Vastuu hoitokokouksista

Ei ole kysymys siitä että minä en voisi läheisten ihmisteni kanssa näistä asioista puhua. Katselen nyt näitä asioita vähän laajemmasta perspektiivistä ja mietin johtuuko palstan boikotomisneuvo siitä, että esimerkiksi keskustelua hoitokokouksista ei nähdä suotavana.

Sanopa rehellisesti voisitko käydä kotipaikkakunnallasi kertomassa mikkiin, että hoitokokouksissa monesti toimittiin väärin ja ne että ne eivät ole olleet todellakaan pelkkää siunausta kansalaisille. Arveletko että saisit perääsi vastaavia, ajatuksiasi myötäileviä kannanottoja? Uskon, että kävisi niin että sinut hienovaraisesti mitätöitäisiin, kerrottaisiin asioiden "todellinen" tilanne ja se olisi vallitseva, näennäinen totuus.

Rebekka kirjoitti:

Ei ole kysymys siitä että minä en voisi läheisten ihmisteni kanssa näistä asioista puhua. Katselen nyt näitä asioita vähän laajemmasta perspektiivistä ja mietin johtuuko palstan boikotomisneuvo siitä, että esimerkiksi keskustelua hoitokokouksista ei nähdä suotavana.

Sanopa rehellisesti voisitko käydä kotipaikkakunnallasi kertomassa mikkiin, että hoitokokouksissa monesti toimittiin väärin ja ne että ne eivät ole olleet todellakaan pelkkää siunausta kansalaisille. Arveletko että saisit perääsi vastaavia, ajatuksiasi myötäileviä kannanottoja? Uskon, että kävisi niin että sinut hienovaraisesti mitätöitäisiin, kerrottaisiin asioiden "todellinen" tilanne ja se olisi vallitseva, näennäinen totuus.

kaivella vanhoja anteeksiannettuja syntejä.
Jos jollakin on jäänyt jotain hampaankoloon, niin aina voi kysyä... Mikä tässä on niin vaikeaa?

näin näkisin kirjoitti:

kaivella vanhoja anteeksiannettuja syntejä.
Jos jollakin on jäänyt jotain hampaankoloon, niin aina voi kysyä... Mikä tässä on niin vaikeaa?

Jäi vähän epäselväksi. Samoin se, että saako oikeasti kysyä jos on epäselvää? Onko se suotavaa?

näin näkisin kirjoitti:

kaivella vanhoja anteeksiannettuja syntejä.
Jos jollakin on jäänyt jotain hampaankoloon, niin aina voi kysyä... Mikä tässä on niin vaikeaa?

housunpuntit tutista. Älä hermostu. Sinun rikoksesi ovat jo vanhentuneet, ellet murhannut ketään. Murha ei rikoslain mukaan vanhene koskaan.

näin näkisin kirjoitti:

kaivella vanhoja anteeksiannettuja syntejä.
Jos jollakin on jäänyt jotain hampaankoloon, niin aina voi kysyä... Mikä tässä on niin vaikeaa?

Eikös siitä keskustelun ja asioiden selvittämisen tarpeesta kerro se kun joka paikassa vl-uskoon yhdistetään nykyisin 70-luvun hirveät hoitokokoukset, joissa yksittäinen ihminen ei ole minkään arvoinen?Ja kun tiedetään että vieläkin hoidellaan pienimmissä piireissä ja erotetaan ihmisiä. Kovasti on vl liike menettänyt arvostusta ja sitä se menettää yhä enempi mitä enemmän se väistää ja pakenee keskustelua hoitokokouksista. Eihän se ole enää muutaman vl:n ja muutaman saatanlle viskatun välinen asia. Asia on hyvin kiusallinen koko vl-yhteisölle. Ja anteeksiannettuja? Eivät hoitomiehet ole tietämysten mukaan julkisesti anteeksipyytäneet eikä osoittaneet katuvansa eivätkä tunnusta että tehtiin väärin. Hoidettiin mm.jotkut ihmiset siihen tilaan, että tekivät itsemurhan.

Julkirippi poistettiin kirkon laista jo 1800-luvulla, mutta kovastipa se julkirippi on ollut ikään kuin oikeutettu asia vl-yhteisössä vielä 1900-luvun lopulla..Sitä se on kun ihmisiä voidaan huijata suostumaan mihin tahansa kun he eivät tajua ottaa asioista selvää, vaan uskovat että vl yhteisössä tehdään kaikki oikein aina.

näin näkisin kirjoitti:

kaivella vanhoja anteeksiannettuja syntejä.
Jos jollakin on jäänyt jotain hampaankoloon, niin aina voi kysyä... Mikä tässä on niin vaikeaa?

kohtelemiltaan? Käsittääkseni SRK:ssa ei pääsihteerin kertoman mukaan ole edes harkittu anteeksi pyytämistä. Ovat kyllä johtavat hoitomiehet toisiltaan pyytäneet työvaliokunnan kokouksessa anteeksi, mutta sen pidemmälle ei se "katumus" kantanutkaan.

Kuka ja missä on pyytänyt anteeksi ja keneltä saatanalle huvikseen heittämältään? Kerro, niin asia avautuu monille..

Giljotiini kirjoitti:

housunpuntit tutista. Älä hermostu. Sinun rikoksesi ovat jo vanhentuneet, ellet murhannut ketään. Murha ei rikoslain mukaan vanhene koskaan.

"vallitsevasta avoimuudesta ja vapaasta keskustelusta", vaikka kaikki tietävät asioiden todellisen laidan.

tarvetta? kirjoitti:

Eikös siitä keskustelun ja asioiden selvittämisen tarpeesta kerro se kun joka paikassa vl-uskoon yhdistetään nykyisin 70-luvun hirveät hoitokokoukset, joissa yksittäinen ihminen ei ole minkään arvoinen?Ja kun tiedetään että vieläkin hoidellaan pienimmissä piireissä ja erotetaan ihmisiä. Kovasti on vl liike menettänyt arvostusta ja sitä se menettää yhä enempi mitä enemmän se väistää ja pakenee keskustelua hoitokokouksista. Eihän se ole enää muutaman vl:n ja muutaman saatanlle viskatun välinen asia. Asia on hyvin kiusallinen koko vl-yhteisölle. Ja anteeksiannettuja? Eivät hoitomiehet ole tietämysten mukaan julkisesti anteeksipyytäneet eikä osoittaneet katuvansa eivätkä tunnusta että tehtiin väärin. Hoidettiin mm.jotkut ihmiset siihen tilaan, että tekivät itsemurhan.

Julkirippi poistettiin kirkon laista jo 1800-luvulla, mutta kovastipa se julkirippi on ollut ikään kuin oikeutettu asia vl-yhteisössä vielä 1900-luvun lopulla..Sitä se on kun ihmisiä voidaan huijata suostumaan mihin tahansa kun he eivät tajua ottaa asioista selvää, vaan uskovat että vl yhteisössä tehdään kaikki oikein aina.

siksi SRK ei näe minkäänlaista tarvetta selvittää mitään. Koska sen mielestä kaikki on mennyt juuri heidän nuottiensa mukaan -näin heitä pitikin kohdella!!

väärin kirjoitti:

kohtelemiltaan? Käsittääkseni SRK:ssa ei pääsihteerin kertoman mukaan ole edes harkittu anteeksi pyytämistä. Ovat kyllä johtavat hoitomiehet toisiltaan pyytäneet työvaliokunnan kokouksessa anteeksi, mutta sen pidemmälle ei se "katumus" kantanutkaan.

