Kysyisin teiltä, ”ex-ammattilaiset”, kuuluvatko seuraavat tuntemukset vieroitusoireisiin:
- yöhikoilu - levottomuus - hieman huono olo - väsymys - janon tunne (juotava vettä paljon) - ”poissaoleva olo”...
- käsissä pientä epävarmuutta....- kasvoja kuumottaa...jne
(ei kouristuksia tai kramppeja tms.)
Juomista jatkunut pitkään, ei väkeviä, mutta olutta sitäkin enemmän. Nyt aivan alussa tämä lopettaminen, mieli ei tee kaljoja (vielä), mutta motivaatiota kyllä löytyy. Tuntuu, että on pakko lopettaa. Juominen tullut kuvioihin ajan kanssa ja nyt pitkän aikaa käynyt entistä enemmän ällöttämään. (Ei mitään morkkiksia/kapakkasekoiluja, ihan kotona tissuttelua, mutta kun siitä ei ole enää mitään iloa).
Aikaisemmin täällä ollut puhetta vitamiineista, mahtaisikohan niistä tai jostain muusta vastaavasta olla apua?
Ulkoilua yritän mahdollisuuksien mukaan harrastaa.
Kertokaa, mitä tiedätte ja kuinka kauan epäilisitte näiden kestävän.
Asiallisia vastauksia, pyytäisin:)
- yöhikoilu - levottomuus - hieman huono olo - väsymys - janon tunne (juotava vettä paljon) - ”poissaoleva olo”...
- käsissä pientä epävarmuutta....- kasvoja kuumottaa...jne
(ei kouristuksia tai kramppeja tms.)
Juomista jatkunut pitkään, ei väkeviä, mutta olutta sitäkin enemmän. Nyt aivan alussa tämä lopettaminen, mieli ei tee kaljoja (vielä), mutta motivaatiota kyllä löytyy. Tuntuu, että on pakko lopettaa. Juominen tullut kuvioihin ajan kanssa ja nyt pitkän aikaa käynyt entistä enemmän ällöttämään. (Ei mitään morkkiksia/kapakkasekoiluja, ihan kotona tissuttelua, mutta kun siitä ei ole enää mitään iloa).
Aikaisemmin täällä ollut puhetta vitamiineista, mahtaisikohan niistä tai jostain muusta vastaavasta olla apua?
Ulkoilua yritän mahdollisuuksien mukaan harrastaa.
Kertokaa, mitä tiedätte ja kuinka kauan epäilisitte näiden kestävän.
Asiallisia vastauksia, pyytäisin:)
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kaikki mainitsemasi asiat on kyllä koettu. Hyvä kun huomaat, että kannattaa ajoissa lopettaa.
Minäkin huomasin noin vuosi sitten, että ei siinä ryyppäämisessä ollut mitään järkeä.
Nyt, kun olen punninnut hyvät ja huonot puolet lopettamiselleni, niin en näe mitään syytä jatkaa enää juomistani.
Huvitta joskus, kun täällä joku finninaama käy yhden keskiolueen jälkeen leuhkimassa, että otetaan känni ja pidetään hauskaa. Tulkoon perkele asiantuntijalta kysymään, minkälaiste hauskaa se on ollut.
Yritä pitää raitis linjasi ja pura ottamattomuus vaikkapa ulkoiluun.
oireistasi johtuu vain ja nimenomaan oluen liikakulutuksesta. Ainakaan takaisin olueen turvautuen et pääse eroon yöhikoilusta, levottomuudesta, väsymyksestä, janon tunteesta. Poissaoleva olo ja käsien epävarmuuskin häipyvät, kun pidät nyt breikkiä. Tosin suosittelen juomisen lopettamista kokonaan. Se on täysin mahdollista ja suotavaa, ei helppoa, mutta ei myöskään mahdotonta. Suosittelen esim. nukahtamislääkereseptin hakemista lääkäriltä, jos tulee univaikeuksia. Avoin keskustelu ammattilaisen kanssa, laboratoriokokeiden otto ja niiden seuranta motivoi olemaan juomatta. Voisin veikata, että edellämainitut oireet liittyvät myös toisen asteen diabetekseen. Tuskinpa on liian myöhäistä viimeistään nyt miettiä mitä loppuelämältä haluat.
yst.terv. ''samaa aiemmin kokenut ja potenut''
PS. Vitamiinit, hivenaineet sekä nimenomaan liikunta nopeuttaa toipumista huomattavasti. Suosittelen!
”Voisin veikata, että edellämainitut oireet liittyvät myös toisen asteen diabetekseen.”, sanoi ”hoitoalalla”.
