Sain isältäni taannoin lahjoituksena hieman metsää ja pari kiinteistöä. Lahjakirjaan oli kirjattu, että puolisolla ei ole avio-oikeutta tähän lahjaan.
Olin lahjan saamisen aikaan jo naimisissa, eikä meillä ole avioehtoa. Minulle on herännyt kysymys, että onko mahdollisessa erossa puolisollani jokin avio-oikeus em. lahjan kattamaan omaisuuteen?
Onko kukaan ollut vastaavassa tilanteessa ja/tai voisiko joku neuvoa?
Olin lahjan saamisen aikaan jo naimisissa, eikä meillä ole avioehtoa. Minulle on herännyt kysymys, että onko mahdollisessa erossa puolisollani jokin avio-oikeus em. lahjan kattamaan omaisuuteen?
Onko kukaan ollut vastaavassa tilanteessa ja/tai voisiko joku neuvoa?
Vastaukset 17
Vanhimmat
lahjakirjassahan on siitä maininta ja se pätee.
Lahjakirjassa ja testamentissa toteutettu avio-oikeuden poisrajaaminen on pätevä.
Kiitokset vastauksista. Näin sen asian ajattelin (toivoin) itsekin olevan.
Kyllä tuo avioehto kuitenkin on hyvin oleellinen "vakuutus", koska ei elämästä koskaan etukäteen tiedä.
Tilanteet, joissa toinen puoliso on "varakkaampi" (jos näin nyt voi ilmaista) lienevät kuitenkin yleisiä. Tällöin uskon parishdeongelmissa yms. avioehdon jopa edesauttavan ongelmien ratkaisua. Ei tarvitse päällimmäisenä pelätä, että tulee tyhmyyttään "putsatuksi"...
enimmäkseen puppua.
Lakia ei voi millään paerinpaloilla kiertää,
vaikka se kivaa olisikin.
Aviomiehesi on oikeutettu puoleen kiinteästä omaisuudesta
vaikka isukkisi kanssa vääntelisitte millaisia papruja tahansa.
ennnenkaikkea sinun tulkintasi.
Lahjakirjassa tehty avio-oikeuden poistava ehto on pätevä. Jos puolisoilla on avio-oikeuden poissulkeva avioehto, niin mitään lahjakirjan määräystä ei edes tarvita.
Auton ja antoi lapun ettei kuulu avio-oikeuden piiriin.
Lisäksi nautin palkkaa samoilla eväillä.
OLET SEINÄHULLU.
... tosiaan, jos työntaja lahjoittaa auton lahjakirjalla, missä lahjan antaja sulkee puolison avio-oikeuden ulkopuolelle koskien ko. lahjaa ... niin miten tulkitaan avioeron osituksessa...
Alkperäisen kirjoittajan osalta asia on selvä, miehellä ei ole avio-oikeutta lahjaan, jos tyttären isä niin lahjakirjassaan määrännyt.
Ehkä "Yx Tavavallinen" valaisisi asiaa ja siihen liittyviä pykäliä.
...on jopa sitovampi kuin avioehto.
Nykylain mukaan avioehdosta voidaan sovitella, mutta jos lahjakirjassa tai testamentissa on ehto, että lahjan saajan/perijän puolisolla ei ole avio-oikeutta kyseiseen lahjaan tai perintöön, niin siinä ei ole mitään sovittelemista. Puolisolla ei tosiaankaan ole mitään oikeutta kyseiseen lahjaan tai perintöön.
Jos vanhemmat näkevät, että heidän lapsensa menee sinisilmäisenä naimisiin pahimman luokan onnenonkijan kanssa, on parasta kiireesti laatia testamentti, jossa suljetaan pois kyseisen lapsen puolison avio-oikeus perintöön - tai jos antaa lapselleen jonkun suuremman lahjan, siihenkin kannattaa kirjata sama ehto = lapsen puolisolla ei ole siihen avio-oikeutta.
Olen kuullut tapauksesta, jossa renttu mies oli antanut vaimolleen avioeron vasta siinä vaiheessa, kun vaimon vanhemmat olivat tehneet testamentin, jossa oli suljettu pois kyseisen miehen avio-oikeus heidän perintöönsä. Vävy nimittäin oli odotellut appiukon kuolemaa, että olisi päässyt osille perinnöstä, mutta turhaanpa odotti.
... sovin työnantajani kanssa että tyydyn pieneen palkaan ... ja hän palkitsee siitä kerran vuodessa esim. 1000 kpl. Nokian osakkeita LAHJANA, lahjakirjassa tietenkin rajataan avio-oikeus puolisolta pois.
Lahjasta toki maksetaan lahjavero.
Ymmärrän ettei tämä voi olla mahdollista (mikä oiva keino olisikaan kiertää työnantajamaksuja) ... mutta perusteluita millä tämä estetty olisi kiva kuulla.
Suomen oikeusjärjestelmässä on voimakkaasti voimassa periaate, jonka mukaan oikeustoimia käsitellään, ei niille annettujen NIMIEN, vaan niiden TOSIASIALLISEN LUONTEEN perusteella.
Käytännössä siis jos asia näyttää a:lta ja käyttäytyy kuten a yleensä, sitä voi ihan rauhassa väittää b:ksi, mutta silti tuomioistuin ottaa sen huomioon a:na.
Lahjan verotushan menee eri ratoja kuin ansiotyön ja kun näitä yritteliäitä veijareita aina tästä maasta löytyy, veikkaan että työnantajan "lahjoista" löytyy muutamakin ennakkotapaus ainakin hallinto-oikeuden puolelta.
