Löysin kaulaltani omituisen patin jokin aika sitten.
Kävin eilen lääkärissä ja otettiin verikokeet. Kokeissa näkyi, että hemoglobiinini on turhan korkea, ei muuta.
Liittyykö se mitenkään imusolmukesyöpään?
Suvussani sitä on turhan paljon.
Maanantaina on ultratutkimus ja ehkä myös ohutneulanäyte.
Minulla on ollut pientä lämpöilyä ja toinen korva kokonaan tukossa ja juuri se patti on tämän korvan alla.
Siis kysyisin, että tietääkö kukaan onko tällä korkealla hemoglobiinilla ja lymfoomalla mitään tekemistä keskenään?
Kiitos jo etukäteen vastauksista. Olen 22 vuotias ja todella peloissani :(
Hodkinin Lymfooma
15
16082
Vastaukset
- entinen pattikaula
Vaikea sanoa. Itselläni (olen 33v) oli hemoglobiini koholla ja pientä lämpöilyä ennen kuin selvisi että minulla on syöpä. Mutta uskoisin että tuo voi olla normaalia tulehdus tilassa tai hermoilussa (siis lämpö). Aluksi pattia korvan alla luultiin kystaksi ja sitten hyvälaatuiseksi lymfoomaksi (muistaakseni).
Tsemppiä sinulle ja kerrohan mitä selvisi! - juuri tänään
terveen paperit. Hänellä todettiin maaliskuussa oikeastaan ihan vahingossa Hodgkinin lymfooma. Ainut oire oli kutina kropassa, joka on lymfooman oire. Mies luuli sitä allergiaksi ja hakeutui allergiatesteihin. Samalla päätettiin ensin ottaa verikokeita muutenkin ja niistä näkyi korkea senkka ja crp. (Senkka 80 ja crp 148) Tämän diagnoosin jälkeen vasta huomasi jossain kaulassa tunnustelemalla patin. Kasvain oli pernassa ja perna poistettiin kokonaan. Sai sytoja 6kk ja nyt siis terve. Kontrollit toki alkavat tästä.
Itselläni oli juuri korvalehden alapuolella pienen pieni patti jonkin aikaa, mutta oletin sen liittyvän siihen, että korvan takana oli pitkään kipeä finni. Nyt finni on pois eikä pattiakaan enää tunnu. Noita pattejahan voi tulla niin helposti eri tulehduksista. 3v pojallamme on nivusissa ollut 3kk ikäisestä imusolmukepatti, joka turposi calmette-rokotuksen aiheuttaman rekation vuoksi ja luultavasti se jääkin suurentuneeksi, kun ei ole siitä miksikään muuttunut vuosien aikana.
Mutta aina toki kannattaa tarkistaa, jos asia vaivaa. Mutta älä murehdi ennen kuin saat tulokset. Ja jos todetaan, että on imusolmukesyöpä niin se on helposti hoidettavissa oleva. Miehelleni lääkäri sanoi sillion, että jos hänen pitäisi valita jokin syöpä itselleen niin se olisi tämä.
Tsemppiä!- Toiveena
Olenkin edellinen kirjoittaja seuraillut viestejäsi miehestäsi, hodgkinin tauti kun todettiin samoihin aikoihin kuin tyttärelläni. Hänelläkin on hoidot ohi ja jo yksi kontrollikäyntikin, jossa kaikki oli kunnossa.
Hyvältä näyttää teidäänkin tilanne.
Ekan kirjoittajan korvakipu ja imusolmuke kuullostaa enemmän tulehdustaudilta kuin imusolmukesyövältä, mutta eipähän oikea lääkärikään lähtisi täällä netissä näkemättä arvailemaan. Ja tosiaan, vaikka taudin alussa tunnelmat oli tosi hirveät, ei ne hoidot ihan kamalat olleet, joskus väsyttivät ja pahaa oloakin tuli, mutta pahoinvointilääke auttoi.