Kuka ja missä on pyytänyt anteeksi ja keneltä saatanalle huvikseen heittämältään? Kerro, niin asia avautuu monille..

suviseuroissa, jotta koko Siioni ja samalla myös julkinen media saisivat tiedon samanaikaisesti.

pitäisi tehdä kirjoitti:

suviseuroissa, jotta koko Siioni ja samalla myös julkinen media saisivat tiedon samanaikaisesti.

kaikille medioille. Myös SRK:n vihaamalle televisiolle!

Niin menisi asia perille ja tulisi selväksi kerralla.

Edellistä viestiä vielä pohdin, eli Raamattu oikein varoittaa noudattamasta ihmissääntöjä!

"Nämä hoitokokoukset eivät olleet pelkstään siunauksellisia kuten niinkuin olemme saaneet kuulla, vaan silloin monet syyttömät ja viattomat ihmiset erotettiin uskovaisten joukosta"

Niin, varmaan tässä on sellainen vaara, että asioita voidaan katsoa liian yksipuolisesti ja eikä sitä varmaan voi sanoa vuoren varmasti etteikö asioita voida väärinki hoitaa. Mehän olemme vaan erehtyväisiä ihmisiä.

Jos hoitamisen takana on vaan oma itsepäisyys ja pätemisen tarve, sekä se että itse on omasta mielestä aina oikeasssa. Asiat on kirjoista opeteltu ulkoa jne. tai toiselta kuultua...Voiskohan silloin epäillä, että onko asiat mennyt niin kuin pitäisi?!

Mehän emme ole VIRANOMAISIA kuitenkaan. Ja eihän edes viranomaisella ole lupa puuttua tpoisten yksityisiin asioihin, jos ei ole rikoksesta kysymys.

On sanottu sellaista, että uskovaisella ihmisellä on velvollisuus sanoa toiselle jos joutuu syntiin.
Tässäkin on vaara, että EI ALA LIIAN TARKKASILMÄISEKSI.Ja pane sormia sellaisiin asioihin, jotka ei hänelle kuulu.

Se voi mennä siihenkin, että liian tarkkaan seuraa toista ja kuuntelee seuratkin vaan naapurille.

Jos nämä asiat on vaan muutaman ihmisen perusteella katsottu oikeaksi, mutta siihen ei löydy Raamattua tueksi, niin olisko silloin aihetta tarkistaa asia.

Mutta mitä sitä voi näin jälestä päin tehdä?

Muistan kun eräs VL-puhuja sanoi, puheessaan että näitä asioita ei ole tarkoitettu laiksi.

Ja eräs vl-puhuja sanoi, että väärin hoidetuista asioista jää aina häntä.

Mutta kuitenkin taitaa olla näin, että; Jotka on olleet niissä kokouksissa, harva viitsii tai jaksaa alkaa penkomaan niitä asioita.
Kun itse pääsee helpommalla ajattelemalla, että jos jotain väärää niissä on ollut, niin kyllä se ajallaan tulee ilmi.Ja että jos joku on hoidettu väärin,...

Niitä on esim. on järki-ihmisiä ja tunne-ihmisiä.Samanlaiset ihmisethän löytää toisensa helposti näissäkin asioissa.

Kyllä uskovainen ihminenkin voi olla toiselle julmakin.

Mutta se mikä minusta olis tärkeä, että ihmisiä ei puhuteltais vaan sen vuoksi, että kun toiset sanoo niin.
Sitä voi nähdä myös valheellisestikin asiat ja että niissä ei ole totuutta ollenkaan takana. Vaan perusteena voi olla toisten ihmisten juorut tms.ja tilanne voi kieroutua täsyin.Tai muutaman ihmisen katsantokanta.

Ja olisko kuitenkin tavalliseti niin, että aina on helpompi nähdä toisen viat ja virheet kuin omat

Se esimerkiksi on huono peruste, että yksi ei voi olla oikeassa. Koska siitäkin on näyttöä, että eräällä kylällä oli YKSI oikeassa, toiset meni eriseuraan.

Jos nämä asiat puhuttaa niin onko oikein jos ihminen tyrmätään?

Mutta toinen kysymys jos tämä keksustelu ei johda mihinkään, niin kannattaako jatkaa täällä?

Ja hiljaa uskoa vaam.jos ihmisenä ei voi näille asioille mitään ja odottaa Jumalan aikaa,,,

Ajattelin ensin kirjoittaa nikittömänä, mutta ajatettelin, että kun avauksessa sanottiin vastuusta,,,
Niin sitä helpommin uskaltaa nikittömänä kirjoittaa ja uskaltaa sanoa enemmän. Kuten joku aisasta täällä mainitsi. Niin panin nikkini, että ei lankeasi tähän kuitenkaan.

kicki112 kirjoitti:

"Nämä hoitokokoukset eivät olleet pelkstään siunauksellisia kuten niinkuin olemme saaneet kuulla, vaan silloin monet syyttömät ja viattomat ihmiset erotettiin uskovaisten joukosta"

Niin, varmaan tässä on sellainen vaara, että asioita voidaan katsoa liian yksipuolisesti ja eikä sitä varmaan voi sanoa vuoren varmasti etteikö asioita voida väärinki hoitaa. Mehän olemme vaan erehtyväisiä ihmisiä.

Jos hoitamisen takana on vaan oma itsepäisyys ja pätemisen tarve, sekä se että itse on omasta mielestä aina oikeasssa. Asiat on kirjoista opeteltu ulkoa jne. tai toiselta kuultua...Voiskohan silloin epäillä, että onko asiat mennyt niin kuin pitäisi?!

Mehän emme ole VIRANOMAISIA kuitenkaan. Ja eihän edes viranomaisella ole lupa puuttua tpoisten yksityisiin asioihin, jos ei ole rikoksesta kysymys.

On sanottu sellaista, että uskovaisella ihmisellä on velvollisuus sanoa toiselle jos joutuu syntiin.
Tässäkin on vaara, että EI ALA LIIAN TARKKASILMÄISEKSI.Ja pane sormia sellaisiin asioihin, jotka ei hänelle kuulu.

Se voi mennä siihenkin, että liian tarkkaan seuraa toista ja kuuntelee seuratkin vaan naapurille.

Jos nämä asiat on vaan muutaman ihmisen perusteella katsottu oikeaksi, mutta siihen ei löydy Raamattua tueksi, niin olisko silloin aihetta tarkistaa asia.

Mutta mitä sitä voi näin jälestä päin tehdä?

Muistan kun eräs VL-puhuja sanoi, puheessaan että näitä asioita ei ole tarkoitettu laiksi.

Ja eräs vl-puhuja sanoi, että väärin hoidetuista asioista jää aina häntä.

Mutta kuitenkin taitaa olla näin, että; Jotka on olleet niissä kokouksissa, harva viitsii tai jaksaa alkaa penkomaan niitä asioita.
Kun itse pääsee helpommalla ajattelemalla, että jos jotain väärää niissä on ollut, niin kyllä se ajallaan tulee ilmi.Ja että jos joku on hoidettu väärin,...

Niitä on esim. on järki-ihmisiä ja tunne-ihmisiä.Samanlaiset ihmisethän löytää toisensa helposti näissäkin asioissa.

Kyllä uskovainen ihminenkin voi olla toiselle julmakin.

Mutta se mikä minusta olis tärkeä, että ihmisiä ei puhuteltais vaan sen vuoksi, että kun toiset sanoo niin.
Sitä voi nähdä myös valheellisestikin asiat ja että niissä ei ole totuutta ollenkaan takana. Vaan perusteena voi olla toisten ihmisten juorut tms.ja tilanne voi kieroutua täsyin.Tai muutaman ihmisen katsantokanta.

Ja olisko kuitenkin tavalliseti niin, että aina on helpompi nähdä toisen viat ja virheet kuin omat

Se esimerkiksi on huono peruste, että yksi ei voi olla oikeassa. Koska siitäkin on näyttöä, että eräällä kylällä oli YKSI oikeassa, toiset meni eriseuraan.

Jos nämä asiat puhuttaa niin onko oikein jos ihminen tyrmätään?

Mutta toinen kysymys jos tämä keksustelu ei johda mihinkään, niin kannattaako jatkaa täällä?

Ja hiljaa uskoa vaam.jos ihmisenä ei voi näille asioille mitään ja odottaa Jumalan aikaa,,,

Ajattelin ensin kirjoittaa nikittömänä, mutta ajatettelin, että kun avauksessa sanottiin vastuusta,,,
Niin sitä helpommin uskaltaa nikittömänä kirjoittaa ja uskaltaa sanoa enemmän. Kuten joku aisasta täällä mainitsi. Niin panin nikkini, että ei lankeasi tähän kuitenkaan.

Olet oikeassa, meillä kaikilla on tämän näkyvän, fyysisen puolen lisäksi henkinen puoli. Monilla meistä on myös tiedostettu ja tärkeä tuo hengellinen puolikin, johon kuuluu usko Jumalan olemassaoloon ja Hänen johdatukseensa omassa elämässämme.

Puhut henkisestä puolesta, johon kuuluu tietysti meidän luonteemme ja erilaiset tarpeemme muiden ihmisten seuran, hyväksynnän ja arvostuksen puolelta. Siihen kuuluu myös omat ajatukset ja mieltymykset kokemusten, elämysten ja eri tunteiden alueella. Niihinkin meillä pitäisi olla oikeus.

En tajua, kun sanot aina, ettei tuollaiset hoitokokouskokemukset saisi tulla uskomisen esteeksi. Jos tuollaisista puhuu, ei se tarkoita, ettei halua uskoa. Siksihän niistä juuri puhuukin, koska usko on niin arvokas ja tärkeä asia. Jotta uskoon ei sotkettaisi vääriä vallankäytön muotoja ja toisten alistamista uskon varjolla!

Eihän usko lähde siitä, jos pitää kiinni Jumalan armosta ja tasavertaisesta kanssakäymisestä ihmisten välillä. Eikä oikea usko lähde sillä pois, jos ei notkista polviaan väärän edessä! Eikö tuo ole toisinpäin? Eli usko lähtee, kun kumartaa väärälle päin!

old_profile_16175 kirjoitti:

Olet oikeassa, meillä kaikilla on tämän näkyvän, fyysisen puolen lisäksi henkinen puoli. Monilla meistä on myös tiedostettu ja tärkeä tuo hengellinen puolikin, johon kuuluu usko Jumalan olemassaoloon ja Hänen johdatukseensa omassa elämässämme.

Puhut henkisestä puolesta, johon kuuluu tietysti meidän luonteemme ja erilaiset tarpeemme muiden ihmisten seuran, hyväksynnän ja arvostuksen puolelta. Siihen kuuluu myös omat ajatukset ja mieltymykset kokemusten, elämysten ja eri tunteiden alueella. Niihinkin meillä pitäisi olla oikeus.

En tajua, kun sanot aina, ettei tuollaiset hoitokokouskokemukset saisi tulla uskomisen esteeksi. Jos tuollaisista puhuu, ei se tarkoita, ettei halua uskoa. Siksihän niistä juuri puhuukin, koska usko on niin arvokas ja tärkeä asia. Jotta uskoon ei sotkettaisi vääriä vallankäytön muotoja ja toisten alistamista uskon varjolla!

Eihän usko lähde siitä, jos pitää kiinni Jumalan armosta ja tasavertaisesta kanssakäymisestä ihmisten välillä. Eikä oikea usko lähde sillä pois, jos ei notkista polviaan väärän edessä! Eikö tuo ole toisinpäin? Eli usko lähtee, kun kumartaa väärälle päin!

"En tajua, kun sanot aina, ettei tuollaiset hoitokokouskokemukset saisi tulla uskomisen esteeksi."

Niin X-VL,,, näyttää siltä, että ne asiat on sittenkin tullut uskomisen esteeksi monelle. Ja niinkin raskaaksi, että voi olla että pitkään aikaan ei ole edes jaksamut käydä seuroissa.

Yritän asioita katsoa monelta kantilta. Ja olenhan sanonut varmaan yhtä monta kertaa niinkin, että voinhan olla väärässäkin. Ja että tämä on vaan minun mielipide asoasta, mutta välillä olen ottanut otteita vl-saarnoista.

Hyvin usein olen yrittänyt kertoa tästä vl-uskosta.Esim. Avoin Palsta ja larseleevi palstat.
Monesti otan puhujien saarnoista otteita. Koska ne on valmiiksi selitettyä Jumalan Sanaa.

Yksi asia: onhan joskus ollut niinkin vaikeaa, että eräs uskovainen YKSIN säilyi uskomassa eräällä kylällä kun muut meni eriseuraan.
Tästä ainakin tulee ensimmäisenä mieleen, että se on siis Jumala joka pitää uskomassa, että ei sitä omilla voimilla sitä jaksa tehdä, eikä edes itsellä ole omaa viisautta niin paljon, että myrskyjen keskellä jaksais yksin.


Nyt tämä menee asiasta toiseen: Mutta kuitenkin; Se riippuu niin paljon tilanteesta, että miten asioita ksäitellään.

Mehän olemme eriliaisia ihmisinä. Mutta kuitenkin on sellainen asia, että jos on sellainen asia joka on yhteiseti hyväksi nähty esim. että sitä ei hyväksyis, ja jos ei se kanta ole muuttunut vieläkään.
Niin olikso hyvä, että olis uskon kuulaisuutta,,,?

kicki112 kirjoitti:

"En tajua, kun sanot aina, ettei tuollaiset hoitokokouskokemukset saisi tulla uskomisen esteeksi."

Niin X-VL,,, näyttää siltä, että ne asiat on sittenkin tullut uskomisen esteeksi monelle. Ja niinkin raskaaksi, että voi olla että pitkään aikaan ei ole edes jaksamut käydä seuroissa.

Yritän asioita katsoa monelta kantilta. Ja olenhan sanonut varmaan yhtä monta kertaa niinkin, että voinhan olla väärässäkin. Ja että tämä on vaan minun mielipide asoasta, mutta välillä olen ottanut otteita vl-saarnoista.

Hyvin usein olen yrittänyt kertoa tästä vl-uskosta.Esim. Avoin Palsta ja larseleevi palstat.
Monesti otan puhujien saarnoista otteita. Koska ne on valmiiksi selitettyä Jumalan Sanaa.

Yksi asia: onhan joskus ollut niinkin vaikeaa, että eräs uskovainen YKSIN säilyi uskomassa eräällä kylällä kun muut meni eriseuraan.
Tästä ainakin tulee ensimmäisenä mieleen, että se on siis Jumala joka pitää uskomassa, että ei sitä omilla voimilla sitä jaksa tehdä, eikä edes itsellä ole omaa viisautta niin paljon, että myrskyjen keskellä jaksais yksin.


Nyt tämä menee asiasta toiseen: Mutta kuitenkin; Se riippuu niin paljon tilanteesta, että miten asioita ksäitellään.

Mehän olemme eriliaisia ihmisinä. Mutta kuitenkin on sellainen asia, että jos on sellainen asia joka on yhteiseti hyväksi nähty esim. että sitä ei hyväksyis, ja jos ei se kanta ole muuttunut vieläkään.
Niin olikso hyvä, että olis uskon kuulaisuutta,,,?

Kirjoittanut: kicki112 16.11.2006 klo 16.16
Poista oma viesti

"Ei kai Paavalikaan tai Pietari puhunut muista, kun kertoi kristittyjen vainoista tai lakihenkisyyden vaaroista. Kyllä omakin osuus oli varmasti mukana ja nöyrästi sanottiin, mitä pahaa oli tullut tehdyksi, ehkä tietämättömänä tai harhaan johdettuna tai pelkästään omaa pahuuttaan? "

Kyllä Raamatussa puhutaan hemepyden vaaroistakin. Esim. pappi Eeliä rangaistiin sen vuoksi,että hän ei omia poikiaan nuhdellut, ja tiesi heidän väärin menettelevän.

kicki112 kirjoitti:

"En tajua, kun sanot aina, ettei tuollaiset hoitokokouskokemukset saisi tulla uskomisen esteeksi."

Niin X-VL,,, näyttää siltä, että ne asiat on sittenkin tullut uskomisen esteeksi monelle. Ja niinkin raskaaksi, että voi olla että pitkään aikaan ei ole edes jaksamut käydä seuroissa.

Yritän asioita katsoa monelta kantilta. Ja olenhan sanonut varmaan yhtä monta kertaa niinkin, että voinhan olla väärässäkin. Ja että tämä on vaan minun mielipide asoasta, mutta välillä olen ottanut otteita vl-saarnoista.

Hyvin usein olen yrittänyt kertoa tästä vl-uskosta.Esim. Avoin Palsta ja larseleevi palstat.
Monesti otan puhujien saarnoista otteita. Koska ne on valmiiksi selitettyä Jumalan Sanaa.

Yksi asia: onhan joskus ollut niinkin vaikeaa, että eräs uskovainen YKSIN säilyi uskomassa eräällä kylällä kun muut meni eriseuraan.
Tästä ainakin tulee ensimmäisenä mieleen, että se on siis Jumala joka pitää uskomassa, että ei sitä omilla voimilla sitä jaksa tehdä, eikä edes itsellä ole omaa viisautta niin paljon, että myrskyjen keskellä jaksais yksin.


Nyt tämä menee asiasta toiseen: Mutta kuitenkin; Se riippuu niin paljon tilanteesta, että miten asioita ksäitellään.

Mehän olemme eriliaisia ihmisinä. Mutta kuitenkin on sellainen asia, että jos on sellainen asia joka on yhteiseti hyväksi nähty esim. että sitä ei hyväksyis, ja jos ei se kanta ole muuttunut vieläkään.
Niin olikso hyvä, että olis uskon kuulaisuutta,,,?

Puhut uskon kuuliaisuudesta. Minä en ole kuuliainen sellaiselle seurakunnalle, jossa vaaditaan tekemään tai jättämään tekemättä tavallisia asioita autuuden eteen tai autuuden menettämisen pelossa.

Siinä on lakioppi lähellä ja se orjuuttaa uskovaisen. Se ei ole oikeaa uskon kuuliaisuutta, vaikka rakkaus ja totteleminen kohdistuisikin vl-seurakuntaan.

Pyydän anteeksi jos koit negatiivisena tuon käyttämäni jämähtää-sanan. En tarkoittanut sillä mitään sen syvällisempää, mutta yritin kuvata tilaa joka jää pintaan kun uudempaa tietoa/kokemusta ei ole. Olisi aivan luonnollista että kuvittelisi että tilanne josta lähtee, elää edelleen. Näinhän onneksi ei ole, mutta onko tehty kaikki voitava jotta tuo syntynyt epäkohta olisi hoidettu oikein joka taholle?

Olen samaa mieltä kanssasi siinä että yksittäisiä ihmisiä, jotka eivät tilanteeseen puuttuneet ei voi syyttää. Syynä oli varmasti juuri tuo yhdenkaltaisen hengen ja puheenparren vaalimisen ajatus, että tilanne pääsi sille tasolle mihin se johti. Kun oikeastaan jäljet johtavat yhteen henkilöön, voi ihmetellä miten oli mahdollista että hän sai kaapattua vallan siinä mittakaavassa.Miten hän sokaisi ihmiset ympärillään ja sai aikaan laajat joukkoparannukset ympäri maata.

old_profile_16175 kirjoitti:

Olet oikeassa, meillä kaikilla on tämän näkyvän, fyysisen puolen lisäksi henkinen puoli. Monilla meistä on myös tiedostettu ja tärkeä tuo hengellinen puolikin, johon kuuluu usko Jumalan olemassaoloon ja Hänen johdatukseensa omassa elämässämme.

Puhut henkisestä puolesta, johon kuuluu tietysti meidän luonteemme ja erilaiset tarpeemme muiden ihmisten seuran, hyväksynnän ja arvostuksen puolelta. Siihen kuuluu myös omat ajatukset ja mieltymykset kokemusten, elämysten ja eri tunteiden alueella. Niihinkin meillä pitäisi olla oikeus.

En tajua, kun sanot aina, ettei tuollaiset hoitokokouskokemukset saisi tulla uskomisen esteeksi. Jos tuollaisista puhuu, ei se tarkoita, ettei halua uskoa. Siksihän niistä juuri puhuukin, koska usko on niin arvokas ja tärkeä asia. Jotta uskoon ei sotkettaisi vääriä vallankäytön muotoja ja toisten alistamista uskon varjolla!

Eihän usko lähde siitä, jos pitää kiinni Jumalan armosta ja tasavertaisesta kanssakäymisestä ihmisten välillä. Eikä oikea usko lähde sillä pois, jos ei notkista polviaan väärän edessä! Eikö tuo ole toisinpäin? Eli usko lähtee, kun kumartaa väärälle päin!

On helppo sanoa että ongelmat eivät saa tulle uskomisen esteeksi silloin kun ei ole kysymys omista asioista. On helppoa olla lojaali ja ajatella, että virheitä sattuu meille kaikille. Mutta sitten kun sattuu omalle kohdalle, on vääryyttä vaikeampi hyväksyä ja antaa anteeksi. Kenenkään ei tarvitse tehdä parannusta asioista joihin ei ole syyllinen, siihen pakottaminen on väärin.

Rebekka kirjoitti:

Pyydän anteeksi jos koit negatiivisena tuon käyttämäni jämähtää-sanan. En tarkoittanut sillä mitään sen syvällisempää, mutta yritin kuvata tilaa joka jää pintaan kun uudempaa tietoa/kokemusta ei ole. Olisi aivan luonnollista että kuvittelisi että tilanne josta lähtee, elää edelleen. Näinhän onneksi ei ole, mutta onko tehty kaikki voitava jotta tuo syntynyt epäkohta olisi hoidettu oikein joka taholle?

Olen samaa mieltä kanssasi siinä että yksittäisiä ihmisiä, jotka eivät tilanteeseen puuttuneet ei voi syyttää. Syynä oli varmasti juuri tuo yhdenkaltaisen hengen ja puheenparren vaalimisen ajatus, että tilanne pääsi sille tasolle mihin se johti. Kun oikeastaan jäljet johtavat yhteen henkilöön, voi ihmetellä miten oli mahdollista että hän sai kaapattua vallan siinä mittakaavassa.Miten hän sokaisi ihmiset ympärillään ja sai aikaan laajat joukkoparannukset ympäri maata.

Koin sen negatiivisena sen vuoksi, että et ole ainoa, joka on tuota sanaa käyttänyt ja vaatinut minua elämään tätä päivää. Menneisiin ei saisi jäädä, vaan ne on unohdettava.

"Mitä vuosikymmentä sinä oikein elät?" ihmetellään, kun on muistuttanut noista vuosista.

Samoin kauniisti kerrotaan, kuinka siionissa on ollut rauha ja rakkaus, toimintaa ja vapautta yllin kyllin. Sanoin eräälle puhujan puolisolle vastavassa tilanteessa syyn: "Kaikki on hyvin, kun meidät ns. riitapukarit on saatu ulos!"

Ei se muuta menneisyyttä, vaikka tänään olisi toinen elämisen tapa. Nöyryydellä voisi omista virheistäkin puhua. Ei se ainakaan pahentaisi.

Jos menneitä ei muistella eikä niillä ole merkitystä, niin se pitäisi näkyä myös siinä, ettei minulle sanottaisi "päivää" eli ei lajiteltaisi ulkopuolelle epäuskoiseksi. Tuo tuomio ja päätöshän on sen aikaisen vl-seurakunnan iskemä leima minuun. Se kuuluisi ottaa pois, vaikka en ikinä enää haluaisi olla vl.

Olen jämähtänyt tuohon ja kohtaan sen melkein aina, kun tapaan vl-uskovaisia seuroissa tai muualla. Ei se sinänsä haittaa, mutta se kertoo siitä lajittelusta, jota vl tekee kai melkein tahattomasti, robottimaisesti seurakunnan antamin evästyksin.

old_profile_16175 kirjoitti:

Koin sen negatiivisena sen vuoksi, että et ole ainoa, joka on tuota sanaa käyttänyt ja vaatinut minua elämään tätä päivää. Menneisiin ei saisi jäädä, vaan ne on unohdettava.

"Mitä vuosikymmentä sinä oikein elät?" ihmetellään, kun on muistuttanut noista vuosista.

Samoin kauniisti kerrotaan, kuinka siionissa on ollut rauha ja rakkaus, toimintaa ja vapautta yllin kyllin. Sanoin eräälle puhujan puolisolle vastavassa tilanteessa syyn: "Kaikki on hyvin, kun meidät ns. riitapukarit on saatu ulos!"

Ei se muuta menneisyyttä, vaikka tänään olisi toinen elämisen tapa. Nöyryydellä voisi omista virheistäkin puhua. Ei se ainakaan pahentaisi.

Jos menneitä ei muistella eikä niillä ole merkitystä, niin se pitäisi näkyä myös siinä, ettei minulle sanottaisi "päivää" eli ei lajiteltaisi ulkopuolelle epäuskoiseksi. Tuo tuomio ja päätöshän on sen aikaisen vl-seurakunnan iskemä leima minuun. Se kuuluisi ottaa pois, vaikka en ikinä enää haluaisi olla vl.

Olen jämähtänyt tuohon ja kohtaan sen melkein aina, kun tapaan vl-uskovaisia seuroissa tai muualla. Ei se sinänsä haittaa, mutta se kertoo siitä lajittelusta, jota vl tekee kai melkein tahattomasti, robottimaisesti seurakunnan antamin evästyksin.

En kuitenkaan tarkoittanut alkuperäisessä yhteydessä jämähtämisellä pelkästään jäämistä tuolle "surullisen kuuluisalle" vuosikymmenelle. Tarkoitin vain sitä, että kun ei ole elänyt sisällä siionissa enää tuon jälkeistä aikaa jää ehkä ajatuksissa siihen, että sellaista elämä on näissä ympyröissä on vieläkin. Sinä tosin vaikutat olevan aika jyvällä elämänmenosta myös näissä kuvioissa, koska kerrot käyneesi edelleen esimerkiksi seuroissa. Niin että jämähtää voisi mihin vain asiaan jossa ei enää elä mukana, sen aikaiseen ajatusmaailmaan jossa aikaisemmin elettiin. En osaa selittää tuota sen paremmin, mutta ehkä ymmärrät että en tarkoittanut mitään negatiivista.

Ei tosiaan muuta menneisyyttä se vaikka tänään asiat olisivat paremmin, sitä en ainakaan minä ole tarkoittanut. Olen vain ajatellut että millä voimin niinä vuosina luopuneet ajattelevat nykylestadiolaisten "roikkuvan" mukana, jos kuvittelevat menon olevan yhtä ahdistavaa kuin silloin kun he vielä olivat mukana. Minä en ainakaan ole ajattelemassa, että siionissa on rauha siksi että riitapukarit on ajettu ulos. (Näitäkin tapauksia tosin tiedän). Siitä ei monessakaan tapauaksessa ollut kysymys. Uskon että nyt on koittanut Jumalan aika, jolloin näistäkin asioista voidaan puhua ja niitä selvittää. Vasta senjälkeen voi koittaa OIKEASTI rauhan ja rakkauden aika.

Rebekka kirjoitti:

On helppo sanoa että ongelmat eivät saa tulle uskomisen esteeksi silloin kun ei ole kysymys omista asioista. On helppoa olla lojaali ja ajatella, että virheitä sattuu meille kaikille. Mutta sitten kun sattuu omalle kohdalle, on vääryyttä vaikeampi hyväksyä ja antaa anteeksi. Kenenkään ei tarvitse tehdä parannusta asioista joihin ei ole syyllinen, siihen pakottaminen on väärin.

Tuossa on juuri se kynnys, että vaaditaan kuuliaisuutta seurakunnalle ohi oman omantunnon. Sellaisesta on turha tehdä parannusta, jos asiaa ei itse tunne vääräksi. Ainoa mitä siitä seuraa, on vääränlainen pelko ja alistuminen toisten tahtoon. Se ei ole oikein.

Rebekka kirjoitti:

En kuitenkaan tarkoittanut alkuperäisessä yhteydessä jämähtämisellä pelkästään jäämistä tuolle "surullisen kuuluisalle" vuosikymmenelle. Tarkoitin vain sitä, että kun ei ole elänyt sisällä siionissa enää tuon jälkeistä aikaa jää ehkä ajatuksissa siihen, että sellaista elämä on näissä ympyröissä on vieläkin. Sinä tosin vaikutat olevan aika jyvällä elämänmenosta myös näissä kuvioissa, koska kerrot käyneesi edelleen esimerkiksi seuroissa. Niin että jämähtää voisi mihin vain asiaan jossa ei enää elä mukana, sen aikaiseen ajatusmaailmaan jossa aikaisemmin elettiin. En osaa selittää tuota sen paremmin, mutta ehkä ymmärrät että en tarkoittanut mitään negatiivista.

Ei tosiaan muuta menneisyyttä se vaikka tänään asiat olisivat paremmin, sitä en ainakaan minä ole tarkoittanut. Olen vain ajatellut että millä voimin niinä vuosina luopuneet ajattelevat nykylestadiolaisten "roikkuvan" mukana, jos kuvittelevat menon olevan yhtä ahdistavaa kuin silloin kun he vielä olivat mukana. Minä en ainakaan ole ajattelemassa, että siionissa on rauha siksi että riitapukarit on ajettu ulos. (Näitäkin tapauksia tosin tiedän). Siitä ei monessakaan tapauaksessa ollut kysymys. Uskon että nyt on koittanut Jumalan aika, jolloin näistäkin asioista voidaan puhua ja niitä selvittää. Vasta senjälkeen voi koittaa OIKEASTI rauhan ja rakkauden aika.

Tuntuu ihan mukavalta kun ymmärsit ajatukseni.

Hyvä kun et hermostunut minuun. Niinkin on käynyt muutaman kerran, kun olen takertunut johonkin sanaan, joka taustani takia tuntuu loukkaavalta.

Rebekka kirjoitti:

Pyydän anteeksi jos koit negatiivisena tuon käyttämäni jämähtää-sanan. En tarkoittanut sillä mitään sen syvällisempää, mutta yritin kuvata tilaa joka jää pintaan kun uudempaa tietoa/kokemusta ei ole. Olisi aivan luonnollista että kuvittelisi että tilanne josta lähtee, elää edelleen. Näinhän onneksi ei ole, mutta onko tehty kaikki voitava jotta tuo syntynyt epäkohta olisi hoidettu oikein joka taholle?

Olen samaa mieltä kanssasi siinä että yksittäisiä ihmisiä, jotka eivät tilanteeseen puuttuneet ei voi syyttää. Syynä oli varmasti juuri tuo yhdenkaltaisen hengen ja puheenparren vaalimisen ajatus, että tilanne pääsi sille tasolle mihin se johti. Kun oikeastaan jäljet johtavat yhteen henkilöön, voi ihmetellä miten oli mahdollista että hän sai kaapattua vallan siinä mittakaavassa.Miten hän sokaisi ihmiset ympärillään ja sai aikaan laajat joukkoparannukset ympäri maata.

Miten valtaan pääsi sellainen henkilö, joka sai oman mielensä mukaan ohjata seurakuntaa kohti puhdasoppisuutta ja tiukkaa seurakuntakuria?

Tuota olen kysellyt vuosikymmeniä. Vastausta en ole saanut. Olisi jotenkin helpompi tajuta noita vuosia, jos tietäisi, miksi viisaat kokeneet uskovaiset miehet lähtivät tuohon operaatioon mukaan. Ihan yksissä tuumin ja miehin!

Ehkä menneisyyden käsittelykin olisi avoimempaa, jos löytyisi selvä syy siihen, miksi muut eivät voineet estää tuollaisen kehityksen syntymistä.

Tiedän, että jopa ns. yleisiä syitä tarjotaan selitykseksi tai edellisen hajaannuksen jättämiä pelkoja ja epävarmuutta, erityisesti pappissiivessä. Tiukalla kovalla tyylillä oli onnistuttu hoitamaan aiemminkin erimieliset ruotuun ja samaa keinoa käytettiin jatkossakin.

old_profile_16175 kirjoitti:

Miten valtaan pääsi sellainen henkilö, joka sai oman mielensä mukaan ohjata seurakuntaa kohti puhdasoppisuutta ja tiukkaa seurakuntakuria?

Tuota olen kysellyt vuosikymmeniä. Vastausta en ole saanut. Olisi jotenkin helpompi tajuta noita vuosia, jos tietäisi, miksi viisaat kokeneet uskovaiset miehet lähtivät tuohon operaatioon mukaan. Ihan yksissä tuumin ja miehin!

Ehkä menneisyyden käsittelykin olisi avoimempaa, jos löytyisi selvä syy siihen, miksi muut eivät voineet estää tuollaisen kehityksen syntymistä.

Tiedän, että jopa ns. yleisiä syitä tarjotaan selitykseksi tai edellisen hajaannuksen jättämiä pelkoja ja epävarmuutta, erityisesti pappissiivessä. Tiukalla kovalla tyylillä oli onnistuttu hoitamaan aiemminkin erimieliset ruotuun ja samaa keinoa käytettiin jatkossakin.

Vaikean kysymyksen olet esittänyt, koska siihen ei ole kukaan osannut vuosikymmenien aikana vastata:)

Kerron tapauksen, jonka olen joskus kuullut. 2.maailmansodan alla Saksasta lähti salainen lähetystö Englantiin kertomaan, että Saksassa ei kaiki ole niinkuin pitäisi, ja pyysivät Englannilta apua. Heidät toimitettiin kiireesti takaisin maanpettureina ja kavaltajina.

Valta sinänsä on jo vaarallisen kuuloinen sana, ja yhdistettynä uskoon se antaa viholliselle täyden työrauhan. Tiukkuus on varmaan loppujen lopuksi turvallista. Kun joku esittää tiukan kannanoton, hän kuulostaa varmalta ja ehdottomalta. Oma ajatus saattaa "kutistua" mitättömäksi epävarmaksi ja horjuvaksi. Niinpä tiukka ajatus jääkin usein päällimmäiseksi, siihen on vaikeaa antaa lempeää rakkaudellista vastinetta, joka kuulostaisi yhtä perustellulta. Tässä voisi olla yksi syy: Meidät opetetaan kuuntelemaan juuri tuon sävyistä ääntä, ja me totumme siihen. Pidämme sitä oikeana paimenen äänenä. Jos alamme epäillä äänensävyä, se on epäuskon ääni, sellaista ei sovi kuunnella.

