Toivon tähän kysymykseen asiallisia kommentteja.
Juttu on näin. Tapasin neljä kuukautta sitten elämäni rakkauden joka sattuu olemaan naimisissa ja kahden lapsen isä. Hänen vaimollaansakin oli tätä enneen pitkä suhde toisen miehen kanssa, joka ei rakkaani omien sanojen mukaan tuntunut miltään, hän jopa hyväksyi sen ja tiesi siitä koko ajan.
Miehen ja vaimon suhde ei ole mitenkään romanttinen, mies kuvailee seksiä mekaaniseksi panoksi, ilman hellyyttä ja ilman tunteita. Hän ei ole aikoihin edes halunnut suudella vaimoaan, eikä kai vaimokaan häntä.
Nyt kuitenkin mies kokee, ettei voi jättää perhettään, vaikka rakastaa minua niin että meinaa hajota siihen koko ajan. Ja ihan turha nyt jonkun ajatella, että voi voi, siinä taas joku mies on saanut narutettua jotain pikkutyttöä. Hän on oikeasti hyvä mies, kiltein koko maailmassa ja vastuuntuntoisin myös. Vaimokin tietää meistä.
Kysymys on, miten mies voi palata takaisin "kylmään "avioliittoon" kaiken sen jälkeen, mitä on kokenut kanssani? Hän koittaa vaan uppoutua työhön, olla ajattelematta kaikkea koska pää hajoaa. Hän on koittanut jättää minut monta kertaa, mutta ei ole siihen pystynyt. Enkä minä pysty jättämään häntä, en millään. Millä saisin päähänsä taottua, että avioero ei ole maailman kamalin asia, ja että jokaisella on oikeus myös itse olla onnellinen. Hänen mielestään sillä ei ole väliä, hän ei vaan kestäisi aiheuttaa surua monille. Mutta jos vaimo hänet jättäisi, ei hän vastaankaan panisi.
Vastatkaa jotenkin järkevästi, mitä teen, että hän uskaltaisi haluta omaakin onneaan, sillä tätä menoa hänestä tulee vain sisältä kuollut, kylmä ja ruma ihminen sinä hetkenä, kun hän huomaa koko elämänsöä kuluneen vaan siihen, että yritti tehdä muut onnelliseksi, unohtaen itsensä. Rakastan häntä hänen omien sanojensa mukaan enemmän kuin koskaan kukaan.Hän on 40- vuotias.
mies, vastuu ja uusi rakkaus
29
2032
Vastaukset
- MMies
"Kysymys on, miten mies voi palata takaisin "kylmään "avioliittoon" kaiken sen jälkeen, mitä on kokenut kanssani?"
Koska:
"naimisissa ja kahden lapsen isä...ei voi jättää perhettään. Hän on oikeasti hyvä mies, kiltein koko maailmassa ja vastuuntuntoisin myös."- ...niin
Mutta kun en pysty ymmärtämään ,että ketään olisi tarkoitettu tässä maailmassa elämään onnettomassa liitossa pelkästään velvollisuuksien vuoksi. Ymmärrän kyllä miehen kannan, mutten sitä, ettei hänen omilla tunteillaan ja haluillaan ole elämässä väliä, sellasita marttyriasennetta. En usko, että kukaan mies voi oikeasti elää koko elämänsä tuolla tavalla!
- MMies
...niin kirjoitti:
Mutta kun en pysty ymmärtämään ,että ketään olisi tarkoitettu tässä maailmassa elämään onnettomassa liitossa pelkästään velvollisuuksien vuoksi. Ymmärrän kyllä miehen kannan, mutten sitä, ettei hänen omilla tunteillaan ja haluillaan ole elämässä väliä, sellasita marttyriasennetta. En usko, että kukaan mies voi oikeasti elää koko elämänsä tuolla tavalla!