Tuo oli hyvä näkökanta -- pidänpä mielessä :-)
Testamentilla voidaan rajoittaa avio-oikeutta Tulosta Sähköposti
42-43/2002 Viikon lakineuvo
Testamentintekijä voi viimeisenä tahtonaan ilmoittaa, ettei testamentinsaajan aviopuolisolla tai rekisteröidyn parisuhteen toisella osapuolella ole avio-oikeutta häneltä perittyyn omaisuuteen.
Esimerkiksi isä voi testamentissaan määrätä, ettei hänen tyttärensä aviomiehellä ole avio-oikeutta häneltä perittyyn omaisuuteen. Ilman testamenttiehtoa tai avioehtosopimusta perintöomaisuus huomioitaisiin tyttären ositettavina varoina mahdollisessa avioerossa.
Perillisten aviopuolisoiden avio-oikeutta voidaan rajoittaa muutoinkin. Lahjakirjassa voidaan mainita, ettei lahjansaajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta lahjana saatuun tai sen sijaan tulleeseen omaisuuteen.
Testamentti on tehtävä määrämuodossa eli kahden todistajan on se varmennettava. Avioehtolauselman sisältävässä luovutuskirjassa on syytä käyttää myös kahta todistajaa.
-----
löytyi sivulta http://www.lakineuvo.fi/
//Perillisten aviopuolisoiden avio-oikeutta voidaan rajoittaa muutoinkin. Lahjakirjassa voidaan mainita, ettei lahjansaajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta lahjana saatuun tai sen sijaan tulleeseen omaisuuteen.//
Tämä on tarpeeton lisäys avioehtosopimukseen. Jos testamentissa tai lahjakirjassa on saajan puolisolta suljettu avio-oikeus perintöön/lahjaan, sama koskee perinnön/lahjan sijaan tullutta omaisuutta ex lege eli lain nojalla. Siitä ei testamenttiin/lahjakirjaan siis tarvita erillistä mainintaa. Eihän sellainen tietenkään haitaksikaan ole.
AL 35.2 §
"Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole omaisuuteen, josta avioehtosopimuksin taikka lahjakirjassa tai testamentissa on niin määrätty, eikä myöskään siihen, mikä on tullut sellaisen omaisuuden sijaan. Jos sitäpaitsi on määrätty, että avio-oikeutta ei ole myöskään tällaisen omaisuuden tuottoon, noudatettakoon tätä määräystä."
//Testamentti on tehtävä määrämuodossa eli kahden todistajan on se varmennettava. Avioehtolauselman sisältävässä luovutuskirjassa on syytä käyttää myös kahta todistajaa.//
Testamentin todistajien tulee lisäksi olla esteettömiä ja heidän tulee olla samanaikaisesti paikalla, kun testaattori allekirjoittaa testamentin tai myöntää siinä olevan allekirjoituksensa.
Avioehtolauselman sisältävässä luovutuskirjassa (lahjakirjassa) on, ei ainoastaan "syytä", vaan suorastaan välttämätöntä käyttää kahta todistajaa, jotka lisäksi ovat esteettömiä. Muutoin ehto on pätemätön.
AL 66 § (26.4.1991/765)
"Lahjakirjan, kirjallisen suostumuksen, avioehtosopimuksen ja luettelon, joista puhutaan 35 §:n 2 momentissa sekä 38, 42 ja 60 §:ssä, tulee, jotta ne olisivat päteviä, olla päivättyjä, asianmukaisesti allekirjoitettuja ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamia."
Yli- ja alineuvontaa siis tuolla www.lakineuvossa.
//tai sen sijaan tulleeseen omaisuuteen.//
Tämä on käytännössä osottautunut erittäin tarpeelliseksi kohdaksi lahjakirjassa.
Mitähän sinäkin käytännöstä mahdat tietää? Kommentissani sitä paitsi ei ollut kysymys käytännöstä, vaan lain sisällöstä.
Kuten sanoin, avioehto koskee myös alkuperäisen sijaan tullutta omaisuutta, olipa siitä avioehtosopimuksessa/testamentissa/lahjakirjassa maininta tai ei. Jos asiakirja on asiantuntijan laatima, hänen velvollisuutensa on kertoa tämä fakta asiakkailleen. Mutta kuten sanoin: eihän tuo sinänsä tarpeeton lisäys asiaa pahennakaan.
Ja sinulle oikeaa terminologiaa: Se, mitä "korjauksena" esitit, ei todellisuudessa ollut korjaus, vaan mielipide.
Vielä kehottaisin oik.yo:ta kiinnittämään huomiota oleelliseen. Kohta, jota kommentoin, kuului seuraavasti:
//Perillisten aviopuolisoiden avio-oikeutta voidaan rajoittaa muutoinkin. Lahjakirjassa voidaan mainita, ettei lahjansaajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta lahjana saatuun tai sen sijaan tulleeseen omaisuuteen.//
Tämän ohjeen mukaan siis maininta, ettei avio-oikeutta ole sijaan tulleeseen omaisuuteen, tuo avioehtoon jonkun uuden ulottuvuuden ("avio-oikeutta voidaan rajoittaa MUUTOINKIN"). Näinhän asia EI ole. Tätä seikkaa kommenttini koski.
Selitys on se, että kun asia laitetaan paperille, niin sopu erotilanteessa syntyy helpommin.
Itselläni täysin sama tilanne. Selvittelin vuosia sitten asiaa ja seuraavaa selvisi: jos lahjakirjan on allekirjoittanut ja näin vahvistanut esim. nimismies, niin se on täysin "varma", mutta jos allekirjoittajana on isäsi, niin se ei ole pitävä. Onkohan tilanne muuttunut tänä päivänä?