Miksi kaupalliselle alalle?

Loistavaa, kun eri yliopistoalat saivat vihdoin omat palstansa.

Haluaisin kysyä syitä hakeutua kauppakorkeaan; mikä taloudessa säväyttää ja miksi sen ammatiksenne valitsitte? Itse olen aina kokenut kauppatieteet vihoviimeiseksi ammatinvalinnaksi omalla kohdallani, mutta lienee aika pitkälle luonne- ja mieltymyskysymys, eikö vain? Jotenkin mielikuva taloudesta kylmänä, epäinhimillisenä ja sosiaalisesti eriarvoistavana kapitalismin valtakuntana on iskostunut tajuntaan vaikka tiedän että tuo nyt on aika hippihömpötystä koko ajatus..?
233935
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 23

Vanhimmat

ja vastatkaahan kaikki kysymykseeni vähän alempana. Otsikko: Tervehdys!

Äänestä

Money makes the world go round.

Talous on tieteenlajina sellainen, joka ulottaa koukeronsa aivan kaikille ihmiselämän ja yhteiskunnan alueille. Viime kädessä ihmisten hyvinvointi ja elintaso ja jopa koko ihmiskunnan tulevaisuus riippuu taloudesta.

Science never sleeps, but economics is going to save us.

Äänestä

kuin sota ilman aseita. Siinä jotain miehekästä ja seksikästä kun pääsee kehittelemään strategioita vihollisen nujertamiseen. Lääkärin valkoinen pyhimystakki olisi liian raskas kannettava minulle.

Äänestä
  • Minun mielestäni tuo on aivan päinvastoin: "kuin sota ilman aseita". Milloin historiaa ei olisi ohjattu ilman taloudellista perspektiiviä? Juuri vapautta - vapaita markkinoita ja öljyä, USAkin Irakista tahtoo. Talous on yhteisen hyvän tavoittelua poliittisissa kehyksissä - ja juuri SOTA on sen kaikista pitimmälle viety muoto. Pohjimmiltaan taloudellisista intresseistähän sodatkin johtuvat.

    Toisaalta taas hyvinä aikoina syödään sen hedelmiä, ja juuri tämä moniuloitteisuus taloudessa kiehtookin. Warren Buffettia siteeraten: "Weapons of mass financial destruction". Harmi vain, että juuri pahoina aikoina se vasta huomataan. Talous ja politiikka eivät ole koskaan ristiriitaisia asioita.

    Ks. linkki: http://mondediplo.com/2006/10/02finance

    Äänestä

  • Dodi kirjoitti:

    Minun mielestäni tuo on aivan päinvastoin: "kuin sota ilman aseita". Milloin historiaa ei olisi ohjattu ilman taloudellista perspektiiviä? Juuri vapautta - vapaita markkinoita ja öljyä, USAkin Irakista tahtoo. Talous on yhteisen hyvän tavoittelua poliittisissa kehyksissä - ja juuri SOTA on sen kaikista pitimmälle viety muoto. Pohjimmiltaan taloudellisista intresseistähän sodatkin johtuvat.

    Toisaalta taas hyvinä aikoina syödään sen hedelmiä, ja juuri tämä moniuloitteisuus taloudessa kiehtookin. Warren Buffettia siteeraten: "Weapons of mass financial destruction". Harmi vain, että juuri pahoina aikoina se vasta huomataan. Talous ja politiikka eivät ole koskaan ristiriitaisia asioita.