Meillä ei ole kellään ollut suvussa Hodgkinia, itse asiassa oli tosi outo tauti ennenkuin tyttäreni 16 vuotiaana sairastui. Kaikkea syitä olen koittanut miettiä, mutta enpä ole keksinyt mitään. Terveellisesti on eletty ja syöty, eikä kait mitään ulkoistakaan juttua ole ollut, mikä olisi altistanut. Tytölleni tuli yllättäen patti kaulalle, outoa kutina/ihottumajuttua oli pariin otteeseen aiemmin, mutta verikoetuloksetkin oli ihan kunnossa. Koepalasta löytyi sitten Hodgkin. - Nimetön
Hyvää vointia koko perheelle! On mukava kuulla jokaisesta, joka selättää syövän. MUTTA älä yleistä imusolmukesyöpiä helposti hoidettavaksi vain miehesi kohtalon takia. Itselläni on non-Hodgkinin lymfooma, joka on parantumaton. Non-hodgkineja on yli 30 erilaista, joista puolet parantumattomia. Hodgkinissa taas hyvä parantumisprosentti, mutta suuri uusiutumisprosentti. Onneksi olette päässeet helpolla ja toivon, että elämänne jatkuu normaalina ja voitte painaa kokemukset sairaudesta muistojen maailmaan. Onnellista joulun odotusta!
- ottaen
Nimetön kirjoitti:
Hyvää vointia koko perheelle! On mukava kuulla jokaisesta, joka selättää syövän. MUTTA älä yleistä imusolmukesyöpiä helposti hoidettavaksi vain miehesi kohtalon takia. Itselläni on non-Hodgkinin lymfooma, joka on parantumaton. Non-hodgkineja on yli 30 erilaista, joista puolet parantumattomia. Hodgkinissa taas hyvä parantumisprosentti, mutta suuri uusiutumisprosentti. Onneksi olette päässeet helpolla ja toivon, että elämänne jatkuu normaalina ja voitte painaa kokemukset sairaudesta muistojen maailmaan. Onnellista joulun odotusta!
imusolmukesyöpä on kuitenkin hyvin hoidettavissa. Sitä tarkoitin tuolla lauseellani. Tietenkään aina ei mikään syöpä ole hoidettavissa. Ja tiedän kyllä tuosta parantumattomastakin muodosta. Kuitenkin myös non-hodgkiniakin löytyy hyvin montaa tyyppiä joita on myös ns. helppo hoitaa.
Tuosta uusiutumisesta olen hiukan eri mieltä kuin sinä, koska 90% sairastuneista on viiden vuoden jälkeen terveitä.
En muista mainitsinko tuossa aiemmassa tekstissäni, mutta miehelleni lääkärikin totesi, että jos hänen pitäisi jokin syöpä itselleen valita niin se olisi tämä. Ja sanoi tämän siis ennen kuin tarkempi tyyppi selvisi.
Tosiasioita ei voi kieltää, mutta ihmiselle joka epäilee syövän mahdollisuutta niin mieluummin sanon rauhoittavan sanan kuin löyn kuolleisuusprosentit eteen. Imusolmukesyövässäkin kuitenkin ennuste alkaa huonota vasta kun ikää on yli 65 vuotta.
Hyvää vointia myös sinulle! - että teilläkin on mennyt hy...
Toiveena kirjoitti:
Olenkin edellinen kirjoittaja seuraillut viestejäsi miehestäsi, hodgkinin tauti kun todettiin samoihin aikoihin kuin tyttärelläni. Hänelläkin on hoidot ohi ja jo yksi kontrollikäyntikin, jossa kaikki oli kunnossa.
Hyvältä näyttää teidäänkin tilanne.
Ekan kirjoittajan korvakipu ja imusolmuke kuullostaa enemmän tulehdustaudilta kuin imusolmukesyövältä, mutta eipähän oikea lääkärikään lähtisi täällä netissä näkemättä arvailemaan. Ja tosiaan, vaikka taudin alussa tunnelmat oli tosi hirveät, ei ne hoidot ihan kamalat olleet, joskus väsyttivät ja pahaa oloakin tuli, mutta pahoinvointilääke auttoi.
Meillä ei ole kellään ollut suvussa Hodgkinia, itse asiassa oli tosi outo tauti ennenkuin tyttäreni 16 vuotiaana sairastui. Kaikkea syitä olen koittanut miettiä, mutta enpä ole keksinyt mitään. Terveellisesti on eletty ja syöty, eikä kait mitään ulkoistakaan juttua ole ollut, mikä olisi altistanut. Tytölleni tuli yllättäen patti kaulalle, outoa kutina/ihottumajuttua oli pariin otteeseen aiemmin, mutta verikoetuloksetkin oli ihan kunnossa. Koepalasta löytyi sitten Hodgkin.Muistankin, että olet johonkin kirjoitukseeni jotain kommentoinut. Käyn itse melko harvakseltaan täällä yleensä. Nyt viikon sisällä tullut käytyä useammin.