Onko tuo sinun uskostasi kiinni, jos sinulla on elävä esimerkki tällaisesta miehestä, joka oiekasti elää koko elämänsä jälkikasvuaan ajatellen? Sinänsä aika rankkaa, että vaadit miestä hylkäämään lapsensa teidän "onnenne" vuoksi? Kai nyt aikuinen ihminen käsittää, ettei siitä avioliitosta välttämättä niin vain lähdetä kenen tahansa vuoksi?
- ja pystytään nykyäänkin
...niin kirjoitti:
Mutta kun en pysty ymmärtämään ,että ketään olisi tarkoitettu tässä maailmassa elämään onnettomassa liitossa pelkästään velvollisuuksien vuoksi. Ymmärrän kyllä miehen kannan, mutten sitä, ettei hänen omilla tunteillaan ja haluillaan ole elämässä väliä, sellasita marttyriasennetta. En usko, että kukaan mies voi oikeasti elää koko elämänsä tuolla tavalla!
Tämä on just tällainen naisten romantisoitu hömppärakkauskäsite. Kaiken täytyy olla niin ihanaa, onnellista ja ah niin täynnä rakkautta.
Nykyaikana tuntuu löytyvän juuri miehistä nuo vastuun kantamiseen tarkoitetut ihmiset. Onhan päivän selvä asia, että jos jonkun kanssa on ne lapset tehty ja talot laitettu, niin ei siitä lähdetä noin vain läiskimään jonkun ihmeellisen uuden rakastumisen perään.
Vähän vastuuta ja aikuismaisuutta kehiin ihmiset. Ei meidän kenenkään tarvitse koko aikaa tavoitella vaan sitä omaa onnea. Muiden edestä voidaan uhrautuakin.
Oletteko muuten miettineet, minkä takia esim. 50-luvulla oli nämä erotilastot aivan eri maailmasta kuin nykyisin. Silloin oli vielä vallalla kunnon perhearvot ja ihmiset uhrautuivat perheen eteen. Nykyään vaan naistenlehdet ym. hömppätuutit opettaa olemaan onnellisia. Perkele sanon minä, 50-luvun arvot ja asenteet kunniaan!
Jos vielä tuollaisia vastuunkantajia löytyy kuin kyseinen mies, niin jätä se rauhaan. Anna hänen kantaa vastuunsa ja olla hieman onnettomampi. Ole sinä puolestasi omalla tahollasi hieman onnettomampi, mutta yhdessä voitte olla tyytyväisiä siihen, että yksi perhe enemmän säilyi ehjänä.
Ihmissuhdeasiat ovat loppujen lopuksi järki- ja tahtoasioita. Alkaa vaan nykymaailmassa olemaan nuo kyseiset luonnonvarat kortilla.
- tulevat kylläkin
Kauniiksi siitä, että toteuttavat elämässään toisten ihmisten toiveita. Suomessahan eletään yltiöyksilöllisyyden korostamisen huumassa. Yksilön paras on niin pyhä, ettei edes haluta uskoa, että toisinkin voisi olla.
Annettaisko kuitenkin 40-vuotiaan miehen itse päättää elämänsä suuntaa, vaikka oletkin häntä eniten rakastanut... - Odi.
Sun pitäisi keskustella sen miehen kanssa näistä asioista. Kertoa omista tunteistasi ja kaikesta mahdollisesta. Sano myös että sä et jaksa kovin kauaa sellaista että hän pomppii kahden naisen välillä.
Ei kun vaan juttelemaan!! - lier.
että ketään olisi tarkoitettu tässä maailmassa elämään onnettomassa liitossa pelkästään velvollisuuksien vuoksi."
ja: Miehen ja vaimon suhde ei ole mitenkään romanttinen, mies kuvailee seksiä mekaaniseksi panoksi, ilman hellyyttä ja ilman tunteita."
joo ja uskottaa sulle tuollaista paskaa ja sä uskot?
mies kyllä paneskelee ja pystyy vieläkin paneskella vaimonsa kaa vaikka väittää sulle että niitten seksi on MUKA sellaista mekaaniseksiä,tommosta palturia ne kaikki varatut sanoo että seksi on muka ihan peestä,luuletko nyt oikeasti että tyyppi alkaa kertoa sulle suoraan päin naamaa miten asiat ovat oikeasti niitten lakanoitten alla. i dont think so.. ;))
Hei ei se tyyppi sen perhettä ole jättämässä,uskottaa sulle vain että menee niin huonosti paneskeleehan se sen vaimoakin vielä. so bebe? what do u do?oon pikkasen skeptinen tän jäbän edesottamuksista, ensinnäkin tollainen noin lipevä 'rakkauslässytys' yms. muu paska on miesten suusta kuultuna 99% jonkun sortin herutus / pidetään hyvä pillu hollilla juttua. Toisekseen mieshän toki panee vaikka vanhaa sukkaa mut nainen heittää yleensä jalat ristiin siinä vaiheessa kun suksetkin on totaalisen ristissä ,eli kuullostais vähän omituiselta et heillä on edelleen seksielämää.
- Einsten
kylmä ja ruma, ni jätä se?
perkele, Suomessa on kuin onkin vielä tervejärkisiä miehiä sentään muutama kappale jäljellä. Ootsä missään vaiheessa miettiny mitä kaikkea paskaa se jätkä joutuis nieleen jos eroais nykyisestä eukostaan,siinä menis maine / kunnia / ystävyyssuhteet koko sukuun,pahimmillaan myös lapsiin ja tilalle tulis yks vitun kusipää mulkun maine suunnilleen kaikkien keskuudessa.En viitsi edes mainita kaikista kaikista käytännön järjestelyjen ongelmista, taloudellisista seikoista yms. yms... Vitun helppoa vaatia toista tekeen tollasia mullistuksia elämäänsä (varsinkaan jonkun 4 kuukauden paneskelun jälkeen) kun ite ei tarvi tehdä yhtikäs mitään
Come on, miesten suhteet on aina enemmän tai vähemmän 'järkisuhteita', ei se uuden pillun uutuuden viehätys kauas kanna koskaan, jos kaikki miehet lähtis tolle sun 'lässyn lässyn' linjalle niin tässä maassa ykskään suhde ei kestäis yli vuotta.Suurin osa mieheistä elää tänä päivänäkin kylmissä ja romanttisessa mielessä rakkaudettomissa liitoissaan. Varmaan yli puolet maailman avioliitoista on edelleen sukujen järjestämiä järkiliittoja. Ja ne vasta kestäviä ovatkin verrattuna länsimaisiin romanttisiin rakkausliittoihin.
Onko sitten suuri yllätys, että suomalainenkin mies saattaa arvostaa enemmän yhteistä historiaa, lapsia, kotia, yhteisiä ystäviä ja ties mitä kuin vain ihastumisen ensihuumaa. Rakkaudesta en vielä paljon menisi huutelemaan muutaman kuukauden kakkossuhteen kyseessä ollen.
Seksin ja romantiikan määrää omassa liitossaan mies toki vähättelee sinulle. Senhän sinä haluat uskoa ja kuulla. Minun kokemusteni mukaan aniharva pariskunta harrastaa minkäänlaista vaakamamboa naisen ensin petettyä ja miehen sitten naisen tieten kostavan tämän.
Jos kaikesta huolimatta kyse oikeasti olisi siitä kauniista illuusiosta, mihin sinä haluat uskoa, niin mitenkäs sitten kävisi? Mies eroaisi, olisi henkisesti rikki, kaipaisi lapsiaan, entisiä kuvioitaan ja kulissejaan ja olisi kaiken päälle persaukinen maksellessaan elatusmaksuja pikkukämpässään.
Ja sinä sitten kestäisit tämän kaiken ja odottaisit, että paratiisi tulisi maan päälle? Olenko minä skeptikko vai pelkästään ilkeä luonteeltani?Komppailen taas kun oot jo kerta ehtiny vastaamaan.
Mies kykenee suuriin uhraukiin kun on kyse hänen rakkaimmistaan, puhun tässä lapsistaan. Hän tahtoo antaa heille isän, äidin ja esimerkin parisuhteesta, esimerkki ei ole ihanteellinen, kuva onnellisesta perheestä tuskin toteutuu, mut tavallaan siinä on myös hyvätkin puolensa.Tuosta tekstistä voisi melkein luulla, että sinullakin on omakohtaisia kokemuksia asiasta...
- naisen logiikkaa
ei taida olla lapsia, kun et tunnu ymmärtävän mitä niiden hankkimiseen, kasvattamiseen ja vanhemmuuteen liittyy...
Ota siis jo nenä pois omasta navastasi ja mieti niitä viattomia lapsia, joiden perhettä olet juuri itsekkäistä syistä rikkomassa.
Ja muuten kaikki tarpeellinen onkin jo sanottu tässä ketjussa tarinanne uskottavuudesta, joten siihen en enää ota kantaa, vaikka mieleni tekisikin. - aikuineN...
Vastaajat vastaavat omien pelkojensa, pettymystensäkin voimalla. Mielestäni kysymyksesi on kumminkin aivan asiallinen: voiko rakkaudettomassa liitossa elää.
Minullakin oli sellainen kevyt seksisuhde naimisissa olevaan mieheen. Myöhemmin tuli ilmi, että mies oli ns.jotain, "joku" näissä pienissä ympyröissä. Parikin ystävää kävivät minulle saarnaamassa, että "eihän se kumminkaan eroa" jne, samaa litaniaa kuin sinulle vastanneet. Olin väähän kuin klapil päähän lyöty, koskapa ihan rehellisesti sanottuna en ollut mitään suhdetta edes kuvitellut. Elin sellaista vaihetta elämässä, ettei siihen edes mikään tosiromanssi olisi sopinut. Huvittavaa oli kumminkin tämä "ystävien" hössötys asian tiimoilta. Vuosia on muutama kulunut ja mies on nyt eronut. Hän ei jaksanut kylmässä suhteessa. Minustakin elämä on liian lyhyt elettäväksi puolikuolleena ja masennuksen partaalla. Olen iloinen miehen puolesta, että hänellä oli rohkeutta erota.
Useimmitenhan sitä ajattelee, että kuhan seikkailevat ja kotona kaikki hyvin ja miehet vain valehtelevat. Tämä on yleinen käsitys puheen tasolla, pettävistä miehistä. Tottahan se ei kumminkaan ole. Nykyaikana aika moni mieskin ottaa eron, koska ei enää kestä liittoaan.
Älä jää odottamaan tätä miestä, mutta pidä häneen ystävälliset välit. Minusta ainakin rehelliset tunteet ja ystävyyskin ovat arvokkaampia kuin se, että saa kertoa "koko kylälle": toi on mun mies. Anna aikaa, mutta elä itsekin.- naisen logiikkaa
"Vastaajat vastaavat omien pelkojensa, pettymystensäkin voimalla."
Josko nyt kumminkin jättäisit meidän muiden vastaajien motiivit arvailematta, kun et tunnu osuvan oikeaan.
Terveisin naimaton ja lapseton nainen, joka kysyy, että mistähän peloista ja pettymyksistä minun kohdallani siis lieneekään kysymys? - aikuineN...
naisen logiikkaa kirjoitti:
"Vastaajat vastaavat omien pelkojensa, pettymystensäkin voimalla."
Josko nyt kumminkin jättäisit meidän muiden vastaajien motiivit arvailematta, kun et tunnu osuvan oikeaan.
Terveisin naimaton ja lapseton nainen, joka kysyy, että mistähän peloista ja pettymyksistä minun kohdallani siis lieneekään kysymys?"Terveisin naimaton ja lapseton nainen", muutahan et itsestäsi kertonut. Joten jos sallit, voisin toki päätellä: Olet nuori ja siksi niin kovin viisas ; ), tai sitten voi olla niinkin, että pelkäät elämää, koksapa olet naimaton ja lapseton nainen.
Mitäs kysyit. Elämisen pelkohan se useimpia pitää ns. kaidalla tiellä, vaikka totuus olisi mitä helvettiä hyvänsä. Kyllä minusta se rohkeuttakin vaatii, että osaa ottaa eron sairaasta ihmissuhteesta, jossa kokee alistetuksi tulemista yms. Kaikki eivät siihen pysty. he kituuttelevat, ja ehkä tosiaankin hakevat lohduksi panosuhteita. Jotkut kumminkin hyppäävät toisiin juniin. Se on aina riski. Joskus kumminkin uusi elämä voi olla se oikea elämä. mentori, kiitos kun kerroit mitä minä ajattelen ja ennenkaikkea miksi :-) Tää asia ei liippaa mua henk.kohtaisesti vitunkaan vertaa jtn. kaikenlaiset henk.kohtaiset kaunat ja ängstit on turha unohtaa samantien, kerroinpa vaan miten ite miehenä toimisin kys. tilanteessa ja muutenkin miesten yleisestä ajatusmaailmasta, vai tiiäks sä senkin mua paremmin.
T. Semi-aikuinen mies- aikuineN...
yrmio kirjoitti:
mentori, kiitos kun kerroit mitä minä ajattelen ja ennenkaikkea miksi :-) Tää asia ei liippaa mua henk.kohtaisesti vitunkaan vertaa jtn. kaikenlaiset henk.kohtaiset kaunat ja ängstit on turha unohtaa samantien, kerroinpa vaan miten ite miehenä toimisin kys. tilanteessa ja muutenkin miesten yleisestä ajatusmaailmasta, vai tiiäks sä senkin mua paremmin.
T. Semi-aikuinen mies...eikö tuo ole teidän ns. aikuisten miesten viisautta ; )
No joo, sanoin vain mitä ajattelen. useimmiten moralismin alkulähteenä kun on sellainen jonkinasteinen elämisen pelko, kaikki pitäisi pysyä siististi jonossa ja rivissä. Se ei vaan ole niin, joksus tulee pyörremyrsky ja vie viimeisenkin viljan jyvän.
En mielestäni kommentoinut kommentoijia mitenkään tylymmin kuin kommentoijat tätä alkuperäisen kysymystä. Hullua on minusta lyödä sillä tavoin lyttyyn kysyjän asia, että olettaa kysyjän olevan täysin väärässä jo lähtökohdissaan ja ajatuksissaan. ikäänkuin kysyjä olisi huppana, jolle voi vastata mitä lystää. Minusta kysyjä kysyy hänelle todella tärkeää asiaa. En näe asian olevan lapsellinen tai itsestään selvä. Vastaajat ovat vallan kyynisiä mielestäni. - naisen logiikkaa
aikuineN... kirjoitti:
"Terveisin naimaton ja lapseton nainen", muutahan et itsestäsi kertonut. Joten jos sallit, voisin toki päätellä: Olet nuori ja siksi niin kovin viisas ; ), tai sitten voi olla niinkin, että pelkäät elämää, koksapa olet naimaton ja lapseton nainen.
Mitäs kysyit. Elämisen pelkohan se useimpia pitää ns. kaidalla tiellä, vaikka totuus olisi mitä helvettiä hyvänsä. Kyllä minusta se rohkeuttakin vaatii, että osaa ottaa eron sairaasta ihmissuhteesta, jossa kokee alistetuksi tulemista yms. Kaikki eivät siihen pysty. he kituuttelevat, ja ehkä tosiaankin hakevat lohduksi panosuhteita. Jotkut kumminkin hyppäävät toisiin juniin. Se on aina riski. Joskus kumminkin uusi elämä voi olla se oikea elämä.älä ryhdy ennustajaksi, sulla ei kyvyt oikeen taida riittää.
