miksen hyppäis tosta ikkunasta tänä iltana. Eilen oli isänpäivä, mitä tänään on? Nyt ei vaan enää jaksais..
Antakaa nyt ykskin syy
Paha olo
10944
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
että huomenna tai ylihuomenna saatat tavata ihanan ihmisen, sellaisen sydänystävän!
Älä hyppää, älä tänä iltana, älä koskaan. Ei kannata tollai luovuttaa, elämä ottaa, mutta se myös antaa. Malta, malta odotella....
Kelpaisiko tämä: joukko ihmisiä odottaa tällä palstalla, että kerrot huomenna, mitä kuuluu. Eli kerrot mustimmatkin mietteesi. Kukaan muu ei voi tehdä sitä puolestasi. Ja me haluamme kuulla sinusta. Kun olet yhden kerran tänne jo kirjoittanut, olet meille enemmän kuin kuka tahansa. Olet se, joka pyysi kertomaan yhden syyn, miksi elää tänään. Tämä on siis tavallaan juuri sinun päiväsi eikä kaikkien isien isänpäivä. Kaikista tämän palstan viesteistä minä luin tänään vain sinun viestisi, joten sinusta tuli enemmän kuin kenestäkään muusta!
Muista kirjoittaa!
lenkille. Maailma on kaunis. Vaikka et näkisikään kuin katulyhtyjä ja autoja.
ihmisiä sinua jäisi kaipaamaan? Entä menettäisitkö mitään, jos olisit peräti niin utelias, että katsoisit huomisenkin? Tämä uteliaisuus ja kärsivällinen odotus on tätäkin naista pitänyt hengissä vuosia, vaikka takapakkia ollaan menty monia kertoja. Monilla muilla täällä seikkailevilla sama juttu. Koita jaksaa ensin minuutti, sitten vartti, tunti ja seuraavaksi kokonainen päivä. kyllä se siitä. Ota yhteyttä johonkin ihmiseen, joka yhtään pitää sinusta.
Siksi, että voit sen tehdä huomennakin. Niin minä ajattelin pahimpina hetkinäni. Kun kaikki lopulta tuntui romahtavan niskaani, hain apua. Niin sinunkin pitäisi tehdä, jos et ole sitä vielä tehnyt.
Aina on toivoa ja uusi huominen. Se ei tunnu tällä hetkeltä siltä, mutta usko minua kyllä se helpottaa. Kovan työn joutuu tekemään itsensä kanssa ja katsomaan omaa vajaavaisuuttaan ihmisenä silmästä silmään, mutta hetki hetkeltä se tuskakin helpottaa.
Olethan hakenut itsellesi apua? Sinä saat apua ja tukea myöskin mielenterveysalan tuntijoilta, kunhan vain sitä pyydät. Yksin ei tarvitse jaksaa kaikkea käydä läpi.
Hienoja viestejä kirjoititte, kiitos siitä. Olo parani hiukan ja hain vähän kaljaa kaupasta ja hukutankin murheeni nyt siihen. Näin teen yleensä kun tulee oikein paha ahdistus (en silti usein). Eli kai minä olen siis huomennakin vielä hengissä. Krapulassa tosin ja myöhässä töistä, mutta se ei kai ole niin suuri murhe tässä kohtaa...
Kyllä minulla lääkityskin on. En vaan syö niitä ihan niin paljoa kuin lääkäri määräsi, kun en oikeasti halua edes parantuakaan. Haluaisin enää vain tappaa itseni. En vaan tajua miksi sen pitää tuntua näin hirveältä.
Välillä on ihan epätodellinen olo. On vaikea tajuta, miten kenenkään elämä voi tuntua näin pahalta. Ei tässä ole mitään järkeä. Minulla on katto pään päällä ja kaikki ns. hyvin. Ja silti olen varmaan maailman onnettomin surkimus...
Piti kirjoittaa jotain muutakin, mutten nyt jaksa ajatella mitä, kiitos kuitenkin viesteistänne!
Moi.
Hyvä että olet joukossamme vieläkin. Itsekkin käytän lääkitystä ja otan joskus viskin tai kaljan. Kohtuudella ne ovat ihan hyviä juttuja. Mutta olen todennut, että se yksi riittä ihan hyvin, seuraavista alkaa yleensä tulla pöhnää ja huonoja fiiliksiä.
Olen taipuvainen uskomaan, että vaikka on ulkoiset puitteet kunnossa, kuten sinulla, niin ei ne merkitse juuri mitään, kun ei ole yhteisön tukea / hyväksymistä.
Nykyään ajatellaan että asiat ovat kunnossa kun nuo edellämainitut asiat on saatu hankituksi. Ne ovat elämän ja olemisen mitta.
Ja sitten ihmiset saavat "rauhassa" voida pahoin näissä yksityisissä "vankiloissan".
Kaikki yhteisöllisyys on kadonnut.
Kun hyppää kerrostalon parvekkeelta niin todennäköisemmin halvaantuu kuin kuolee. Tämä pätee ainakin kuudenteen kerrokseen asti.
t:timantti
että sinua kiinnosti edes sen verran, että tänne kirjoitit. Se on merkki siitä, että haluat enemmän apua kuin itsemurhaa. Nyt kun täällä kerroit asiasi, seuraava askel on helpompi, MTT esim.?