Hyvää jatkoa teillekin! - Elämää ei sen enempää
Haluan kertoa hieman toisenlaisen tarinan lymfoomasta. Mieheni sairastui kyseiseen syöpään ja on saanut kaksi kertaa sytostaatteja. Hänelle tehtiin kantasolusiirto, mutta terveen papereita hän ei tule koskaan saamaan. Hänen syöpänsä on sellaista lajia ettei se parane, mutta senkin kanssa oppii elämään. Itseäni ärsyttää kaikenlaiset selviytymisprosentit ja ennusteet. Jos sattuu kuulumaan siihen toiseen (pienempään)prosenttilukuun, niin mahtaako helpottaa tieto, että 90% saamaa syöpää sairastavista potilaista selviää tai on elossa viiden vuoden päästä? En halua säikytellä, mutta en myöskään kieltää tosiasioita.
- sanoin että
Elämää ei sen enempää kirjoitti:
Haluan kertoa hieman toisenlaisen tarinan lymfoomasta. Mieheni sairastui kyseiseen syöpään ja on saanut kaksi kertaa sytostaatteja. Hänelle tehtiin kantasolusiirto, mutta terveen papereita hän ei tule koskaan saamaan. Hänen syöpänsä on sellaista lajia ettei se parane, mutta senkin kanssa oppii elämään. Itseäni ärsyttää kaikenlaiset selviytymisprosentit ja ennusteet. Jos sattuu kuulumaan siihen toiseen (pienempään)prosenttilukuun, niin mahtaako helpottaa tieto, että 90% saamaa syöpää sairastavista potilaista selviää tai on elossa viiden vuoden päästä? En halua säikytellä, mutta en myöskään kieltää tosiasioita.
tosiasioita ei voi kieltää. Mutta jos joku ei edes tiedä, että onko syöpää niin pitääkö ekana läväyttää eteen tieto siitä, että huonostikin voi mennä? Senhän nyt tietää jokainen. Lääkäritkin kuitenkin kertovat sen, että miten hyvä ennuste on.
Mutta tietysti, jos on sitä muotoa mikä ei parane niin asia on eri. Miehenikin pelkäsi, että jos hänellä onkin juuri se tyyppi. Luojalle kiitos näin ei ollut. Hänen äidillään todettiin kuitenkin tasan viikkoa ennen krooninen syöpä, myelooma ja olemme nähneet, että sen kanssa tosiaan oppii elämään.
Pelätään pahinta ja toivotaan parasta!
- Alkup.Kirjoitt.
Kiitos kovasti viesteistänne.
Mulla on ollut nyt vuoden ajan kummallista kutinaa korvissa ja nyt kun tuo patti on löytynyt on alkanut lämpö heittelehtimään (En ole sitä seurannutkaan vasta kuin nyt). Voi kyllä johtua tuosta stressistä mitä tämä löytö nyt aiheuttaa.
Ja tietysti kun on lämpöä niin silloin myös väsyttää normaalia enemmän.
Minulla on sitä todella paljon suvussa. Isäni 9 henkisessä perheessä on ollut jo 3:lla imusolmukesyöpä. Se on aika paljon, mutta paras asia on, että he kaikki paranivat!
Mutta ei auta kuin toivoa parasta ja pelätä pahinta.
Kiitos ja kirjoitan sitten miten kävi.
Jaksamisia teille kaikille, syöpä on kamala asia, mutta ei voittamaton.- Toiveena
Olen nyt reilun puoli vuotta lukenut näitä keskusteluja ja myös keskustellut 'luonnossa' syöpätaudeista. Joillakin tauti on tullut aivan yllättäen ja toiset taas sanovat epäilleensä pitkään, että joku on vinossa. Kyllä tässä lapsen taudin aikana on oppinut arvostamaan terveyttä, ja toisaalta on turha murehtia ennakolta uusiutumista. Eihän tässä muutenkaan tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Tytölleni lääkäri sanoi että uusiutumisriskipisteitä tuli nolla. Kysyin, mitä se tarkoittaa ja lääkäri sanoi, että riski sairastua syöpään on sama kuin kenellä tahansa muullakin, ei suurempi. Toisaalta väkisinkin miettii, kun syytä solujen villiin kasvamiseen ei tiedä, niin eipä sitä voi ennakoiden välttääkkään.