Mistä muusta päättelet tuota diabetestä, kuin veden juonnista? Vesi on minulla kyllä ollut ihan pennusta asti kuvioissa mukana, juon sitä kaiken aikaa, tullut siitäkin sellainen tapa. Nyt vain kaljottelun loputtua janottaa entistä enemmän, sitä tarkoitin.
Mutta kerro ihmeessä lisää, jos suinkin tiedät.
Kuukauden päästä menen muissakin merkeissä lääkärille ja ajattelin pyytää, mikäli mahdollista, kaikki mahdolliset labrakokeet Gt:stä kolesterooliin.
Mulla onkin nukahtamislääkkeitä ”jemmassa”. En niitä juurikaan ole tarvinnut, mutta nyt parina yönä olen ottanut, kun on niin levotonta ollut.
Mietin sitäkin, voisiko tämä poissaoleva, väsynyt olo ja päänsärky johtua niistä, kun muistelen, että aikaisemminkin aiheuttanut moista.?
Lopetin vähän saman tyyppisestä tilanteesta ryyppäämisen noin kuukausi sitten. Tolkuton jano oli alkuun. Noin kolmen viikon päästä alkoi tasoittua ja nyt veden juonti ja jano ehkä normaalin paikkeilla.
Vichyvesi on hyvä siinä sentään on hiilihappoja. sihahtaakin kuin olut, kun avaa.
Mulla meni alkuun 6 kpl 1,5 litran pulloa päivässä. vaan nyt on jo tasaantunut 1-2 pulloa riittää.
Haluisitko kertoa, millä kaikilla keinoilla olet korvannut ryyppäämisesi? Mitä teit/teet, kun viinanhimo iskee?
Kuinka kauan ryyppäsit, ikä....?
Kyselen vain siksi, et josko minuakin auttaisi.
Vastaile, jos haluat.
kansanomaisemmin sokeritaudin oireet ovat: väsyttää, janottaa, kusettaa. Nykyään yhä enemmän kiinnitetään huomiota vyötärön mittaan (liikalihavuteen), jolla on huomattu suora vaikutus kakkostyypin diabetekseen. Muistaakseni vyötärön tulisi olla miehillä alle 90 cm ja naisilla alle 80 cm. Nämä arvot vaihtelevat riippuen lähteistä. Suurin osa ikääntyvästä väestöstä sairastaa toisen asteen diabetesta sitä itse tietämättä.
Kuukauden päästä saat tietää mikä on tilanteesi. Tosin saat tietää tilanteesi, mikäli mahdollista, kuukauden alkoholista toipuneena. Jos arvot ovat vähänkin yläkanttiin, voinet itse vain arvailla mitä ne ovat, kun dokaat.
Olet hyvin ''varustautunut'' jo ennestään, jos sulla on noita nukahtamislääkkeitä. Niitähän ei kannata popsia muuta kuin väsymykseen. Tällöinkin usein puolikas tabletti ajaa asian.
Hyvää toipumista ja ennen kaikkea: liikunnan iloa!
Tuttu tuo diabetes, tuttuja ja sukulaisia sairastavat/sairastaneet, lähinnä aikuisiän diabetestä.
Liikakiloja mulla ei kyllä ole, tai ehkä vatsan seutuvilla, mutta yleensä kommentit on, että kun sinä olet niin hoikka. Siinä mielessä hyvä, kun tuota ikääkin alkaa jo olla. Mutta sitä paremmalla syyllä näitä asioita on ajateltava, eikä vain ajateltava, vaan todella tehtäväkin jotain.
Sittenpähän selviää, kun pääsen sinne lääkärille. Valitettavasti tämä käynti ei varsinaisesti liity näihin asioihin, mutta lääkäri on kyllä yleislääkäri, ja jos vain suinkin aika antaa myöten, haluaisin mielelläni nuo kaikki e.m. jutut testauttaa.
Vähänhän se hirvittää, jos jotain olisikin pielessä. En osaa kuvitellakaan, mitä sitten:(
Tolla sihauksella on todella terapeuttinen vaikutus.
Pikkupullon kun kulauttaa kurkusta alas kerralla, niin että poskista sattuu, kotiin tulessa suoraan jääkaapista, unohtuu olutkin - hetkeksi.
Yöhikoilu, levottomuus, huono olo, väsymys jne. kuuluu asiaan, nämät oireet menevät yleensä n. viikossa ohi, mutta moraalinen krapula mikäli sellaista on kestää pitempään, älä anna periksi!
ainakin mulla meni. Olin kanssa ns. oluen ja viinin suurkuluttaja. Kotona tissuttelua päivittäin viikonloput humalahakuista kännäämistä lisäksi.
