Niin eli oon lukiossa ekalla ja kiinnostas pyrkiä lääketieteelliseen lukion jälkeen.
Eli tärkeimpiä aineita, ite arvelisin näin:
Fysiikka/kemia
Biologia
Matikka/Psykologia/Terveystieto
Englanti/Äidinkieli/Ruotsi
Eli siis ylhäältä päin tärkeimmät, mitä mieltä te ootte?
Eli tärkeimpiä aineita, ite arvelisin näin:
Fysiikka/kemia
Biologia
Matikka/Psykologia/Terveystieto
Englanti/Äidinkieli/Ruotsi
Eli siis ylhäältä päin tärkeimmät, mitä mieltä te ootte?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Fy/ke/bi tärkeimmät, muut on plussaa.
Joo mutta eikö tuo englanti oo kans aika tärkeetä, ei varsinaisesti pääsykokeissa vaan itse opiskelussa sitten..
Ja mitkä kaksi kannattaa valita kirjotettavaksi ainereaalissa joukosta bilsa, kemia, fyssa?
myös pitkä matikka, koska pääsykokeissa tulee kiire ja hyvä laskurutiini on eduksi. Muuten fysiikka - ei tarvita opiskelussa juurikaan, mutta on tosi tärkeää pääsykokeissa, kemia ja biologia.
Kirjoituksista on etua jos kirjoittaa kaikista laudaturin tai eximian, muuten juurikaan ei. Reaaliaineista on ihan sama mitä kirjoittaa, vaikka kirjoittaisi uskonnon ja yhteiskuntaopin, niin niistä katsotaan vain arvosana. Pääsykokeisiin valmistautumisen kannalta kemia ja fysiikka ovat varmaan parhaat.
Englantia tarvitaan opiskelussa todella paljon, mutta normaali kielitaito kyllä riittää ymmärtämiseen. Ja ruotsista pitää myös suorittaa kielikoe lääkiksessäkin.
Psykalla ei pääsykokeissa mitään tee, eikä paljon kyllä opiskelussakaan.
Joo pitkää matikkaa on tässä jo tahkottu parin kurssin ajan, eikä mitään ongelmia oo ollu.
Nojoo tuosta psykologiasta niin vaikka siitä ei niin paljon hyötyä ole niin eiköhän se ole kuitenkin sellanen pieni lisä, ennemmin psykaa opiskelen lukiossa kun jotaki uskontoa :)
Pitää panostaa ankarasti noihin kemiaan, fysiikkaan ja biologiaan,unohtamatta englantia..
Valitettavasti asun syrjässä joten ei oo mahiksia valmennuskursseille mutta uskon kyllä että pärjään ilmankin...toivottavasti..
Pääsykoe ja itse opinnot:
fysiikka
kemia
englanti
Lähtöpisteet (eli yo-kokeet):
äidinkieli
muut kielet
ainereaali
pitkä matikka (lyhyttä enempi lähtöpisteitä ja jotkut yliopistot antavat tästä vielä lisäpisteitä)
Eli jotta varmasti osaisit niitä abikeväänä, kannattaa keskittyä fy ja ke. Biologia ja psyka ovat tarpeettomia, niiden tietoja ei edellytetä pääsykokeissa eikä lukionbilsa riitä minkäänlaiseksi pohjaksi lääkikseen. Itse opinnoissa sitten päntätään sitä kunnolla, pääsykokeeseen bilsasta riittää galenoksen sisältö. Geenikurssi kyllä kannattaa käydä. Terveystiedolla et tee hölkäsen pöläystä.
Pääsykokeessa ratkaisevaa on ainoastaan se, osaatko fysiikkaa ja kemiaa.
Joo kiitoksia vastauksista, mutta Asiallinen tuntija, kun kerran itse olet lääkiksessä opiskelemassa niin onko kaikki oppikirjat ym. englanniksi, jostaki oon lukenu noin?
Eli siis onhan noissa pääsykokeissa tärkeämpää se että pystyy päättelemään ja ajattelemaan loogisesti noita asioita? Rehellisesti sanottuna, kuinka paljon pitää osata vaan raa´asti ulkoa?
Entä saako MAOLIA käyttää, vai pitääkö kaavat osata ulkoa?
myös ulkoa. MAOLia ei saa käyttää eikä ohjelmoitavaa laskintakaan. Pääsykoenipussa on kaavakokoelma, mutta ilman mitään selityksiä, joten ne on osattava sieltä nopeasti löytää ja tunnistaa - kiire kokeissa on.
Aika paljon pitää vaan osata raa'asti ulkoa, koska pisteitä jaellaan kaikista pikkunippelitiedoista - laajat maailmaa syleilevät vastaukset eivät tuota yhtään mitään. Looginen ajattelu on tärkeää, mutta ilman noita nippelitietoja siitä ei ole mitään hyötyä.