- parantaa
Toiveena kirjoitti:
Olen nyt reilun puoli vuotta lukenut näitä keskusteluja ja myös keskustellut 'luonnossa' syöpätaudeista. Joillakin tauti on tullut aivan yllättäen ja toiset taas sanovat epäilleensä pitkään, että joku on vinossa. Kyllä tässä lapsen taudin aikana on oppinut arvostamaan terveyttä, ja toisaalta on turha murehtia ennakolta uusiutumista. Eihän tässä muutenkaan tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Tytölleni lääkäri sanoi että uusiutumisriskipisteitä tuli nolla. Kysyin, mitä se tarkoittaa ja lääkäri sanoi, että riski sairastua syöpään on sama kuin kenellä tahansa muullakin, ei suurempi. Toisaalta väkisinkin miettii, kun syytä solujen villiin kasvamiseen ei tiedä, niin eipä sitä voi ennakoiden välttääkkään.
Ei pidäkään eikä saakaan murehtia ennakolta uusiutumista!!!!
On vain päätettävä, että nyt on terve ja luotettava siihen.
Luin eräästä kirjasta, että jos sairautta ajattelee ja miettii ja pelkää, niin sitä ikään kuin "ruokkii" sairautta. Ajatuksilla on taipumus toteutua. Olettehan ainakin joskus huomanneet, kun toiveenne/ajatuksenne jossain asiassa on toteutunut. Tässä on vähän sama asia. Uskoo tähän, ken tahtoo! Minä ainakin uskon! - vaikka se ei
parantaa kirjoitti:
Ei pidäkään eikä saakaan murehtia ennakolta uusiutumista!!!!
On vain päätettävä, että nyt on terve ja luotettava siihen.
Luin eräästä kirjasta, että jos sairautta ajattelee ja miettii ja pelkää, niin sitä ikään kuin "ruokkii" sairautta. Ajatuksilla on taipumus toteutua. Olettehan ainakin joskus huomanneet, kun toiveenne/ajatuksenne jossain asiassa on toteutunut. Tässä on vähän sama asia. Uskoo tähän, ken tahtoo! Minä ainakin uskon!tietenkään aina ole toiminut. Mieheni itse suhtautuu hyvin positiivisesti asiaan. Kun kysyin häneltä viimeisen lääkärireissun jälkeen, että puhuiko lääkäri mitään uusiutusmisriskistä niin mies vain tuhahti. Sanoi sitten, että ei siellä sellaisia puhuta eikä sellaisista voi kukaan tietää. Mies on nyt tyytyväinen, että on terve eikä sure mitään muita juttuja vaan odottaa innokkaasti, että saa taas vähitellen lisätä urheilun määrää. Hän kun on kova urheilemaan niin tuntuu, että suurin juttu tässä sairastamisessa hänelle on ollut tuo urheilukielto. :)
Anoppini, joka myös sairastaa syöpää, oli puhunut veljensä leskivaimon kanssa tuosta asenteesta. Ja siis positiivisen asenteen tuomasta voimasta ja siitä, että paraneekin paremmin kun ajattelee positiivisesti. Anoppini veli on kuollut syöpään ja kun tämä leski kuuli, että miehelläni on sama syöpä (tosin eri tyyppiä) ja kun anoppikin samaan aikaan sairastui niin tämä sanoi, että "sillä asenteella ei ole mitään merkitystä lopputuloksen kannalta.". Mielestäni melkoisen rankkaa tekstiä päin naamaa ihmiselle, joka on juuri kuullut sairastavansa syöpää ja että oma poikakin on sairas. Vaikka ajattelisikin noin niin joskus on vaan tajuttava, että suu on pidettävä supussa, vaikka jokaisella onkin oikeus mielipiteeseensä. Ymmärrän tietysti hänen kantansa siinä mielessä, että oma mies kuoli, mutta kuitenkin..... kurja asenne elämään minusta. - Toiveena
vaikka se ei kirjoitti:
tietenkään aina ole toiminut. Mieheni itse suhtautuu hyvin positiivisesti asiaan. Kun kysyin häneltä viimeisen lääkärireissun jälkeen, että puhuiko lääkäri mitään uusiutusmisriskistä niin mies vain tuhahti. Sanoi sitten, että ei siellä sellaisia puhuta eikä sellaisista voi kukaan tietää. Mies on nyt tyytyväinen, että on terve eikä sure mitään muita juttuja vaan odottaa innokkaasti, että saa taas vähitellen lisätä urheilun määrää. Hän kun on kova urheilemaan niin tuntuu, että suurin juttu tässä sairastamisessa hänelle on ollut tuo urheilukielto. :)
Anoppini, joka myös sairastaa syöpää, oli puhunut veljensä leskivaimon kanssa tuosta asenteesta. Ja siis positiivisen asenteen tuomasta voimasta ja siitä, että paraneekin paremmin kun ajattelee positiivisesti. Anoppini veli on kuollut syöpään ja kun tämä leski kuuli, että miehelläni on sama syöpä (tosin eri tyyppiä) ja kun anoppikin samaan aikaan sairastui niin tämä sanoi, että "sillä asenteella ei ole mitään merkitystä lopputuloksen kannalta.". Mielestäni melkoisen rankkaa tekstiä päin naamaa ihmiselle, joka on juuri kuullut sairastavansa syöpää ja että oma poikakin on sairas. Vaikka ajattelisikin noin niin joskus on vaan tajuttava, että suu on pidettävä supussa, vaikka jokaisella onkin oikeus mielipiteeseensä. Ymmärrän tietysti hänen kantansa siinä mielessä, että oma mies kuoli, mutta kuitenkin..... kurja asenne elämään minusta.Kyllä positiivinen asenne auttaa, mutta aika vaikea sitä on taikoa silloin kun menee pessimismin puolelle. Mutta tässä sairaan perheenjäsenenä on kaikenlaista kuullut. Olen saanut joskus selitellä normaalia olemustani, vaikka lapsi sairastui syöpään. Tyttöni sanoi heti sairastamisen alussa, että eletään normaalisti, sääliä ja surkuttelua hän ei sitten yhtään kestä, tuli mikä tuli. Vaikeita aikojakin on ollut, mutta niitä itketään läheisten kanssa tai yksin.
Taudin alussa yritin kai suojella itseäni, en uskaltanut kysyä juuri mitään enkä etsinyt netistäkään tietoa. Vähä vähältä tuli hoitavalta lääkäriltä riittävästi sellaista viestiä, että uskalsi hakea muualtakin tietoa. Sitä uusiutumisriskiäkin kyllä lasketaan, minä kysyin ja onneksi sitten riskipisteitä ei ollut.
- Alkp. kirjoittaja.
Kävin eilen ultaäänitutkimuksessa, mullehan nousi tuollainen patti toisellekkin puolelle. Lääkäri sanoi, että ei usko imusolmukesyöpään, koska pattien pitäisi kasvaa koko ajan ja mulla ne ovat päinvastoin laskeneet. Pateissa ei näkynyt verta jne. Joten lääkäri sanoi, että voidaan ottaa ohutneulanäyte, mutta kieltäydyin.
Oma lääkärini soittaa minulle torstaina ja sillon kuulen viimeisen tuomioni, voin myös silloin pyytää sitä näytteen ottoa uudelleen jos haluan.
En tiedä haluanko.
Nyt kuitenkin näyttää siltä, että nämä patit nousivat ärhäkkäiden korvatulehdusten takia.
Toivon vain, että tästä pääsen nyt yli.
Tsemppiä ja voimia teille kaikille joilla on ollut tai on syöpä!
Älkää antako periksi!
Hyvää joulun odotusta!- Aikaisempi nimetön
Että sait nyt hyviä uutisia! Niitä on aina mukava kuulla. Hyvää joulun odotusta myös sinulle!!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Fuengirola.fi: Danny avautuu yllättäen ex-rakas Erika Vikmanista: "Sanoisin, että hän on..."
Danny matkasi Aurinkorannikolle Helmi Loukasmäen kanssa. Musiikkineuvoksella on silmää naiskauneudelle ja hänen ex-raka1053143GALLUP: Kuka voittaa The Voice of Finland -kisan: Oliver, Janina, Julia vai Mohammad?
GALLUP: Kuka voittaa The Voice of Finland -kisan: Oliver, Janina, Julia vai Mohammad? Tänään jännittävä finaalilähetys431167- 831142
Tämä on kyllä heittämällä erikoisin ihmissuhde mitä on koskaan ollut
Hulluinta on se että ei edes ole varsinaista suhdetta minkäänlaista, mutta tuntuu kuin olisit elämässäni mukana koko aja521065Helikopteri pörrää ja POLIISIT on eristettynä pururadan vieressä!
Suojatehtävä pitää kiireisenä. Kulut ovat kovat!321007- 67868
- 53857
Tunnustan
Vaikka peitän sen erittäin hyvin niin tunnustan että pidän sinusta erittäin paljon, mieheltä naiselle39852- 44832
Autolla puuhun
Halapahallin kohilla auto puuhun, lujaa on tultu ja ei oo pysyny hallinnassa. Taisipa olla lundin pojan auto, eipä tainn24811