Ystävälläni on ihmeellinen "sairaus". Hän pulauttaa kaiken syömänsä ulos jonkin ajan kuluttua syötyään. Lisäksi hänellä on vatsakipuja jatkuvasti. Aloimme muiden ystäviemme kanssa huolestua hänestä ja olemme yrittäneet puhua häntä menemään lääkäriin. Hän ei ole kuulevinaankaan.
Bulimiaakaan tämä ei ole, koska hän ei ahmi, vaan syö jopa normaalia vähemmän. Ja hetikohta pulauttaa kaiken ulos. Hän myös urheilee, ja vähän huolestuttaa, että milloin hän rupeaa pyörtyilemään.. Alkoholin käyttökin on todella runsasta.
Sitäkin olen miettinyt, että oksenteleekohan hän vaan kaveriporukassamme vai myös yksin tai kotona ollessaan. Onko tuo oksentelu ja meidän kauhistelumme vaan hänen mielestään sitten jotenkin hienoa, vai se että huolestumme hänestä.
Onko kellää kokemuksia vastaavasta, tai ehdotuksia miten toimia hänen kanssaan?
Bulimiaakaan tämä ei ole, koska hän ei ahmi, vaan syö jopa normaalia vähemmän. Ja hetikohta pulauttaa kaiken ulos. Hän myös urheilee, ja vähän huolestuttaa, että milloin hän rupeaa pyörtyilemään.. Alkoholin käyttökin on todella runsasta.
Sitäkin olen miettinyt, että oksenteleekohan hän vaan kaveriporukassamme vai myös yksin tai kotona ollessaan. Onko tuo oksentelu ja meidän kauhistelumme vaan hänen mielestään sitten jotenkin hienoa, vai se että huolestumme hänestä.
Onko kellää kokemuksia vastaavasta, tai ehdotuksia miten toimia hänen kanssaan?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mistä voit tietää ettei hän ahmi ja oksenna kotona ollessaan yksin? Bulimiahan on nimenomaan salailua.. ja siinä me bulimikot ollaan taitavia.
Ne sitä voikaan tietää. mutta ihmetyttää vähän, että jos se olisi bulimiaa, niin miksi hän sitten oksentelee julkisesti? Eikös pointtina justiinsa ole se, ettei kukaan saisi tietää? Ja salailla koko juttua hysteerisesti.
No sairas hän on joka tapauksessa, oli se sitten mahassa se vika taikka päässä.
Jos hän on sen verran masentunut, että ei vaan yksinkertaisesti välitä siitä, että muut saavat tietää bulimiastaan.. Mulla joskus on sellanen fiilis, että "MITÄ VÄLIÄ vaikka koko maailma tietäisi. Mä oksennan just silloin kun haluan". En kyllä ole sitä tehnyt..
jos hän oksentelee vain kaveriporukassa, niin se kuulostaa ennemminkin teini ikäisen huomion hakemiselta kuin syömishäiriöltä.
Tosin enän voi tietää mitä hänen päässään liikkuu, ehkä se on osa tapa salata asia, ottamalla se julki niin kuin ei mitään.
SItä on tässä just muitten kavereitten kanssa mietitty, että ehkä hän vaan haluaa huomiota. Ja saa jotain ihmeellistä tyydytystä siitä että me huolehditaan hänen hyvinvoinnistaan.
Niin en tosiaankaan tiedä mitä päässä liikkuu, tuntuu ettei oikein mitään jos ei tajua mennä lääkäriin kun oksentaa joka päivä ja aina kun on jotain syönyt.
Mietin jo sitäkin, että jos hän on tavallaan opetellut se oksennusrefleksin, ettei oikeasti oksentaisi, vaan vaan sillon kun itse haluaa, ja tietysti sopivissa tilanteissa sillon kun kaikki varmasti huomaa. Mutta eilen se kyllä näytti ihan aidolta kun hää oksensi, meni ihan valkoseksi ensin ja sitten juoksi vessaan.
Mut ei oo kaikki kotona joka tapauksessa. Onko siis ehdotuksia kellään että mitä me kaverit oikein tehtäis, Pitäskö olla niinkun ei oliskaan vai huolehtia enemmän?
sitkeästi kunnes tuottaa tulosta.