Parantuvatko homeen aiheuttamat oireet kun altistus loppuu? Ja kuinkahan nopeasti?
Parantuminen
Pelokass
7654
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
sinulla on ja kuinka kauan olet altistunut homeelle?
Krooninen poskiontelotulehdus, flunssia, jatkuva väsymys ja voimattomuus, unettomuutta, silmien ärtyisyyttä, lihasten ja nivelien särkyä, hiljattain huomasin myös hiukan ihottumaa kasvoilla ja käsissä.
Asuin ensin noin vuoden asunnossa, jossa oli hometta ja nyt vasta huomasin nykyisessä asunnossanikin olevan sitä ja siinä olen asunut myös melkein vuoden jo. Asuntoon en voi enää mennä sillä oireet alkavat heti ja helpottavat kun pääsen sieltä pois. Jääköhän hometta tavaroihin/vaatteisiin ?
Sekava/humalainen olo.
löytyy? Ymmärtääkseni noista kuvaamistasi oireista suurin osa on aika pian ohimeneviä, jopa päivissä olo alkaa parantua, viimeistään muutamassa viikossa pitäisi tulla selvä ero. Krooninen poskiontelontulehdus on ongelma, tulehduksen aiheuttaja pitäisi löytää (allerginen turvotus, bakteeri, home?). Siihen tarvitset varmaan osaavan korvalääkärin apua. Minulle ehti käydä niin, että nenän limakalvo ei enää paranekaan vaan se reagoi koko ajan pienimpiinkin ärsykkeisiin. Joudun käyttämään jatkuvasti antihistamiineja, kortisonisuihkeita ja huuhtelemaan nenää sarvikuonokannulla.
Hometta voi jäädä ja jääkin tavaroihin. Älä vie kaikkia tavaroita uuteen asuntoon kerralla vaan kokeile niitä mieluiten yksi kerrallaan. Pahimmat ovat tosiaan nuo tekstiilit, sängyt ja kodinkoneet, kuten telkkari ja tietokone.
Samaa ongelmaa minulla on tuon nenän kanssa, poskionteloihin tehtiin 3kk:tta sitten FESS leikkaus ja ollaan ihmetelty lääkäri mukaanlukien että miksei tilanne vaan parane, syy on siis todennäköisesti jatkuva homealtistus.
Olen nyt asustellut poikaystävän luona ja eilen aloin etsimään uutta kämppää.
on tarpeen jatkossa, jotta saisit nenäsi kuntoon. Hyvä, että olet löytänyt korvalääkärin, joka ymmärtää mikä on kroonisen poskiontelotulehduksen tärkein aiheuttaja.
Pikaista paranemista!
Ammattiastma ja entisessä työssä jatkaminen
Näytönastekatsaukset
22.2.2006
Näytön taso = B
Jos ammattiastma on todettu, liene tarpeellista siirtää henkilö tehtäviin, jossa altistumista ei enää tapahdu lainkaan.
Englantilaisessa tapaussarjatutkimuksessa (1982) 1 tutkittiin epäspesifistä bronkiaalista hyperreaktiviteettia työntekijöillä, jotka olivat altistuneet tolueeni di-isosyanaatille, difenylmetaani di-isoayanaatille ja kolofonille. 39 elektroniikkatyöntekijän, jotka oli altistettu kolofonille ja histamiinille, hyperreaktiviteetti testattiin kahden vuoden kuluttua uudelleen. Heidät jaettiin kolmeen ryhmään: ryhmä 1 (20 työntekijää) oli lähtenyt yrityksestä astmadiagnoosin jälkeen, ryhmä 2 (8 työntekijää) oli siirretty suorasta altistuksesta mutta työskenteli samassa yrityksessä ja ryhmä 3 (11 työntekijää) oli niitä, joilla oli hengitystieoireita mutta negatiivinen provokaatiotesti. Ryhmässä 1 16/20 työntekijästä oli hyperreaktiviteettia alussa ja näistä 9 oli palannut normaaliksi, 2 muulla oli paranemista ainakin kahdella konsentraatiolla. Ryhmässä 2 yksi/8 oli palannut normaaliksi ja yksi oli parantunut kolmella konsentraatiolla. Ryhmästä 3 9/11 pysyi ennallaan, yksi parani ja yksi huonontui. Hyperreaktiviteetti palautui siis parhaiten siinä ryhmässä, joka ei altistunut ammattiastman aiheuttaneelle altisteelle diagnoosin jälkeen.
Tutkimuksen laatu: Kelvollinen
Sovellettavuus suomalaiseen kohdeväestöön: Hyvä
Kommentti: Tutkitut ryhmät verraten pieniä.