Noin viikon oli minulla rytmihäiriöitä, kevyttä kramppaamista jaloissa.
Tasottelin laskua silleen, että otin 4 päivän ajan aina yhden oluen ennen nukkumaan menoa.
Sitten kun lopetin kokonaan oluen ottamisen niin oli pari unetonta yötä.
Yhtenä yönä otin jotain lääkärinmääräämää kevyttä bentsoa. Silloin nukuin kyllä hyvin, mutta olo oli aivan perseestä aamulla. Siinä pilleritokkurasa oli kyllä jotenkin makee olla, mutta heitin ne h...vettiin heti, kun tajusin, että näihinhän varmaan jää koukkuun. Eikä se kemiallinen uni ollut levollista henkisesti, fyysisesti kyllä. Henkisesti erkaantuminen entisistä elämäntavoista otti bentojen takia aika ronskisti takapakkia.
Sitten seuraavat pari kolme yötä painelin sisulla läpi. Nukahtelin silloin tällöin.
Sitten aloitin liikunnan. Ravasin kävelemässä, join vettä paljon. Sitten alkoi unikin tulla.
Nykyisin käyn "hulluna" kuntosalilla joka päivä 1,5 tuntia. Joka toinen päivä kävelyllä kerran viikossa uimahallissa.
Nyt kolmen kuukauden jälkeen kroppa alkaa näyttää jo ihmiseltä. Laihtunut olen 7 kiloa.
Ei mene kaunan kun alkaa kaljamaha olla vaihtunut sixpäkkimalliksi.
Kadulla alkaa jo saada naisiltakin hyväksyviä katseita. Baarissakin kun olen käynyt selvinpäin tosin, niin alkaisi flaksi varmaan käymään, jos vain saisi itsetuntoa buustattua ylemmäs, jotenkin muuten kuin alkoholilla.
Menopaussin oireita ne vaan on. Menevät paussin ansiosta ohi. :)
darra on sellanen,et ajatukset sekoilee...ei uskalla elää eikä uskalla kuolla....sellanen on darra..näin lyhyesti.
Tänään on jo aika mukava päivä.
Eilen ei tehnyt mieli kaljotella ja tuntui vaan hyvältä ajatella, miten aivot, maksa ym. elimistö varmaan nauttivat vapaapäivästään. Suotakoon heille se.
Ulkoilua, sauna, hyvää salaattia ja (edelleenkin) paljon raikasta juotavaa ja nukkumaan.
Oli hyvä olla ja niin on nytkin.
Yritän järkätä noita vapaapäiviä lisää.
Kirjoitit aiemmin, että kaljan litkimen jatkui kauan.
Niillä kummallisilla vieroitusoireilla ja levottomuuksilla on taito uusiutua vielä useampaan kertaan. Nyt on sinulla hyvä välipäivä.
Asiaan vaikuttaa kunkin juomishistoria ja myös ikä, vanhempi kun palautuu hitaammin, mutta lievä pahoinvointi sekä mielessä että kropassa voi iskeä vielä viikkojenkin päästä, ja juuri se monen Jepen sinkauttaa kaljakauppaan kun ei tajua, että viinamatohan se vieläkin nakertaa.
Sitten ne jalat ikäänkuin itse vievät kauppaan, ja Jeppe kuittaa jalkojen itsepäisyyden, että jos minä nyt tämän kerran otan, kun tässä jo on oltu..
Noinhan minä ajattelinkin, että joku kommentoi:/
Mutta katsellaan, kuunnellaan.
Itelleni minä näitä hyviä oloja yritän järkkäillä.
Olen kyllä varautunut niihin huonoihinkin päiviin ja odottelen vaan, milloi tulevat. Mutta jostain on aloitettava, joten ei auta kuin mummon rämpiä lumessa etiäpäin:)
yykaakoo:
"joten ei auta kuin mummon rämpiä lumessa etiäpäin"
Lopeta rämpiminen ja luovuta, varsinkin kun olet jo mummo!
Helpottaa kummasti.
Niinhän tässä ”mummo” koko aika yrittääkin selittää ja lopetella, helepottaa kummasti, kun saa purkaa tuntojaan. Elkää nyt joka sanaan tarttuko. En kyllä vielä mummo oikeesti ole:)
Oisko tämä janonen mummo turuust?
:)
Eikä tässä enää pahemmin janotakaan enää. Nyt maistuu elämä taas, ei olut!