Hei PIIPSU!

Viikkoja oli 28 tasan täynnä kun sairaalaan jouduin lapsiveden tihkumisen ja verenvuodon takia viikoksi ja yhdeksi päiväksi. Siellä niitä sitten ensimmäisiä kertoja tuli muutamia yksittäisiä kun alkoi synnytys pelottaa niin kovasti. Olihan sen uhka että se syntyy minä hetkenä hyvänsä. Oli se niin kurjan kuulosta kun naiset supisteli ja kärsi kovista kivuista ja sitten niitä kiidätettiin saliin vauhdillakin joskus... Niin että stressi painoi ja pelotti.

Mulla on ollut vähän vaikeuksia tunnistaa mikä on supistus ja mikä on jotain muuta vatsa tuntemusta. Toisinaan nimittäin vauvakin venyttää itseään niin että vatsa kiristyy ja tuntuu painetta alavatsalla. Sit on vielä laktoosi-intoleranssi ja gatarri jotka aiheuttaa nekin millon minkäkinlaisia oloja ja tuntemuksia eripuolilla vatsaa. Jokatapauksessa vatsa menee kovaksi hetkellisesti, sen tuntee kädelläkin kuinka se on pinkeä ja kireämpi kun muuten. Paineen tunne saattaa tulla alavatsalle. Tunne on vähän samantapainen kun se vauvan jalka joka puskee alavatsalle ja yrittää tulla vatsanpeitteiden läpi maailmaan oikein voimalla. Ne vaan ei satu. Nyt parina yönä olen herännyt kivuliaampiin hetkellisiin vatsakramppeihin. En ole varma onko ne supistuksia vai mitä. Jokatapauksessa itse luulisin että ne on niitä. Hetkellisesti vatsaan sattuu ja polttaa ja tuntuu että se menee sekaisin. Toissayönä jouduinkin menemään vessaan sen takia. Niitä tuli jonkun aikaa noin minuutin välein ja sitten loppui kuin seinään ja meitsi jatkoi tutumista. Mahtaakohan se olla lähtö lähellä... Nyt ollaan viikolla 33 vasta. Pitää varmaan lepäillä entistä enemmän ja toivoa että pysyisi vielä jokusen viikon masussa. Painoarviokin oli vasta vaivaiset 1,3kg.

sullahan taitaa siis olla jouluna vaavi sylissä. Voi kun ihana joululahja. Katsotaan onko mullakin (la 7.1.). Tsemppiä vain ja toivotaan ettei mene yli.