Ekan 2-3 vuoden aikana kaikki perusoppikirjat (eli ne tiiliskivet) ovat käytännössä englanniksi, koska prekliinisten alojen perusopuksia ei ole suomeksi julkaista farmakologiaa lukuun ottamatta. Klinikassa tilanne helpottaa ihkaihanilla duodecimin tiiliskivillä.
Hyvään suoritukseen yltää pääsykokeessa vain sillä, että sekä osaa galenoksen about ulkoa ETTÄ osaa soveltaa ja päätellä loogisesti, ja vieläpä tiivistää asiansa pariin sanaan/lauseeseen.
Joo aika vaativalta vaikuttaa.. Mutta montako sivua tuossa galenoksessa on?
Vois vaikka ens kesänä lainata kyseisen opuksen kirjastosta jos löytyy vapaana, että näkisin millaisen hirviön joudun kesyttämään ;P.
Mutta tosiaan voiko tuolla terveystiedolla heittää vesilintua, ainakin meille ope sanoi että on hyödyllinen aine lääkärinopintoihin..
Terveystiedossa ei opeteta mitään, mitä kysyttäisiin pääsykokeissa. Tuleviin opintoihinkaan ei sen liian yleissivistäväntasoisesta sisällöstä ole yhtään mitään hyötyä.
Joo eli onko se totta että YO-kirjotuksista pitää kirjottaa kaikista L jos aikoo hyötyä siitä pääsykokeisiin? Oon jostaki lukenu että vaikka E:t ruotsista ja äikästä pilaa koko yo-todistuksen tässä mielessä, meneekö se noin? En kyl tajua että miksi?
Ja sitten, kiinnostas tietää, kuinka paljon lääkiksessä opiskelee ns. tavallisia tallaajia koulumenestyksen suhteen? Eli semmosia keskivertoja 7-8 oppilaita. Vai ovatko kaikki kympin huippuoppilaita? Sinänsä ei oo mulle ongelma vaikka oliskin, oma ka. tällä hetkellä 9,6. Mutta kiinnostas tietää..
Riippuu, minne haet. Jos haet helsukkaan ja aiot hyötyä todistuksestasi, se on yleensä oltava luokkaa L. Tuossa tapauksessa usein keskipitkän ruotsin L tai E pilaa koko homman. Jossain Oulussa tai kuopiossa M:n tasoisista papereista saattaa olla peräti hyötyä.
Mutta jos valintakoe menee nappiin, niin silloin automaattisesti pääsee sisälle - riippumatta siitä, millaisen yo-tokarin omaa. Usein kuitenkin niillä hyvillä on mennyt sekä valintakoe että yo-kirjoitukset nappiin. Eli kokeeseen kannattaa todella panostaa.
Mielestäni ei voida puhua mistään kympin oppilaista tms. Usein lääkiksessä opiskelevat ovat kuitenkin olleet ainakin keskitasoa parempia koulussa. Ei voida puhua myöskään siitä, että kaikki olisivat jotenkin superälykkäitä - usein kuitenkin vähintään keskivertoa älykkäämpiä. Voihan tosin olla, että jonain vuonna koe on ollut enemmän biologia-painotteinen. Tuolloin on päässyt helpommin sisään pänttäämällä. Lukion päättötodistus varsinkaan ei anna paljoakaan osviittaa henkilön kyvystä oppia asioita. Lukiossa pärjää hyvin sillä, että pänttää kaiken ulkoa, mutta jos luettavana on vähän suurempi määrä materiaalia, niin sellainen tekniikka ei enää yksinkertaisesti voi toimia.
Älykkäät ihmiset eivät myöskään usein pidä itseään älykkäänä, joten jos kysyt joltain lääkisläiseltä, onko hän älykäs, niin ei hän ainakaan kehtaa myöntää sitä ;) Itse voin näin taviksena 123:n äo:lla sanoa, että joskus aikanaan hirvitti - ei enää. Itse tenttituloksiin älykkyydellä ei ole välttämättä kovin suurta vaikutusta, koska pohja on hallittava, jotta voi ajatella, mikö liittyy mihinkin.
Looginen ajattelu ei ole niin tärkeään kuin ulkoluku, ainakaan viime vuosien pääsykokeissa.
Eli jos pystyt opettelemaan puhelinluettelon ulkoa, ja osaat kerto- ja jakolaskut, pääset sisälle.
www.alyvuoto.net.
Keskustelua lääkikseen liittyen.
Joo kiitos hyvistä vastauksista kaikille, pitääpäs käydä kattoon tuo nettiosote.