    Ks. linkki: http://mondediplo.com/2006/10/02finance

    että hyvät kauppasuhteet maiden väillä vähentävät olennaisesti sodan todennäköisyyttä. Ajattele, vaikka EU:n vaikutus Eurooppaan, missä naapuria kypsytettiin uunissa vielä viisikymmentä vuotta sitten. Nykyään sodan riski on varmaan pienin koskaan, vaikka aseiden määrä ja tehokkuus ovat kasvaneet kymmenen potenssiin. Valtiomiehetkin heittelevät huoletta herjauksia toisten ruokatottumuksista, ilman pelkoa siitä, että joku herneennuuskija alkaa mobilisoida joukkojaan.
    Tässä asiassa EU on onnistunut täydellisesti, koska sen alkuperäinen tavoitekin oli vähentää uuden sodan mahdollisuutta. Sääli että suomalaiset jaksavat jauhaa vaan siitä rahallisesta hyödystä.
    Markkinatalous on myös avannut esim. Kiinan, missä työläisten työ-olot ovat parantuneet huomattavasti vapaan kaupan ansiosta, vaikka ikkunanrikkojat väittäsi muuta.
    Mun mielestä kauppankäynti on hyvin sosiaalinen ja ihmisystävällinen tapa tutusta vieraisiin kulttuureihin ja ihmisiin. Kyllä lapsikin ymmärtää nopeasti, että jos haluaa leikkiä kaverin bätmänauton kanssa, niin pitää antaa oma piipaa-auto vaihdoksi.

    t. Liituraitapukumies

    Äänestä

  • juttu, kirjoitti:

    että hyvät kauppasuhteet maiden väillä vähentävät olennaisesti sodan todennäköisyyttä. Ajattele, vaikka EU:n vaikutus Eurooppaan, missä naapuria kypsytettiin uunissa vielä viisikymmentä vuotta sitten. Nykyään sodan riski on varmaan pienin koskaan, vaikka aseiden määrä ja tehokkuus ovat kasvaneet kymmenen potenssiin. Valtiomiehetkin heittelevät huoletta herjauksia toisten ruokatottumuksista, ilman pelkoa siitä, että joku herneennuuskija alkaa mobilisoida joukkojaan.
    Tässä asiassa EU on onnistunut täydellisesti, koska sen alkuperäinen tavoitekin oli vähentää uuden sodan mahdollisuutta. Sääli että suomalaiset jaksavat jauhaa vaan siitä rahallisesta hyödystä.
    Markkinatalous on myös avannut esim. Kiinan, missä työläisten työ-olot ovat parantuneet huomattavasti vapaan kaupan ansiosta, vaikka ikkunanrikkojat väittäsi muuta.
    Mun mielestä kauppankäynti on hyvin sosiaalinen ja ihmisystävällinen tapa tutusta vieraisiin kulttuureihin ja ihmisiin. Kyllä lapsikin ymmärtää nopeasti, että jos haluaa leikkiä kaverin bätmänauton kanssa, niin pitää antaa oma piipaa-auto vaihdoksi.

    t. Liituraitapukumies

    Haluaisin kuitenkin myös korostaa, että minun mielestä hyvin hoidettu talous on juuri itsenäisyyden - vapauden lähtökohta. On vaikea kuvitella toista maailmansotaa ilman Saksan hyperinflaatiota. Ja juuri SOTA ilmenee huonosti hoidettujen kauppasuhteiden seurauksena - eikä syynä.

    Lisäksi haluaisin tuoda esille myös sen tosiseikan, että juuri sodat ovat saaneet ihmisen kehityksen aikana kansakunnat kehittymään. On pyritty sotilaalliseen ylivoimaan vallan turvaamiseksi, mutta hiljattain on syntynyt ongelma: nykymaailman aseet pystyisivät tuhoamaan koko ihmiskunnan. Juuri tämä antaa entistä enemmän painoarvoa taloudellisille kanssakäymiselle. Niin kuin erinomaisesti sanoit: "hyvät kauppasuhteet maiden väillä vähentävät olennaisesti sodan todennäköisyyttä".

    Tämä moniuloitteissuus on juuri se, mikä taloudessa kiehtoo. Talous ei ole pelkkää rahaa - se on välittämistä ja vapautta, kaiken sivistyksen ilmentymä.

    Äänestä

Ensinnäkin, talous on vaikeammin hallittavissa, ennustettavissa ja osattavissa kuin luonnontieteet, joissa kaikki annetaan käytännössä valmiina. Talouskehityksen hankala ennustaminen on jo sinällään kiinnostava tekijä. Ala on siis haastavampi.

Toiseksi, itse olen kilpailuhenkinen ja rahanhimoinen ihminen (joskaan näitä piirteitä ei minussa tunneta, enkä niitä halua tuoda julki kuin anonyymisti) ja mielestäni tämä ala tarjoaa minulle parhaat mahdollisuudet itseni toteuttamiseen. Sosiaalinen eriarvoisuus ei juuri liikuta; haluan itselleni mahdollisimman paljon rahaa ja mistä sitä voisikaan enempää saada kuin kaupalliselta alalta?

Äänestä

Se ongelma on siinä, että jotkut juuri pitävät taloutta vihollisenaan. Sen ei tarvitse olla niin. Taloudellisia elementtejä käytetään myös pyrkiessä kohti hyviä asioita, eikä vaan sortamiseen. Asiaan perehtyneet usein ymmärtävätkin sen. Hipit kyllä jaksaa meuhkata, mutta harvoin heillä on kykyä nähdä metsää puilta.

Äänestä

jotka työllistävät ison armeijan ekonomeja ja ekonomisteja. Ajattele vaikka YK ja kaikki sen alaorganisaatiot. Totuus on, että kolmannen maiden köyhyysongelmat ratkaistaan ainoastaan talouskasvulla ja markkinataloudella. Että kyllä hipeillä riittää hommia myös tällä alalla.
Esimerkkinä voidaan ottaa superkapitalisti Bill Gates joka rahoittaa enemmän tai vähemmän omilla rahoillaan koko kamppailu aidsia vastaan Afrikassa, ja vaikka hänellä varmaan onkin oma lehmä ojassa Microsoftin imagon pelastamisessa, niin ei se estä että hoito tulee perille.
Samaa pätee suomeen, missä lääkäri kaukolämmitetyssä omakotitalossaan sättii yritysjohtajien ahneutta, vaikka heidän verorahoillaan ostetaan kaikki uusimmat aivotutkimushärvelit sairaaloihin. Ei ne hyvät ajatukset maailma pelasta, vaan ne hyvät teot, olkoon motiivit mitkä tahansa.

Tiesitkö muuten että sosiaali- ja terveyspalveluihin uppoaa 1/3 verotuloista, kun taas yritykset tuottavat 80 % BKT:stä. Olette siis täysin riippuvaisia meistä. Eli, vähän rispektiä!

t. Liituraitapukumies

Äänestä
  • ...liioitella teidän liituraitamiesten/naisten arvoa. Totta on, että talouskasvu pitää kehitystä yllä ja samalla yhteiskunnan vetreänä, mutta yksin sillä ylenpalttisella rahan ja maksimaalisen taloudellisen hyödyn saavuttelulla ei pitkälle pötkitä.

    Ja tiedoksi: Bill Gates ei ole tosiaan ainoa, joka yrittää parantaa ''kolmannen maailman'' oloja.
    ''Auttajia'' olemme suurilta osin me länsimaiden veronmaksajat...myös ne lääkärit.

    Äänestä

  • ...olemme riippuvaisia toisistamme. Vai kukahan ne yritysten työntekijät hoitaa, kun sattuu metallimies leikkaamaan käteensä. Ilman yrityksiä ei olisi töitä, ilman työntekijöitä ei olisi yrityksiä.

    Äänestä

  • Toisaalta koko lafka alkaa aina mennä päin mäntyä kun ekonomi päästetään johtamaan sairaalaa ja ajamaan sinne tulosvastuuta.

    Rispektiä juu, kyllä te asianne osaatte ja toivoisin ymmärtäväni talouden kiemuroita.

    Äänestä

  • Ei ole ekonomi. :P

    Äänestä

  • No, rahahan mittaa arvoa, siis tavaran tai palvelun. BKT on asukasta kohden valtiossa tuotettujen tavaroiden JA palvelujen arvo. Hankalan sydänleikkauksen hinnaksi voidaan laskea helposti 10.000-20.000 euroa, siis sen verran tuottaa jo YKSI leikkaus palveluarvoa ja siis kyllä suuri sairaala tuottaa melkoisesti bruttokansantuotetta. Puhumattakaan sitten vaikka kalliista kauneusleikkauksista, kyllä siinä on palvelulla arvoa ja tuotetaan siis palvelua ja bruttokansantuotetta. Vähän kalliimpaa kuin vaikka auton huolto, jota myös jotkut pitävät kalliina ja bkt:ta nostavana. Tai kyllä jonkun sairaanhoitopiirin budjetilla tuotettaisiin melkoisesti paperia esimerkiksi. HIV:n hoito saattaa maksaa 160.000 markkaa potilaan jäljellä olevan elinajan aikana, siinäkin tuotetaan palvelu, pidetään potilas terveenä ja elossa. Useimmat käsittääkseni valitsevat terveyden ja toimintakyvyn ensimmäisenä jos pitää valita, siis ts. saako esim. auton autoteollisuudelta (tavaraa)ja paperia käyttöönsä paperiteollisuudelta (tavaraa myös) vai palveluna aivoleikkauksen jonka ansiosta ei kuole tai jää vaikka toispuolihalvaantuneeksi sänkyyn makaamaan. Lääkärit maksavat lisäksi huomattavasti Suomessa veroja palvelujen tuotosta saamistaan rahoista, tosin yksityispuolella voidaan harrastaa tietysti verosuunnittelua jonkin verran, eli siis jos myy palvelunsa yksityisesti ja yhtiöittää toimintansa ja esim. holding-yhtiöön kerää varallisuutta

    Äänestä

  • Tiesitkö muuten, että juuri tämän "superkapitalistin" Gates-foundationin hyvätekeväisyysavustukset ylittivät tänä vuonna Unicefin avustukset yhteensä? Lisäksi kun Gates-foundatinia ei katukuvassa näe - vertaa Unicef - herättää se kyllä kunnioitusta ks. henkilöä kohtaan. Tässä valossa en kyllä pysty sanomaan ainuttakaan sanaa näitä hyväntekijöitä vastaan. - Ketkä ovatkaan maailman parantajat?

    Äänestä

itse olen juristin ja ekonomin metamorfoosi, päälle päätteeksi kahdesta eri maasta. Jälkimmäinen tutkinto tuli hankittua lähinnä tiettyä tässä tarkemmin erittelemätöntä tarkoitusta varten.

Valitsin työni alunperin, koska pidän siitä. En halua olla alimman portaan tradepakertaja, tutkija tai jossain "todellisessa" palveluammatissa. Kuolisin tylsyyteen jos vuodesta toiseen kertoisin kakaroille kuinka Berliinin muuri purettiin, enkä ole tipan tippaa kiinnostunut siitä montako vesikirppulajia on desissä vettä ja voivatko ne lisääntyä keskenään. insinööriksi minusta ei ole, lääkäriksi vielä vähemmän ja filosofiaa voin harrastaa viinipullollisen jälkeen naisseurassa.

Ja duunarina en jaksaisi, haluan enemmän puhtaan ölyllisiä haasteita.

Äänestä
  • takana

    Äänestä

  • siellä kirjoitti:

    takana

    Korostaisin kuitenkin sitä, ettei maailmassa kyllä pärjättäisi ilman lääkäreitä, insinöörejä, bussikuskeja jne. Kaikkia tarvitaan.

    On kuitenkin hyvä kysyä missä suhteessa? Miten menisimme kouluun tai töihin, jos bussikuski ei hakisikaan tai auto ei käynnistyisi? Miten selviytyisimme, jos insinöörit ei kehittäisi uutta luontoystävällisempää autoa tai kaikki lääkärit pakenisivat Ruotsiin?

    Elämä on näiden asioiden summa. Ja tätä varten on kehitetty koneisto, jota hallitsee ekonomistit ja poliitikot. Harmi vain että harvoin sitä nähdään hyvässä valossa, vaikka alunperäinen tehtävähän on vain yhteisen hyvän parantaminen ja siinä sivussa rajallisten tavaroiden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen.

    "Science makes the car and we drive it."

    Äänestä

  • Dodi kirjoitti:

    Korostaisin kuitenkin sitä, ettei maailmassa kyllä pärjättäisi ilman lääkäreitä, insinöörejä, bussikuskeja jne. Kaikkia tarvitaan.

    On kuitenkin hyvä kysyä missä suhteessa? Miten menisimme kouluun tai töihin, jos bussikuski ei hakisikaan tai auto ei käynnistyisi? Miten selviytyisimme, jos insinöörit ei kehittäisi uutta luontoystävällisempää autoa tai kaikki lääkärit pakenisivat Ruotsiin?

    Elämä on näiden asioiden summa. Ja tätä varten on kehitetty koneisto, jota hallitsee ekonomistit ja poliitikot. Harmi vain että harvoin sitä nähdään hyvässä valossa, vaikka alunperäinen tehtävähän on vain yhteisen hyvän parantaminen ja siinä sivussa rajallisten tavaroiden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen.

    "Science makes the car and we drive it."

    Varmastikaan et kutsu kauppakorkeasta valmistuneita ekonomisteiksi? Halusin vain varmistaa koska monilla nuo nimikkeet ekonomi ja ekonomisti menevät sekaisin ja toiset luulee, että ne on sama asia.

    Äänestä

  • varmistaakseni kirjoitti:

    Varmastikaan et kutsu kauppakorkeasta valmistuneita ekonomisteiksi? Halusin vain varmistaa koska monilla nuo nimikkeet ekonomi ja ekonomisti menevät sekaisin ja toiset luulee, että ne on sama asia.

    että kyllä, kauppakorkeakoulusta todellakin valmistuu ekonomisteja. Nimittäin ne, ketkä ovat lukeneet pääaineenaan kansantaloustiede. Muut kauppakorkeasta valmistuneet ovat ekonomeja.

    Kiitos, hei.

    t: kylteri 2006

    Äänestä

  • tiedät sitten, kirjoitti:

    että kyllä, kauppakorkeakoulusta todellakin valmistuu ekonomisteja. Nimittäin ne, ketkä ovat lukeneet pääaineenaan kansantaloustiede. Muut kauppakorkeasta valmistuneet ovat ekonomeja.

    Kiitos, hei.

    t: kylteri 2006

    Ekonomisti on ammatti, ei tutkinto. Ekonomi on vanha kauppatieteiden tutkinto, nykyisin arvonimi, jonka KTM voi halutessaan ostaa.

    Äänestä

"Tarkoittaako sivilisaatio sitä että rikolliset siirtyvät kadulta sisään?" -Jukka Poika & Jenkkarekka

Taas huomataan fortumin tapauksesta miten niitä pelinappuloita todellisuudessa pyöritellään ja jemmaillaan (pakko oli nostaa mukaan kun on ajankohtasta:). Parempi olisi saada korvattua sikailijat järkevillä ihmisillä, joilla ei olisi ongelmia ylikorostuneiden metsästäjä-keräilijä viettiensä kanssa.

Ei kaikilla kauppakorkeaan pyrkivillä/siellä opiskelevilla ole pahat mielessä. Paremmin ne puun mädät oksat moottorisahalla karsitaan kun ajatuksen voimalla.

Äänestä

opiskellaan ja tutkitaan myös mm. eettistä liiketoimintaa. Eivät kauppatieteet ole mikään erillinen saareke muista tieteistä tai mikään yksioikoinen näkemys tuloksen tahkoamisesta. Tutustumisen voi aloittaa vaikkapa pääainevalikoimasta, joka on melko kattava.

Toki mukaan mahtuu näitä liituraita- ja bemarimiehiä/naisia, jotka näkevät asiat ahtaasti. Kuitenkin sinun näkökulmasi on melkeinpä yhtä ahdas, talous kun vaikuttaa kaikkeen ja kaikkialla, niin hyvässä kuin pahassa. Sitä paitsi taloudessa peräänkuulutetaan nykyisin luovuutta, joten "haahuilijahippikin" voi löytää oman paikkansa kauppatieteissä, ei kaikki ole pelkkää numeroilla pelaamista.

Mutta hyvä, että kyselet... =)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


asiallinen_tuntija kirjoitti:

Loistavaa, kun eri yliopistoalat saivat vihdoin omat palstansa.

Haluaisin kysyä syitä hakeutua kauppakorkeaan; mikä taloudessa säväyttää ja miksi sen ammatiksenne valitsitte? Itse olen aina kokenut kauppatieteet vihoviimeiseksi ammatinvalinnaksi omalla kohdallani, mutta lienee aika pitkälle luonne- ja mieltymyskysymys, eikö vain? Jotenkin mielikuva taloudesta kylmänä, epäinhimillisenä ja sosiaalisesti eriarvoistavana kapitalismin valtakuntana on iskostunut tajuntaan vaikka tiedän että tuo nyt on aika hippihömpötystä koko ajatus..?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu