisuudellani mitä haluan, mutta silloin täytyy muistuttaa omistuoikeutta mahdollisesti rajoittavista tekijöistä ja omavaltaisuudesta seuraavista riidanaiheista.