Uimisella laihaksi / kiinteäksi!

Minä ainakin suosittelen uintia lämpimästi. Käyn itse uimassa pari kolme kertaa viikossa ja uskon, että paljon juuri sen ansiosta olen hyvässä kunnossa ja nivelet notkeina.

Vesijuoksu on uusi vesikuntoilumuoto, joka laihduttaa ja kiinteyttää vielä tehokkaammin kuin perinteinen uinti. Siinä tulee kuulemma kunnolla hiki. Täällä meillä päin on ainakin myös eri tasoisia vesijumpparyhmiä. Rohkeasti vaan mukaan. Vesi on erityisen hyvä elementti, jos polvet on huonossa kunnossa. Muutaman kuukauden kuluttua olet päässyt hyvään alkuun, voit paljon paremmin ja olet koukussa liikuntaan. :-)

En tiedä teistä jotka tätä luette, teidän motiiveista, tilanteesta ja tavotteista tmmms, mutta haluan kertoa yhden asian joka mullisti mun elämän perusteellisesti..!! :)

Olin tähän astisen elämäni kärsiny siitä, että en koskaa ollut ollu tyytyväinen itseeni, ulkonäkööni, olemukseeni ja olin aina kadehtinut jotain kauniimpaa, jotain hoikempaa ja suositumpaa ihmistä.

Oma itseni ja ulkonäköni ei koskaan riittäny, joten päätin alkaa laihduttamaan voidakseni hyväksyä itseni. Laihduin ja laihduin, kunnes menikin yli. Aika ja ajatukset pyöri ruoan ja sen kuluttamisen ympärillä, itsetuntoni perustui peilikuvaan ja olin tosi ahdistunu sisimmästä.

Alotin laihduttamisen kun olin hieman "ylipainonen" noin vuosi sitten, kunnes kesällä vajosin pohjalle anoreksiaan asti,laihduin parissa kuukaudessa noin 20kg. Pahinta, mitä elämässä olen ikinä kokenu. On uskomatonta, miten se tuhosi kaiken elämänilon, potentiialin ja itsearvostuksen mussa.

Jälkikäteen ymmärrän, miksi alunperin edes aloin laihuduttamaan. En yksinkertasesti tuntenut itseäni enkä ollut oikeen oppinut arvostamaan omaa olemusta sellasena kun oon.

Vaikka saavutin päämäärän kesällä (ja ylikin), tulin laihaksi ja ns kauniiksi, olin silti epätyytyväinen. En tuntenut itteäni, en ollut iloinen sisältäpäin ja silti kadehdin muita, tällä kertaa tosin niitä, jotka olivat persoonallisia, luonteeltaan iloisia ja vapaita.

Huusin Jumalalle etten jaksa enää, en ymmärrä tilannettani, en osaa enää elää enkä jaksa yrittää selvitä päivästä toiseen miettien vain, miten jaksan seuraavaan päivään asti. JUMALA KUULI.

Hän on auttanut löytämään idenditeettini Hänessä, elämänilon ja sisäisen vapauden ja ilon! Huumorintajunkin sain kiitos Jumalalle takas..! :D hitsi musta tuli kyllä niin syvällinen tosikko muutamaks kuukaudeks en kestä ees muistella :D MIELETÖNTÄ todeta Jumala eläväksi Herraksi, joka haluaa antaa vaan hyviä asioita!!

Kesästä olen lihonut noin 10kg, mutta painoa en olekkaan mitannut kun ei todella edes kiinnosta. Tiedän kuka olen ja mitä varten olen, tunnen itseni sisältäpäin niin rikkaaksi, että toivon niin sydämeni pohjasta, että sinä joka tätä luet, pyytäisit samaa tyytyväisyyttä, rakkautta, iloa ja ennenkaikkea rauhaaaaa sydämeen :)

Haluan tällä kehottaa teitä kaikkia jotka luette tämän, että pysähdytte miettimään, mitä todella arvostatte itsessänne. Rakastatko itseäsi ja kohteletko itseäsi arvokkuudella?

Mä en ennen. Raivosin jopa peilikuvalleni, viilsin jopa itseäni ja ja.. en edes halua kirjottaa tähän. Kuitenkin, sen olen todennut todeksi, että on ihanaa voida rakastaa itseään Juuuuuri sellasena kun on ja sitä kautta kyetä rakastaa myös muita! Hyväksyn itseni --> hyväksyn muut. Käyttäytymiseni ja ajatukseni itseäni kohtaan heijastuu siihen, miten muita kohtelen. Olen enemmän kuin tyytyväinen itteeni ekaa kertaa elämässäni, ekaa kertaa elämässä olenkin nyt oppinu rakastaa muita, jopa poikaystävääni näin muutaman vuoden seurustelun jälkeen :D

Ihanaa oppia tuntemaan itseään persoonana, luonteena, rakentaa idenditeetti sellasen varaan, joka kestää.