- naisen logiikkaa
aikuineN... kirjoitti:
...eikö tuo ole teidän ns. aikuisten miesten viisautta ; )
No joo, sanoin vain mitä ajattelen. useimmiten moralismin alkulähteenä kun on sellainen jonkinasteinen elämisen pelko, kaikki pitäisi pysyä siististi jonossa ja rivissä. Se ei vaan ole niin, joksus tulee pyörremyrsky ja vie viimeisenkin viljan jyvän.
En mielestäni kommentoinut kommentoijia mitenkään tylymmin kuin kommentoijat tätä alkuperäisen kysymystä. Hullua on minusta lyödä sillä tavoin lyttyyn kysyjän asia, että olettaa kysyjän olevan täysin väärässä jo lähtökohdissaan ja ajatuksissaan. ikäänkuin kysyjä olisi huppana, jolle voi vastata mitä lystää. Minusta kysyjä kysyy hänelle todella tärkeää asiaa. En näe asian olevan lapsellinen tai itsestään selvä. Vastaajat ovat vallan kyynisiä mielestäni.ITSEKÄS huppana, kun on tyystin unohtanut unelmayhtälöstään viattomat lapset. Ja ansaitsee siten juuri yhtä välinpitämättömiä kommentteja, kuin itsekin on.
Ja niin ilmeisesti sinäkin. - moralismini
aikuineN... kirjoitti:
...eikö tuo ole teidän ns. aikuisten miesten viisautta ; )
No joo, sanoin vain mitä ajattelen. useimmiten moralismin alkulähteenä kun on sellainen jonkinasteinen elämisen pelko, kaikki pitäisi pysyä siististi jonossa ja rivissä. Se ei vaan ole niin, joksus tulee pyörremyrsky ja vie viimeisenkin viljan jyvän.
En mielestäni kommentoinut kommentoijia mitenkään tylymmin kuin kommentoijat tätä alkuperäisen kysymystä. Hullua on minusta lyödä sillä tavoin lyttyyn kysyjän asia, että olettaa kysyjän olevan täysin väärässä jo lähtökohdissaan ja ajatuksissaan. ikäänkuin kysyjä olisi huppana, jolle voi vastata mitä lystää. Minusta kysyjä kysyy hänelle todella tärkeää asiaa. En näe asian olevan lapsellinen tai itsestään selvä. Vastaajat ovat vallan kyynisiä mielestäni.alkulähteenä on oma moraalini, jota suosittelen kaikille. Elämää on eletty 50 vuotta ja naimisissa on oltu melkein 30 vuotta. Kaikki asiat on aina pysyneet rivissä ja moraalisessa ojennuksessa. Asiat on aina vaimon kanssa etukäteen sovittu ja mietitty. Järjellä, logiikalla, moraalilla ja hieman uskollakin on aina edetty, eikä ongelmia ole eteen tullut. Kumpikaan ei ole hötkyillyt mihinkään ja kumpikin tietää sen, että rakastaminen ja parisuhteessa jatkaminen ovat tahtokysymyksiä ja päätöksiä. Sellaiset romanttiset rakkaushuumat on molempien taholta unohdettu tuonne kultaiselle 60-luvulle ja naistenlehtien hömppäosastolle.
Jos tässä maassa olisi enemmän yhtä järkiperäisiä tahtonaisia kuin vaimoni, niin meillä kaikilla olisi tässä yhteiskunnassa asiat paljon paremmin. Aloittajan tekstin perusteella miesten kohdalla näyttää toivoa vielä olevan.
Katson olevani oikeutettu moralisoimaan muiden elämää, koska olen omani saanut näin järjestymään ja vain ja ainoastaan oman moraalini opastamana, ei suinkaan minkään elämänpelon.
- Lämmittävää
nämä miesten vastaukset tässä ketjussa. Olen todella positiivisesti yllättynyt. Paneminen on panemista, ei siihen tarvitse muuta liittyä. Toivoisin vain että pettäjät harkitsisivat jo ennen pettämistä.
