Maailmassa ei ole mitään sen arvoista,
että sen vuoksi kannattaisi Hetkeksikään
luopua ihmisestä,
josta Oikeasti välittää.
Ja silti - olen kadottanut minäkin,
enkä ymmärrä miksi.
että sen vuoksi kannattaisi Hetkeksikään
luopua ihmisestä,
josta Oikeasti välittää.
Ja silti - olen kadottanut minäkin,
enkä ymmärrä miksi.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Ja kadottaminen muuttuu löytämiseksi. Odotan.
että olen kadottanut hänet lopullisesti :( Niin ja, sitä rohkeutta ei ujolla ole koskaan tarpeeksi.
sisäisesti uudestaan, ulkoisesti ei riitä...
olen sisäisesti tuntenut hänet aina hyvin läheiseksi. Ulkoisesti... hän on näkymättömissä. Hän haluaa olla ulkoisesti poissa minun takiani, koska sisäisesti hän on minusta kaukana. Ainakin näin luulen...
vaatimuksia.. ja siksi pysynyt poissa...
tuntemukset ovat ulkoisia tärkeimmät tai ehkei kuitenkaan...
Mitää ulkoisia vaatimuksia ei ole ollut, ainakaan en ole sellaisia esittänyt. Tai sitten hän on poissa, koska ei rohkene suoraan sanoa, että ei välitä. Harmittaa vaan suunnattomasti.
.................
selitystä keksi. Pakko sen on olla niin. Tunteet eivät kohtaa. Niin käy usein. Tämä tapaus vaan harmittaa norm. enemmän. Paljon enemmän.
sun kanssa samaa mieltä... jos sä näkisit tän henkilön niin kaikki olis hyvin.....
tajua sitä että jos ihastuu niin siinä muodostaa itselleen hirveästi vaatimuksia...... kun tietää että se toinen kiinnittää huomiota ja katsoo.... tarttis sun ymmärtää....
sitä ei voi tietää. Järki sotii sitä vastaan, että olisi mahdollisuus, jossa hän olisikin ihastunut minuun. Itse asiassa kaikki sotii sitä vastaan. Hiljaisuutta on jatkunut jo niin kauan... Että olisi melkein ihme, jos toisin olisi. Se olisi vaan mieluinen ihme. Paras ihme... :)
ku vänkäät sitä tosiasiaa vastaan että se on suhun ihastunu....
ajatella subjektiivisesti. Mutta... Asiat voi olla toiselle yhtä hankalia. Kannattaa ajatella toisestakin näkövinkkelistä. Jos mitään ei tapahdu, syy lienee molemmissa?
vois muuttaa suhtautumistaan muhun sellaiseksi normaaliksi.... niin että mä voisin olla altavastaaja enkä sellainen jolta odotetaan vaikka mitä... olis paljon kivempi yllättää...
...onko noi vaan sun omia mielikuvia? Juttele hänen kanssaan.
Ei varmaan ole sit kaikki kotona mulla :) Voi kunpa oliskin ihastunut muhun. En odota häneltä "vaikka mitä". Pieni ele, joka osoittaa, et tykkää karsis harhakuvat pois. Miten voin sitten muuttaa suhtautumista häneen niin, että hän voi olla altavastaaja.
merkkiä, mut ei se riitä, sulle täytyy antaa aikaa.. sulle täytyy antaa tunteita, elämä..... no ei se mitään oikeassa olet...
annettu herkkä sydän, joka vaistoaa pienetkin epävarmuuden poikaset. En pyydä elämää, enkä mitään muutakaan mitä hän ei ole valmis antamaan. Pyydän oikeita tunteita, mitä ne sitten lie onkaan ;)
se on vähän kuin harkittua... tietoistettua.... muuten pelkkää jäätä... hiljaisuutta ja kauneutta...
ei kuitenkaan ikiroudassa, pitää olla oikea liekki sulattamaan se. Totta mulle pitää vääntää rautalangasta, jotta uskoisin, että hänen kaltaineen voisi tykätä.
rautalangasta 5.8 tai ainakin yritin.
on vähemmän aikaa, ehkä reilu kk.
tuo sitten minulle ollutkaan :(
Eikä jäänyt epäselvyyksiä. Tai olihan se ristiriitaista... tiedät kyllä.
saattoihan siitä jäädä kuva, että lyödään nyt viimeinen kortti pöytään, kun viikkoa aikaisemmin
ei onnistunut. Kyllä minäkin jäin miettimään niin suurta eroa äänensävyssä kahden eri kerran välillä; siis vastapuolella.
Aivan kuin kumpikaan ei suostuisi uskomaan, että kyllä se totta on. Se vaikuttaa ainakin minun käyttäytymiseeni tässä "asiassa".