Eli kuinka paljon lääkiksessä opiskeleva tarvitsee kielellisiä taitoja, lähinnä englantia ja äidinkieltä (ruotsinkieli sujuu). Olisin erittäin innokas hakemaan lääketieteelliseen, mutta ymmärtääkseni opiskelussa tarvitaan englantia (oppikirjat). Varsinainen kysymykseni on siis voiko lukion englannin vajaavaisella taitamisella (C-B) pärjätä lääketieteellisessä? Luonnontieteissä ei vastaavaa ongelmaa ole.
Lääkiksessä opiskelu ilman kieliä
Huono kielissä
61453
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Joo muakin kiinnostas tuo sama kysymys, olin jopa juuri perustamassa uutta aihetta mutta kerkesitkin jo ensin :)
Eli kuinka hyvän englannin kielen taidon tarvii kyetäkseen opiskelemaan lääkiksessä? Ja onko ne kirjat enkuksi vai ihan suomeksi? Entä opetus yleensä?
Suomeksi ei ole julkaistu juuri lainkaan prekliinisissä opinnoissa tarvittavia perusoppikirjoja, eli ainakin kahden-kolmen ekan vuoden aikana (paikkakunnasta riippuen) on pakko oppia pänttäämään englanninkielisiä tiiliskiviä. Toisaalta englannista ei kyllä ole tietääkseni tullut kompastuskivi kenellekään; siihen kyllä tottuu. Sitäpaitsi, jotta voi todella päivittää tietojaan myöhemmin varsinaisella urallaan tai tekemään vaikka väikkärin, on pakko hallita lääketieteellinen englanti. Englanninkurssi taitaa kyl löytyä kaikista tiedekunnista pakollisenakin... Lisäksi pitää suorittaa opintojen aikana niin sanottu virkamiesruotsi. Eli kyllä niitä kieliä tarttee, tää on kaksikielinen maa :-)
OK. Uskon kyllä että kaikkea oppii ja tuohonkin tottuu...
Itse sain lukiossa 5-6 arvosanoja enkusta, eli todella surkee olin. Alkuun tietty meni enemmän aikaa lukemiseen/kääntämiseen, mutta siihen tottui jo puolessa vuodessa. Englantia oppii ymmärtämään nopeasti, mutta kirjoittaminen ja puhuminen vie enemmän aikaa...
Kylla laakiksessa aika pitkalle selviaa lukematta englanninkielista kirjallisuutta. Suurin osa luentomateriaaleista on ihan suomeksi ja tentin lapaisyyn riittaa yleensa kun osaa ko.materiaalin. Tietysti alan englanninkielisista kirjoista loytyy yksityiskohtaisempaa ja perusteellisempaa tietoa, joten en suosittele pelkkien monisteiden lukemista kenellekaan. (Mutta prekliiniset aineet sujuivat ihan hyvin lahes ilman englantia omalla kohdallani...heh heh)
Tottakai on tarkeaa hallita oman alansa englanninkielinen sanasto (esim.kaikki tieteelliset artikkelit ovat englanniksi), joten siksikin suosittelen englanninkieleisia kirjoja. Toisaalta on vahan harmi, ettei joka kirjasta ole suomenkielista versiota. Kylla opiskelu on aina helpompaa omalla aidinkielella. Ja olisi myos hyva tietaa asioiden suomenkieliset vastineet:o) Potilaat ovat kuitenkin suomenkielisia (jos Suomessa tyoskentelee). Suurin syy miksei kirjallisuutta kaanneta enemman suomeksi on se etta se maksaa ja kirjojen tarvitsijoita on suhteellisen vahan. Esim. Ranskassa ja Saksassa kaikki kirjat joita laakiksessa kaytetaan ovat paaasiassa ko.kielella, eivatka opiskelijat lue englanninkielista kirjallisuutta lainkaan!!!
Mutta englantiin tottuu kylla, ei sita kannata stressata turhan paljon etukateen, luennot ovat kuitenkin suomeksi:o)
Alan sanasto olisi hyvä olla ( täytyy olla ) kyllä aika hyvin hallussa, viimeistään sitten kun paperit yliopistosta saa ulos.
Mutta ei kannata alkaa panikoimaan tuon asian kanssa.
Käy läpi ihan rauhassa niitä kieliasiota läpi=)
Englanninkielen taito on minun mielestäni tärkeämpää, kuin ruotsin...