Juli on 3 ja puoli vuotias Saksanpaimenkoirauros,tietty kaveria Julille kun ei lähipiiristä tunnu löytyvän..
Juli on komea ,väriltään mustanvoittoinen Saku.
Kiltti ja sosiaallinen luonne ovat tehneet tuosta tornaadosta pettämättömän kaverin..
Kaiken vauhdin keskellä Juli on tottelevainen ja aina valmiina leikkiin kepillä,pallolla..tai joskus ihan millä vain: )
Julilla ei ole papereita,mutta rokotukset ovat kunnossa.Terve on ollut eikä vakavempia onnettomuuksia ole sattunut.Saa kysellä jos on jotain kysyttävää,ihan mistä vain,koitetaan Julin kans vastailla : )
Kaikille koiraihmisille terveisiä..
J.U.L.I
Juli on komea ,väriltään mustanvoittoinen Saku.
Kiltti ja sosiaallinen luonne ovat tehneet tuosta tornaadosta pettämättömän kaverin..
Kaiken vauhdin keskellä Juli on tottelevainen ja aina valmiina leikkiin kepillä,pallolla..tai joskus ihan millä vain: )
Julilla ei ole papereita,mutta rokotukset ovat kunnossa.Terve on ollut eikä vakavempia onnettomuuksia ole sattunut.Saa kysellä jos on jotain kysyttävää,ihan mistä vain,koitetaan Julin kans vastailla : )
Kaikille koiraihmisille terveisiä..
J.U.L.I
Vastaukset 5
Vanhimmat
Juli kuullostaa varsin reippaalta pojalta=) vauhtiakin biisaa! Sama täälä. Meitin likka on mahanalunen jalkoja täynnä ja meinaa emäntänsä juoksuttaa ihan puhki=)Voi kun olisi ollut joskus kivaa teettää pentuja jollain noista meidän aiemmista koirista, mutta eihän niitä malttaisi pois antaakaan. Sellasia höpsöjä me ollaan. Kiinnyttäs Joulu possuunkin jos se ite pitäisi kasvattaa ja jäis possut popsimatta Jouluna. Possukin varmaan köllöttelisi meidän kainalossa.=)
Kirjotit, että Juli on mustan puhuva. Se on sitten ihan niin kuin meidän porukoiden sussu. Aivan upea kiiltävä turkki, aavistuksen verran karkeampi karvainen kun minun lähes punaruskea tyttelini.Nyt ei muuta kun Julille sellanen kaveri josta Julikin tykkää! Täälä missä mä asustelen on aika vähän saksanpaimenkoiria ja nämä maalaiset (huom! ei mikään herja tai vähättely meininki)monet on aika ennakkoluuloisia saksanpaimenkoiria kohtaan.Tossa kun on käyty kävelyllä kylänraitilla, on toiset vastaantulijat hipsineet tien toiselle puolelle.Ja sitten on koiraani jo heti enempi kiinnostanutkin,että mikäs mikäs juttu tuo oli kun väistelemään ruvetaan. Ei ole meilläkään kovin montaa koira kollegaa täälä päin. Noutajia ja ajokoiria sitten enemmänkin. Vaikka mikäs, ihania nekin on=)
Missäs päin Suomenmaata tytteli vimmaa?Juli emäntä/isäntä vaikuttaa Pohjois-Karjalassa tässä Joensuun naapurikunnassa.Julilla tuntuis olevan jo kiire tuonne ulos jotain..on tänään pojalle kopin/häkin fiksailua : )
Kyllä kaveri kelpais..varmasti,ei kaksijalkaiset tuossa vauhdissa pysy..: )
T.Juli emäntä/isäntä
tuollaisesta energia paketista, kuin sun Juli.=)
Me asustellaan Etelä-Suomessa =/ elikkiäs aika kaukana Pohjois-Karjalasta.Sielä olen kyllä joskus käynyt juuri Joensuussa. Meitin tytteli on silleen ns. onnen myyrä,että sillä on mun vanhemmilla koira kaveri. Myös saksanpaimenkoira tytteli, 3-vuotias, mustan puhuva, rauhallisuuden perikuva,kotoisin Teuvasta.Kyllä sitä kuiteskii kaipailis itsekin koiraihmisiä kaverikseen jutustelemaan koirista ja elämästä yleensä,sekä tietysti ulkoilemaan yhdessä. En tiiä miten muilla on maaseudulla asustelevilla asiat, mutta meidän asuinpiirissä aika paljon omissa oloissaan viihtyviä ihmisiä.Sehän se kai maaseudun rauhassa juuri vetoaakin ihmisiin.=)Mä en ole asunut aina maaseudulla ja olen ollut sellasissa töissä joissa ihmisiltä ei voi välttyä,kuin toiletissa käydessään. Oppinu olemaan ihmisten parissa ja pulisemaan niiden kanssa. Tuppisuu en siis ole ja oman miehen kanssakaan ei aina riitä puhuttavaa.=)Vaikka rakas onkin.Asutteko te sielä miten lähellä isoja asutuskeskuksia vai maalla?Ihan uteliaisuuttani kyselen=)
Joo me asutaan vähän sekä että ;) kun tämä Lehmon kylä on aikasta pieni,mutta JNS:n keskustaan on vain 7km matkaa ja meijjän omakotitalo sijaitsee silleen,että on naapureitakin,ei kuitenkaan onneksi ihan nurkat vastakkain.Julikin on tehnyt tuttavuutta yhden naapurin pienen pieneen terrieriin,ilman lupaa tottakai,kun ei ole aitaa tontin ympärillä,niin välillä hän päättää tehdä omia pieniä ristitutkimusretkiä.Onneksi naapurit nykyään tietää ja tuntee vähän Julia niin eivät säikähtele.Meillä on sukulaisia etelässä,ei oo pitkä aika kun minä(emäntä;)kävin siellä siskoa moikkaamassa.
T.Emäntä .. Juli : )
mutta nyt siis täällä taas! =) Meilläkin tahtoi koira alkuun laajentaa reviiriään naapurin puolelle. Kerran kolmisen vuotta takaperin oltiin taas puutarha hommissa emännän (minun siis) ja koiran kanssa tuossa meidän takapihalla. Naapurin vanha lammaskoira haukkui kiivaasti meidän koiralle pihastaan ja jolkotti samalla koko ajan lähemmäs meidän kotirintamaa. Noh, meitin koiruus ei oikeen tykännyt ajatuksesta, että hänen pihaansa naapurin haukku tulisi ja aloitti vastaan haukunnan,niska villat pystyssä tietty. Komensin koiraani olemaan hissukseen ja pois ojan vierestä joka peltopalstalla erottaa naapurin ja meidän tontit.Silloin ei vielä ollut aitaa kun yhdessä reunassa tonttia.
No,vinkkasin koirani mukaani etu pihan puolelle kun naapurin koira lähti juosten meille päin. Meinasin ettei hyvä hytky tästä jos en saa omaani tupaan.Toinen kun näytti olevan hanakka tappelemaan. Ei päästy kun terassille,niin jo mun tosi kiltti ja hyvin koulutettu koirani käänsi kelkkansa ja kohti naapurin turrea. Sainhan sitten jalat alleni minäkin ja perään.
Kaikki kävi nopeaan ja kun olin siinä koirien tykönä oli mun ja naapurin koira nenätysten pellolla. Tosin kukaan ei purrut ketään,eikä ketään sattunut,sillä mun tosi rohkea ;) koira pelästy pahan kerran naapurin turrea,liekö siksi et turrella ei silmät näkyneet karvojen seasta vai mikä oli. Mutta mun koira juoksi ovesta sisään häntä koipien välissä ja uikutti mennessään. Ja niin polleeta kun oli kohti mennessään. Nauratti ihan jos ei ääneen niin mielessäni. No, onneksi sentään ei ketään sattunut. Aippi yleensä kyllä pakenee paikalta jos joku uhkailee sitä oikeen agressiivisesti,ei lähde tappelemaan. Muuten sulassa sovussa kaikkien sopuisten koirien parissa. Vaikka toisin luulisi kun on arka. Vois hyvin olettaa että purisi heti oitis peloissaan.