Samanlaisia kokemuksia kellään?

Tyttö89 jonka isän vei alko... kirjoitti:

Hei! Olen 17-vuotias tyttö ja toivon että löytäisin jonkun jolla olisi samanlaisia kokemuksia kuin minulla, no tässä lyhyesti tarinani: Kun olin pieni oli isäni jo alkoholisti ja hän kävi muutaman kerran kuussa katsomassa minua.. Isäni ja äitini eivät ole olleet koskaan naimisissa. Olen äidilleni ainoa lapsi, mutta isälläni on 3 lasta kahdesta edellisestä suhteesta. Olen nähnyt vain 2 sisaruksistani kolmatta en ole koskaan nähnyt mutta tiedän että hän asuu jossain pääkaupunkiseudulla.. No kuitenkin, kun isäni tuli tapaamaan minua hän oli aina kännissä ja olin tietenkin pettynyt, en muista sellaista kertaa että hän olisi ollut selvä. Hän rikkoi monet lupauksensa, ja myöhemmin olen tuntenut katkeruutta ja vihaakin häntä kohtaan, miten hän voi pettää oman lapsensa tällä tavalla?! Isäni ei ole koskaan huolehtinut minusta, hän on jättänyt kaiken äidilleni, joka on minulle ainoa ja kaikkein rakkain ihminen maan päällä, onneksi meillä on hyvät välit toisiimme ja pystymme antamaan anteeksi toistemme teot ja loukkaukset. Olen miettinyt monta kertaa että olenko todella ansainnut tämän kaiken isäni minulle aiheuttaman tuskan ja kyyneleet, vaikka tiedän ettei tämä ole minun syyni.. Haluaisin pitää isääni yhteyttä mutta hän on laittanut numeronsa salaiseksi, niinkuin sisaruksenikin. En vain keksi että mitä pahaa olen heille tehneet että olen tämän ansainnut. Isäni naisystävä joka oli isäni kanssa ilmeisesti ennen kuin isäni oli äitini kanssa niin on kai osa syyllinen, hän ei halua minun pitävän yhteyttä isääni eikä sisaruksiini.. Hän on 2 sisarukseni äiti ja hän oli katkera äidilleni, koska isäni sai äitini kanssa minut, nykyään he kai olevat yhdessä. Niin sanottu "ilkeä äitipuoleni" oli syntymäni jälkeen lähettänyt äidilleni kirjeitä jossa oli haukkunut minua toukaksi ja väittänyt että isäni ei ole minun isäni, vaikka isyystestikin oli tehty ja se oli 99% varmaa. Muistan joskus 4- vuotiaana kun isäni tuli käymään sain isältäni violetin nallen joka on minulle ainut hyvä muisto hänestä ja olen pitänyt siitä hyvää huolta. Olen monet kerrat itkenyt kaipaustani, olemme koittaneet äitini kanssa kaikki konstit saadaksemme yhteyden isääni, mutta turhaan, eikä ketään tietenkään voi pakottaa. Olisiko täällä sellasia jolla olisi samantapaisia kokemuksia?

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä