Olen 26vee nainen ja
kärsin ihan mahdottomasti kuoleman ja sairauksienpelosta. Välillä on tosi epätodellinen olo ihan niinku en olisikaan jossain hetkessä saati "elossa"jne. Mulla on todettu paniikki ja ahdistushäiriöt muutama vuosi sitten tällähetkellä ei ole lääkitystä mutta silloin, kun oli lääkityskin niin ne pelot ei hävinneet mihinkään muuten oli reippaampi olo mut kuolema ja sairaudet vaan kummitteli..Tää on tosi ahdistavaa enkä tiijä pääsenkö näistä eroon ikinä, terapiassa nyt rupean kulkemaan säännöllisesti kai se vähän helpottaa..Keljuttaa iltasinkin, kun rupeaa nukkumaan niin pelottaa, että onkohan aamulla enää olemassa..
Onko ketään kohtalotovereita ja osaisitteko neuvoa ja antaa apuja miten te pärjäätte pelkojenne kanssa?Tuntuu, että elämä menne ohi huomaamatta, kun murehtii vaan kokoajan Kiitoksia jo etukäteen ja rauhallista joulun odotusta!!:)
kärsin ihan mahdottomasti kuoleman ja sairauksienpelosta. Välillä on tosi epätodellinen olo ihan niinku en olisikaan jossain hetkessä saati "elossa"jne. Mulla on todettu paniikki ja ahdistushäiriöt muutama vuosi sitten tällähetkellä ei ole lääkitystä mutta silloin, kun oli lääkityskin niin ne pelot ei hävinneet mihinkään muuten oli reippaampi olo mut kuolema ja sairaudet vaan kummitteli..Tää on tosi ahdistavaa enkä tiijä pääsenkö näistä eroon ikinä, terapiassa nyt rupean kulkemaan säännöllisesti kai se vähän helpottaa..Keljuttaa iltasinkin, kun rupeaa nukkumaan niin pelottaa, että onkohan aamulla enää olemassa..
Onko ketään kohtalotovereita ja osaisitteko neuvoa ja antaa apuja miten te pärjäätte pelkojenne kanssa?Tuntuu, että elämä menne ohi huomaamatta, kun murehtii vaan kokoajan Kiitoksia jo etukäteen ja rauhallista joulun odotusta!!:)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itse täytän 50 ja tuntuu, että sairaukset ja kuolema koskettaa koko ajan. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän niitä sairastumisia tulee.
Itse tein tietoisesti ratkaisevan muutoksen, menin töihin lasten pariin. Lasten vanhempien kanssa käytävissä keskusteluissa ovat arkiset asiat koko ajan esillä, ja työkseni mietin ja kehittelen kaikkea kivaa lapsille.
Ja sairauksien ja kuoleman pelko tulee harvoin mieleen tällä tavalla arkia pyöritellen. Missään tapauksessa en voi olla tekemisissä ikäisteni ihmisten kanssa, jopa välttelen niitä.
Harvinaista kylla, mutta taas yli 70 vuotiaat ovat tasapainoisempia sen kuolema ja sairaus pelkojensa kanssa. Heidän kanssaan keskustellessa olen huomannut helpotukseskseni, että he odottavat sairauksiaan ja kuolemaansa ilman ahdistusta.
Siis pointti, ikä helpottaa tuossakin asiassa. Toivon sinun saavan apua terapiasta, ja että voisit alkaa pyörittämään sitä arkea valoisemmalla mielellä.