Moni mies kantaa vastuunsa, toivon niin. Mutta sillä petetyllä avo-/aviovaimolla voi olla todella vaikeaa. Saattaa olla että hän kuitenkin jossain vaiheessa haluaa erota, kunhan on ensin kypsä siihen.- nainen suustaan
lipsauttaa: Olen todella positiivisesti yllättynyt. Paneminen on panemista, ei siihen tarvitse muuta liittyä.
Juu, olkaa hyvä ja pettäkää vaan miehet, kunhan pysytte vaimon luona.
Ääliöitä maailma täynnä. - Eikö ole hienoa ?!
nainen suustaan kirjoitti:
lipsauttaa: Olen todella positiivisesti yllättynyt. Paneminen on panemista, ei siihen tarvitse muuta liittyä.
Juu, olkaa hyvä ja pettäkää vaan miehet, kunhan pysytte vaimon luona.
Ääliöitä maailma täynnä.Tosiasiat kun hyväksyy niin nou hätä !
Ja pätee sekä miehiin että naisiin. - on se, että
Eikö ole hienoa ?! kirjoitti:
Tosiasiat kun hyväksyy niin nou hätä !
Ja pätee sekä miehiin että naisiin.ukko lentää kuin leppäkeihäs kun vaimo saa kuulla pettämisestä.
- aloittajalta
Mitä ajattelisit itse vastaavanlaisessa tilanteessa,jos olisit kotona lasten kanssa ja mies pyörisi kylillä milloin kenenkin kanssa tai vaikka vain sen yhden kanssa 4kk ja haluaisi lähteä.Kannustaisit lähtemään,koska kysymyksessä tosi rakkaus?
Voi tulla joskus eteesi.En kuitenkaan sitä kellei toivo!AINA lapset joutuvat kärsimää! - scale
Tää on tietysti sun näkökanta asioihin.
Anteeksi vaan, mutta musta tuntuu, että sua vedätetään.
No itteppä sä soppasi joudut lusikoimaan, mun mielestä toi vaan ei kuulosta hyvältä tyypiltä. ...mitä hän itse haluaa kuulla. Tällaiseen ilmiöön olen törmännyt muutamia kertoja.
Mies sanoo jotakin negatiivistä omasta parisuhteestaan/vaimostaan tai positiivistä tästä toisesta suhteesta/naisesta, niin nainen paisuttelee asian omassa päässään valtaviin mittasuhteisiin (rakentaa sitä omaa pilvilinnaansa).
Toinen asia mikä vääristää toisen naisen perspektiiviä on se, että tuollaisessa tilanteessa todennäköisesti mies jättää kertomatta ne parisuhteensa hyvät ja kauniit asiat ja tapahtumat tai ainakin vähättelee niitä sinulle.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 893382
- 1023056
- 532272
- 211761
Mietin että
Onko tästä enää paluuta entiseen? Ainut asia joka päiviini toi taannoin iloa, oli meidän yhteinen hassuttelu ja huumorin201705Nyt rupeaa löytymään talonmiestä ja muuta sankaria hallipaloon
Kyllä on naurettavia juttuja tuossa paikallislehdessä, että saa tosiaan nauraa niille..111650Olisitpa rakkaimpani
Kaipaan sinua. Ikävä sinun läsnäoloa ja kaikkea sinussa. Päivistä, jolloin nähdään tulee onnellisia päiviä. Sinun seuras61568Tajusin vaan...
Että olen pelkkä kroonistunut mielisairas. Olen sairauspäissäni luullut itsestäni liikaa. Luulin, että olen vain korkein221468Aaamu on täällä taas!
Hyvää ja rauhallista työpäivää rakkauteni. Kunpa vaan hymyilisit enemmän. Toivon, että joku kaunis päivä kanssani et vaa131391Noin ulkonäkö-jutut ei multa
Nainen, koskaan en ole kirjoittanut siitä mitään ilkeää. Ei kuulu tapoihin381384