Kanadalaisessa case series-tutkimuksessa seurattiin 125 ammattiastmatapausta 1–9 vuotta, keskimäärin 3.5 v (1982) 2. 50 työntekijää jäi samaan työhön ja heillä kaikilla jatkuivat astmaoireet, joihin he tarvitsivat säännöllistä lääkitystä. 75 työntekijää lähti yrityksestä ja heistä 38 (50.6 %) tuli oireettomiksi eivätkä tarvinneet lääkitystä, mutta 37 (49.5 %) sai toistuvia astmaoireita ja tarvitsi lääkitystä. Parhaiten siis selvisivät ne, joiden altistuminen oli loppunut astman aiheuttaneelle altisteelle, mutta heistäkin noin puolella jatkuivat silti astmaoireet.
Laatu: Kelvollinen
Sovellettavuus suomalaiseen kohdeväestöön: Hyvä
Merget ym. (1999) 3 tekivät poikkileikkaustutkimuksen, jossa tutkittiin 83 platinasuola-altistumisesta ammattiastman saaneen työntekijän oireita. A-ryhmässä (9 työntekijää, 11 %) työntekijät altistuivat edelleen platinasuoloille, B-ryhmässä (16 työntekijää, 19 %) työntekijät oli siirretty muihin työpisteisiin samassa tuotantorakennuksessa, C-ryhmässä (39 työntekijää, 47 %) työntekijät oli siirretty saman tehtaan sisällä muihin töihin tuotantorakennuksen ulkopuolelle ja D-ryhmässä (19 työntekijää, 23 %) työntekijät olivat lähteneet tehtaalta. Kaikilla niillä, jotka jäivät tuotantoalueelle, jatkuivat astmaoireet. 37/74:llä (50 %:lla) niistä, jotka oli siirretty pois tuotantoalueelta, jatkuivat astmaoireet mutta ryhmien B, C ja D välillä ei ollut eroja. Tässä tutkimuksessa sekä altistumisen vähentäminen että se kokonaan lopettaminen johtivat astmaoireiden suhteen yhtä hyvään lopputulokseen.
Laatu: Kelvollinen
Sovellettavuus suomalaiseen kohdeväestöön: Hyvä
Kommentti: Tutkitut ryhmät pieniä, mutta riittäviä tarkoitukseen.
Italialaisessa tutkimuksessa Moscato ym. (1999) 4 seurasivat 25 ammattiastmapotilasta 12 kk ajan diagnoosin jälkeen. 13 potilasta oli joko lähtenyt yrityksestä tai heidät oli siirretty työhön, jossa he eivät altistuneet astman aiheuttaneelle altisteelle (ryhmä A). 12 potilasta altistui edelleen astman aiheuttaneelle altisteelle (ryhmä B). Astman vaikeusaste parani seurannan aikana molemmissa ryhmissä, mutta selvemmin ryhmässä A. Ryhmässä B kaikki 12 oireilivat vielä 12 kk:n kuluttuakin. Tämä aiheutti ryhmässä B enemmän lääkkeiden käyttöä ja niistä johtuvia kustannuksia. Yksilöiden sosioekonominen status oli huonompi ryhmässä A.
Laatu: Kelvollinen
Sovellettavuus suomalaiseen kohdeväestöön: Kyseenalainen. Italialainen järjestelmä ei takaa korvauksia tai ammatillista kuntoutusta ammattiastmapotilaille kuten Suomessa.
Kommentti: Pieni ryhmä. Eri altisteiden aiheuttamia astmoja, tätä heterogeenisyyttä ei ole pohdittu.
Pisati ym. (1993) 5 arvioivat uudelleen 60 potilasta, joilla oli tolueeni di-isosyanaatin (TDI) aiheuttama ammattiastma viisi vuotta diagnoosin jälkeen. Sekä alussa että viiden vuoden kuluttua arvioitiin astmaoireiden vaikeus, astmalääkityksen tarve, keuhkojen toimintakokeet, metakoliinikoe ja ihotestit yleisille ympäristön allergeeneille. 17 potilasta (ryhmä A, 28.3 %) jatkoi työskentelyä samassa ympäristössä, mutta niin että he altistuivat enää satunnaisesti TDI:lle. 15 heistä käytti hengityssuojainta (paperimaski tai twin cartridge respirator). 43 potilasta (ryhmä B, 71.7 %) siirrettiin kokonaan pois TDI-altistuksesta. Ryhmässä A oli merkittävästi enemmän laskua FEV1:ssä (p