Viikko sitten olin puoliltaöin menossa nukkumaan, kun n. 6 kk kissanpentuni tipahti kirjahyllyn päältä.
Raukka oli siellä nukkumassa ja ilmeisesti kylkeä kääntäessä kirjahylly loppui alta. Kissa ei tippunut lattialle asti, vaan suoraan olohuoneen pöydälle. Tavarat vaan lenteli.
Ilmeisesti pieni oli vielä niin unenpöpperössä ja matka oli liian lyhyt, ettei ehtinyt kääntyä jaloilleen, vaan tuli suoraan takamuksilleen alas.
Minä sitten metsästämään kissaa ja kokeilemaan, että kaikki jalat toimii eikä mikään tunnu murtuneelta. Muuten vaikutti ihan hyvältä, mutta ei kantanut häntäänsä normaalisti.
Yleensä mirrit kulkee meillä häntä pystyssä, mutta nyt tämä riiputti häntäänsä. Hännän pää kyllä liikkui, mutta ei kunnolla nostanut sitä.
Päätin sitten katsoa tilannetta uudelleen aamulla, kun pieni ei hirveän kipeältä vaikuttanut, vaan tuli viereen nukkumaan. Häntään ei kylläkään saanut koskea.
Aamulla häntä oli edelleen roikuksissa, joten lähdettiin tohtorille. Lääkäri tunnusteli hännän läpi ja sanoi ettei se ainakaan poikki ole. Pieni hiusmurtuma, jolle ei mitään voida tai sitten vain tärähtänyt.
Saatiin kipupiikki ja käsky seurata miten edistyy. Suurin huoli on kuulemma kissan ulostaminen. Kissa kun käyttää häntäänsä ponnistamiseen ja voi olla hyvinkin vaarallista jos ei kivun takia voi kakata.
Kipulääke auttoi ja nyt viikon kuluttua häntäkin alkaa olla vanhaan tyyliin pystyssä. Ulostaminenkin sujuu ja neiti on entisenlainen riiviö.
Eli tällainen hulivili meillä, välillä kyllä aiheuttavat mammamlle sydämen tykytyksiä :)
Raukka oli siellä nukkumassa ja ilmeisesti kylkeä kääntäessä kirjahylly loppui alta. Kissa ei tippunut lattialle asti, vaan suoraan olohuoneen pöydälle. Tavarat vaan lenteli.
Ilmeisesti pieni oli vielä niin unenpöpperössä ja matka oli liian lyhyt, ettei ehtinyt kääntyä jaloilleen, vaan tuli suoraan takamuksilleen alas.
Minä sitten metsästämään kissaa ja kokeilemaan, että kaikki jalat toimii eikä mikään tunnu murtuneelta. Muuten vaikutti ihan hyvältä, mutta ei kantanut häntäänsä normaalisti.
Yleensä mirrit kulkee meillä häntä pystyssä, mutta nyt tämä riiputti häntäänsä. Hännän pää kyllä liikkui, mutta ei kunnolla nostanut sitä.
Päätin sitten katsoa tilannetta uudelleen aamulla, kun pieni ei hirveän kipeältä vaikuttanut, vaan tuli viereen nukkumaan. Häntään ei kylläkään saanut koskea.
Aamulla häntä oli edelleen roikuksissa, joten lähdettiin tohtorille. Lääkäri tunnusteli hännän läpi ja sanoi ettei se ainakaan poikki ole. Pieni hiusmurtuma, jolle ei mitään voida tai sitten vain tärähtänyt.
Saatiin kipupiikki ja käsky seurata miten edistyy. Suurin huoli on kuulemma kissan ulostaminen. Kissa kun käyttää häntäänsä ponnistamiseen ja voi olla hyvinkin vaarallista jos ei kivun takia voi kakata.
Kipulääke auttoi ja nyt viikon kuluttua häntäkin alkaa olla vanhaan tyyliin pystyssä. Ulostaminenkin sujuu ja neiti on entisenlainen riiviö.
Eli tällainen hulivili meillä, välillä kyllä aiheuttavat mammamlle sydämen tykytyksiä :)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.