Miten aloitit kasvatuksen?

Kysellä tuollaisia asioita, ja ilmoittaa oma sähkäriosoite. Ei niitä kukaan täällä halua repostella.

Ja tietysti kennelliiton sivuilta saa ohjeita! Täytyy vain haluta niitä etsiä !

jolla on aikaa ja halua myös jakaa tietojaan, niin häneltä sijoitusnarttu. Rotumääritelmän yksityiskohtien ymmärtäminen, ennenkaikkea koiran rakenteen. Silmät ja korvat auki, rodun vuosikirjat syyniin jne.
Kukaan ei osaa kaikkea, kaikki alkavat alusta. jos kasvattajaksi haluat niin valitse narttu TODELLA VAHVASTA HYVÄSTÄ NARTTULINJASTA. Kuuntele sellaisen nartun kasvattajaa joka omaa vahvan hyvän narttulinjan, sellainen narttulinja on aarre ja kestää vaikka välillä uroksen valinta hieman menisikin pieleen.

yhtä oikeaa tai väärää vastausta tähän, mutta itse olen kasvattanut jokusen pentueen kahdesta eri rodusta. Ensin omilla koirilla ja kuunnellen uroksen omistajan (kasvattaja ) ohjeita ja mielipiteitä. Sitten sijoituskoiralla ollen kokeneen kasvattajan opissa. Itse koin että tärkeintä alussa on luotettavat linkit kokeneempiin että saa niitä terveitä jalostuskelpoisia narttuja ja aidosti hyviä neuvoja. Kasvattajakurssit ovat ihan hyviä.
Jos itse vielä suunnittelisin kasvatusta valitsisin sijoituskoiran vastuuntuntoiselta kasvattajalta.

Eli meille tuli se eka ja tuli jonkun ajan päästä toinenkin samaa rotua oleva narttu ja kun molemmat todettiin jalostuskelvollisiksi, niin sen kaiken avun/tiedon jne siihen kasvatukseen liittyen, antoi sen toisena tulleen kasvattaja, joka toimi ns. oppiäitinäni kaikissa mahdollisissa asiaan liittyvissä jutuissa. Ja siitä olen hälle kyllä ikuisesti kiitollinen!!
Eivät olleet meidän tytöt mitään näyttelytähtiä, mutta jälkikasvunsa sitäkin enemmän...
Ei ollut silloin aikanaan kennelnimen saamisen ehtona ainutkaan kurssi, mutta tietotaitoa on vuosien varrella kertynyt aika lailla ja nyt vieläkin enemmän...

vastanneille. Eli nähtävästi parempi vaihtoehto olisi tuo sijoitusnarttu.
Paljon on opittavaa ja ei sitä tiedä tuleeko tästä toiveesta koskaa totta, mutta ei tieto ainakaan kipeää tee....

Kannattanee ensin miettia (siis niiden kurssien ja muun tutkimisen ohella) millaista koiraa itse hakee. Mita itse pitaa rodun vahvoina puolina ja haluaa yllapitaa, millaiseen kayttoon koiran haluaa, mitka ominaisuudet ovat juuri itselle tarkeita ja mita voisi vahentaa jnejnejne.

Itsekin olen tuota samaa asiaa miettinyt, ja nyt on kasissa sellainen pentu, etta jos se nyt tuosta samaan malliin kasvaa niin aika kultakimpale tulee olemaan... Harva sita kasvatusta uroksesta alottaa, mutta tapojahan on niin monia ja usein koko kasvatus lahtee kayntiin sattumien kautta, kuin huomaamattaan. Varmaa on, etta jos homma menee niinsanotusti putkeen taman kanssa ja sopiva narttu loytyy, niin toisen tuollaisen voisin ottaa ;)

Kannattaa luoda vahva verkosto oman rodun parissa, koska kokeneiden kasvattajien neuvo ja apu on korvaamatonta. Siksi monet suosittelevatkin sijoitusnarttua, koska silloin apu ja tuki on aina lahella. Itse en sijoitusta ottaisi ihan henkilokohtaisista syista, mutta vahvasti suosittelen jos se on mahdollista.

15 vuotta on tullut silti koiraharrastuksen parissa oltua. Sain sijoitusnartun hyväksi tietämältäni kasvattajalta. Hän on todella auttamishaluinen ja valmis jakamaan tietoaan. Mielestäni sain aivan ihanan koiran! Juuri sitä tyyppiä ja luonnetta mitä haen. Meillä vasta näyttelyura alkamassa ensi vuoden alussa. Myöhemmin olisi tarkoitus ennen pennutusta vielä tehdä kaikki mahdolliset tutkimukset sekä luonnetesti. Aion tutkia myös lonkat ja kyynärät vaikka terrierirodullani ei niissä ongelmia olekaan. Kannattaa olla valppaana kasvattaja valinnan suhteen. Kaikki ei aina ole sitä miltä näyttää.