Mites kävisikään

ne hoitokokoussynnit hoitajille saarnasikaan anteeksi? Toinen hoitomies ja seurakunta, joka ei suutansa avannut, kun tongittiin jo anteeksi saarnattuja syntejä koko seurakunnan edessä.

Kuka on pyytänyt anteeksi hoitokokousten väärin hoidetuilta henkilöiltä ja pyydellyt anteeksi sitä, että jotkut tekivät itsemurhan?

Anteeksiannettuja syntejähän kaiveltiin hoitokokouksissa usein esiin. Ja jos et näyttänyt ulospäin tarpeeksi katuvalta, niin sai kuulema tehdä parannusta monta kertaa samasta asiasta. Ihmiset tekivät parannusta väärään vl-oppiin, siihen väärään oppiin mihin hoitajat heitä vaativat parannusta tekemään. Siinä väärässä opissa on moni vl tänäkin päivänä. SRK ei ole osoittanut katumusta eikä aio anteeksipyytää, sitä ei kuulema edes olla harkittu SRK:ssa.

Taitanee olla sinun mielikuvituksesi tulosta ajatus että anteeksi on pyydetty ja asiat selvitetty. Moni puhuja puhuu nuorisolle kaunistellen hoitokokousjaoista, jotta nuoret uskosivat heitä eikä alkaisi eriseuraa muodostua. Eriseuran pelko estää tosiasioiden myöntämisen. Mutta on olemassa vl-uskoisia, jotka haluavat asiat selvittää ja odottavat että ne vielä selvitetään. Yhä useampi puhuu hoitokokouksista, ei ne ole unohtuneet.

Pelko estää ihmisiiä ottamasta asiaa avoimesti esille esim.keskusteluilloissa, pelätään että joutuu hoidetuksi sekä erotetuksi kun asettuu hoitoja tehneitä ja niitä kannattavia vastaan. Pelolla on ihmiset saatu vaikenamaan noin 30 vuotta. Internet mahdollisti että enää ei vaieta, vaan asiat ovat kaikkien luettavissa.
Onko se pelko oikein uskovaisten keskuudessa? Pitääkö pelätä, eikö saa olla rehellinen?

keneltä? kirjoitti:

Kuka on pyytänyt anteeksi hoitokokousten väärin hoidetuilta henkilöiltä ja pyydellyt anteeksi sitä, että jotkut tekivät itsemurhan?

Anteeksiannettuja syntejähän kaiveltiin hoitokokouksissa usein esiin. Ja jos et näyttänyt ulospäin tarpeeksi katuvalta, niin sai kuulema tehdä parannusta monta kertaa samasta asiasta. Ihmiset tekivät parannusta väärään vl-oppiin, siihen väärään oppiin mihin hoitajat heitä vaativat parannusta tekemään. Siinä väärässä opissa on moni vl tänäkin päivänä. SRK ei ole osoittanut katumusta eikä aio anteeksipyytää, sitä ei kuulema edes olla harkittu SRK:ssa.

Taitanee olla sinun mielikuvituksesi tulosta ajatus että anteeksi on pyydetty ja asiat selvitetty. Moni puhuja puhuu nuorisolle kaunistellen hoitokokousjaoista, jotta nuoret uskosivat heitä eikä alkaisi eriseuraa muodostua. Eriseuran pelko estää tosiasioiden myöntämisen. Mutta on olemassa vl-uskoisia, jotka haluavat asiat selvittää ja odottavat että ne vielä selvitetään. Yhä useampi puhuu hoitokokouksista, ei ne ole unohtuneet.

Pelko estää ihmisiiä ottamasta asiaa avoimesti esille esim.keskusteluilloissa, pelätään että joutuu hoidetuksi sekä erotetuksi kun asettuu hoitoja tehneitä ja niitä kannattavia vastaan. Pelolla on ihmiset saatu vaikenamaan noin 30 vuotta. Internet mahdollisti että enää ei vaieta, vaan asiat ovat kaikkien luettavissa.
Onko se pelko oikein uskovaisten keskuudessa? Pitääkö pelätä, eikö saa olla rehellinen?

takia olisi syytä asiat selvittää.
Voi olla että ne jotka toimi väärin,eivät tunne tehneensä väärin,joten anteeksipyyntöä voi olla turha heiltä odottaa.
Olin aika pieni silloin kun ne hoitokokoukset pidettiin,mutt jotenkin mulla jäi semmoinen mielikuva niinku jotkut ois "nauttinu" niistä "höykkyytyksistä".
Ei ne semmoset hoitokokoukset ole vieläkään loppuneet,ne pidetään vain vähän pienemmissä piireissä.
JOKAINEN joka on ollut tällaisessa hoitokokouksessa,pelkää varmasti joutuvansa samaan
kohteluun,ja ei siksi uskalla puhua.
Paitsi tietenki se joka nautti niistä teloituksista..odottaa varmaan millon taas pääsee
mässäilemään..mene ja tiedä.

Olis noiden "hoitokokoushörhöjenki" kannattanu vielä silloinkin olla seurakunnissa paikalla kuulemassa, kuinka syntejä saarnattiin anteeksi ihan "seiniä myöten".
Siinä ei jaoteltu puhujia tai puhuteltavia, vaan kaikille kuului sama armoevankeliumi.

näin on kirjoitti:

Olis noiden "hoitokokoushörhöjenki" kannattanu vielä silloinkin olla seurakunnissa paikalla kuulemassa, kuinka syntejä saarnattiin anteeksi ihan "seiniä myöten".
Siinä ei jaoteltu puhujia tai puhuteltavia, vaan kaikille kuului sama armoevankeliumi.

Ja onhan paluu takaisinkin vielä mahdollista,
sillä "ovet ovat vielä avoinna katua vasten".
(En tarkoita ry:n ovia vaan ovia hengellisessä mielessä.)