Paha kehityssuunta on sellainen, että seurakunta passivoituu voimakkaan johdon alla, eikä ole enää kykenevä seuraamaan sitä missä mennään. Mielestäni johdon tulisi olla tarpeeksi nöyrä ottamaan vastaan kysymyksiä ja kritiikkiä.

Kiitos vielä lämpimistä kannanotoista edellisessä Rebekan avauksessa. Olen iloinen, että sain kristityn arvonimen, vaikka kaikilta täällä sitä en todellakaan ole saanut. Tiedät kyllä. Haluan sen verran sanoa, että olen aidosti se mitä olen. Muut tehkööt omia arviointejaan, minä ajattelen, kuten kirjoitan.

old_profile_16175 kirjoitti:

Miten valtaan pääsi sellainen henkilö, joka sai oman mielensä mukaan ohjata seurakuntaa kohti puhdasoppisuutta ja tiukkaa seurakuntakuria?

Tuota olen kysellyt vuosikymmeniä. Vastausta en ole saanut. Olisi jotenkin helpompi tajuta noita vuosia, jos tietäisi, miksi viisaat kokeneet uskovaiset miehet lähtivät tuohon operaatioon mukaan. Ihan yksissä tuumin ja miehin!

Ehkä menneisyyden käsittelykin olisi avoimempaa, jos löytyisi selvä syy siihen, miksi muut eivät voineet estää tuollaisen kehityksen syntymistä.

Tiedän, että jopa ns. yleisiä syitä tarjotaan selitykseksi tai edellisen hajaannuksen jättämiä pelkoja ja epävarmuutta, erityisesti pappissiivessä. Tiukalla kovalla tyylillä oli onnistuttu hoitamaan aiemminkin erimieliset ruotuun ja samaa keinoa käytettiin jatkossakin.

joskus 80-luvulla, miten tuommoinen oli mahdollista. Vastaukseksi sain, että "vanha mies, jota kaikki kunnioittivat". Eli sokea auktoriteettiusko?

old_profile_16175 kirjoitti:

Miten valtaan pääsi sellainen henkilö, joka sai oman mielensä mukaan ohjata seurakuntaa kohti puhdasoppisuutta ja tiukkaa seurakuntakuria?

Tuota olen kysellyt vuosikymmeniä. Vastausta en ole saanut. Olisi jotenkin helpompi tajuta noita vuosia, jos tietäisi, miksi viisaat kokeneet uskovaiset miehet lähtivät tuohon operaatioon mukaan. Ihan yksissä tuumin ja miehin!

Ehkä menneisyyden käsittelykin olisi avoimempaa, jos löytyisi selvä syy siihen, miksi muut eivät voineet estää tuollaisen kehityksen syntymistä.

Tiedän, että jopa ns. yleisiä syitä tarjotaan selitykseksi tai edellisen hajaannuksen jättämiä pelkoja ja epävarmuutta, erityisesti pappissiivessä. Tiukalla kovalla tyylillä oli onnistuttu hoitamaan aiemminkin erimieliset ruotuun ja samaa keinoa käytettiin jatkossakin.

on karismaattinen ja omaa "lavasäteilyä",häntä kunnioitetaan,palvotaan,ihaillaan yms.yms...
Ja jos tällainen henkilö sanoo jotain,ihan mitä tahansa,niin lähes kaikki on valmiita sanomaan AAMEN,AAMEN näinhän se on.

Vai onko kyseessä PSYKOPAATTI ? Hengelliset yhteisöt vetää puoleensa psykopaatteja.

Monesti sanotaan että henkilöpalvonta on vaarallista muusikkoja kohtaan mutta minun mielestä se on PALJON vaarallisempaa puhujia kohtaan ,koska jo historia todistaa ,miten pahaa jälkeä syntyy jos puhuja on itsekkin ruvennut kuvittelemaan että ymmärtää uskomisen asioita vähän paremmin kuin muut.Kuitenkin pieni lapsi on annettu meille esimerkiksi.

Tiedän tapauksia missä tällaiset erittäin arvostetut ja palvotut puhujat ovat olleet oikeita "kotityranneja".Vaimo ja lapset ovat saaneet kärsiä ..ja muut eivät ole tienneet mitään..huhhuh

tällä palstalla kirjoittelevat hoitokokouksista ei kovin Kristuksen mielen mukaisesti?

14.11.2006 ketjussa "tästä tuli mieleen":
"Ei mitään virallisia papereita ole koskaan ollutkaan: on vain enemmän tai vähemmän harhaisia muistikuvia tuolta ajalta."

14.11.2006 ketjussa "Hoitokokousmuistoja":
"Joo ne taisivat löytää sillanpääläisyyden, eikös vaan? Sinnehän ne kaikki 'poispotkitut' otettiin avosylin vastaan, mutta sekin eriseura kuihtui pian olemattomiin kun sen johtaja kuoli 'ennenaikaisesti'."
"Sehän taisi olla jonkinlainen 'lihanvappauden' eriseura se sillanpääläisyys: eikös ne opettanut jotenki siihen malliin että 'kun kristitty lankeaa, niin hän lankeaa Kristuksen helmaan'? Aika outo oppi!"
"Kuului kuolleen jonnekin koirien hautuumaalle. Oli miten oli, levätköön rauhassa!"

Sectori kirjoitti:

Vaikean kysymyksen olet esittänyt, koska siihen ei ole kukaan osannut vuosikymmenien aikana vastata:)

Kerron tapauksen, jonka olen joskus kuullut. 2.maailmansodan alla Saksasta lähti salainen lähetystö Englantiin kertomaan, että Saksassa ei kaiki ole niinkuin pitäisi, ja pyysivät Englannilta apua. Heidät toimitettiin kiireesti takaisin maanpettureina ja kavaltajina.

Valta sinänsä on jo vaarallisen kuuloinen sana, ja yhdistettynä uskoon se antaa viholliselle täyden työrauhan. Tiukkuus on varmaan loppujen lopuksi turvallista. Kun joku esittää tiukan kannanoton, hän kuulostaa varmalta ja ehdottomalta. Oma ajatus saattaa "kutistua" mitättömäksi epävarmaksi ja horjuvaksi. Niinpä tiukka ajatus jääkin usein päällimmäiseksi, siihen on vaikeaa antaa lempeää rakkaudellista vastinetta, joka kuulostaisi yhtä perustellulta. Tässä voisi olla yksi syy: Meidät opetetaan kuuntelemaan juuri tuon sävyistä ääntä, ja me totumme siihen. Pidämme sitä oikeana paimenen äänenä. Jos alamme epäillä äänensävyä, se on epäuskon ääni, sellaista ei sovi kuunnella.

