Meksikon metsien jokien uomassa tomuiset kasvoni aamulla pesin
Taivaalta rakkaani tuulen kaipaavan sipaisun hiuksissani tunsin
Hevoselleni porkkanan maukkaan satulalaukun pohjalta puhdistin
Aamukahvin lämmittävän nuotiollani höyryäväksi keitin
Leirinuotion jäänteitä levitellessäni, satulalaukut pakattuina
Makuuhuopani kääräisin, hevoseni selkään sen kaiken,
omaisuuteni sekä itseni vielä päälle kaapaisin
Siitä matkamme jatkui, tie loputon lie, sitäkään ei pieni ihminen
- ei tiedä minne se vie.
Taivaalta rakkaani tuulen kaipaavan sipaisun hiuksissani tunsin
Hevoselleni porkkanan maukkaan satulalaukun pohjalta puhdistin
Aamukahvin lämmittävän nuotiollani höyryäväksi keitin
Leirinuotion jäänteitä levitellessäni, satulalaukut pakattuina
Makuuhuopani kääräisin, hevoseni selkään sen kaiken,
omaisuuteni sekä itseni vielä päälle kaapaisin
Siitä matkamme jatkui, tie loputon lie, sitäkään ei pieni ihminen
- ei tiedä minne se vie.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.