Paha kehityssuunta on sellainen, että seurakunta passivoituu voimakkaan johdon alla, eikä ole enää kykenevä seuraamaan sitä missä mennään. Mielestäni johdon tulisi olla tarpeeksi nöyrä ottamaan vastaan kysymyksiä ja kritiikkiä.

Kiitos vielä lämpimistä kannanotoista edellisessä Rebekan avauksessa. Olen iloinen, että sain kristityn arvonimen, vaikka kaikilta täällä sitä en todellakaan ole saanut. Tiedät kyllä. Haluan sen verran sanoa, että olen aidosti se mitä olen. Muut tehkööt omia arviointejaan, minä ajattelen, kuten kirjoitan.

Olet se mikä oikeasti olet! Siihen olen luottanutkin.

Epärehellisyyden haistan, vaikka en sitä paljastakaan. Ennen kuin sen sanomisen ajan arvelen olevan.

vl-teinit kirjoitti:

tällä palstalla kirjoittelevat hoitokokouksista ei kovin Kristuksen mielen mukaisesti?

14.11.2006 ketjussa "tästä tuli mieleen":
"Ei mitään virallisia papereita ole koskaan ollutkaan: on vain enemmän tai vähemmän harhaisia muistikuvia tuolta ajalta."

14.11.2006 ketjussa "Hoitokokousmuistoja":
"Joo ne taisivat löytää sillanpääläisyyden, eikös vaan? Sinnehän ne kaikki 'poispotkitut' otettiin avosylin vastaan, mutta sekin eriseura kuihtui pian olemattomiin kun sen johtaja kuoli 'ennenaikaisesti'."
"Sehän taisi olla jonkinlainen 'lihanvappauden' eriseura se sillanpääläisyys: eikös ne opettanut jotenki siihen malliin että 'kun kristitty lankeaa, niin hän lankeaa Kristuksen helmaan'? Aika outo oppi!"
"Kuului kuolleen jonnekin koirien hautuumaalle. Oli miten oli, levätköön rauhassa!"

Kuka on vastuussa tuollaisten asioiden kertomisesta?

Tuskin kuitenkaan se "teini", joka tosissaan uskoo tuollaiset puheet? Irvokasta revittelyä.

Kiitos Joosua sinulle kirjoituksestasi!
Lähes samanlainen olisi tullut omista kokemuksistanikin. Minun ei kirjoituskeesi oikeastaan tarvitse lisätä mitään eikä mitään ottaa poiskaan.

"Kiitos kiihkottomasta ja asiallisesta avauksestasi! Toivottavasti keskustelukin pysyy asiallisena, jota hieman epäilen, koska on syviä tunteita pelissä. "

Sitä sopii kyllä toivoa, että ei keneltäkään mielenmaltti menis... Niin erilaisia tunteita näihin asioihin varmaan liittyy... Mutta sehän olis varmaan tärkeää, että se tärkein ei unohtuis.

"Ehdin olla nuoruudessani murrosiän jälkeen monet vuodet vl aina siihen sakka, kun nämä hoitokokoukset alkoivat."

V. Mutta oliko sinulle kirkastunut ja tullut omakohtainen usko tärkeäksi?

"Ehdin niitä jonkin verran nähdä 70-luvun alkuvuosina. Omana mielipiteenäni voin sanoa, että ne olivat kauhukokemuksia nuorukaisen silmin ja korvin havaittuina ja koettuina."

V. Ne asiat voi kyllä monta kertaa näyttää erilaiselta, kuin mitä ne todellisuusessa on?
En vähättele näitä asoita. Mutta voin sanoa,että nuorena monet asiat voi nähdä ja kokea eri tavalla kuin vanhempi. Ja jos itse on asioiden ulkopuolella, eikä asiat koske itseä, niitä on vaikeampi nähdä oikein.

"En kai vielä silloin ollut kovin vahvasti leimautunut uskoon, koska ensijärkytyksestä toivuttuani aloin miettimään todella vakavissaan koko uskoa ja uskonasioita entistä syvällisemmin."

V. Et ehkä ollut vielä tehnyt omaa valintaasi,,, Olitko kulkenut seuroissa vaan sen vuoksi, koska muutkin esim. sinun vanhempasi teki niin.mutta et ehkä ymmärtänyt, miksi niin teit.

"Melko nopeasti tulin siihen päätelmään, ettei ne kauheat tapahtumat voi olla Jumalasta, koska olin pienestä saakka uskonut, että Jumala on itse hyvyys ja että pahuus on jostakin muualta. Ja se oli todella pahaa, mikä tapahtui."

Oletko sinä ihan varma, että tunsit oikein? Ihminen voi väärinkin tuntea. Onko sinulla sellainen käsitys, että sielunvihollinen ei tee työtä uskovaisten keskuudesssa?

"Itse teistänne eriseurat lähtevät..." sanoo Raamattu.
Eräs vl-puhuja muistaakseni sanoi kerran, "että minne uskovainen kirkkonsa rakentaa, niin sinne sielunvihollinen myös temppelinsä pystyttää."

Ja Jeesus puhui valvomisen tärkeydestä, ja siitä, että lopun ajalla tulee niin vaikea aika, että "jos taitais niin valitutkin eksytetään"...

"Tuntui todella pahalta nähdä vierestä useiden läheisten ystävien joutumisen sytetyksi kuka mistakin asiasta, joita kaikkia en edes ymmärtänyt."

Eräs vl-puhuja sanoi kerran, "älkää vaihtako tätä ristiä raskaampaan kun mitä se on, siis älkää kieltäkö uskoa."

Olen itse tullut maailmasta vl:ksi ja siellä voi kyllä olla paljon pahempaa. Niin paljon uskallan sanoa, vaikka ei se uskovaisen tiekään ole aina vaan suoraa viivaa ja sitä että istuskelee pilven reuanalla ja heiluttelee jalkoja.

Niin, koettelemuksista huolimatta, en vaihatis osaani ulkopuolisen kanssa,,,
Uskon, että se Jumala antaa edelleenkin oikeaa viisautta ja voimaa uskon tiellä jos itsellä on halu uskoa. Ja TOISTEN TAKIA EI KANNATA USKOA KIELTÄÄ!

"Sen vaan tiesin, että he eivät olleet omassa elämässään muuttaneet mitään ja uskoivat aivan kuten ennenkin olivat uskoneet. Se muutos tuli jostakin ulkopuolelta."

V. Oletkohan aivan varmasti nähnyt asiat oikein?
Sitä voi seuroissakin joskus erehtyä kuuntelemaan puhetta naapurille kun pitäis itselle kuunnella. ( Ote vl-saarnasta).

Siis se on sellainen vaara, että alkaa valvomaan liikaa toisten ihmisten vioissa ja virheissä ja omat asiat jää hoitamatta.
Ja olisko se yhtä väärin, jos valvoo väärällä tavalla näiden hoitajien asioissa...Eikä yhtään riitä anteeksiantavaa mieltä.

Kyllä heilläkin on olemista, jos he kaiken tämän jälkeen vielä jaksaa nöyrytyä jos on vikaan ja virheeseen joutunut. Kyllä se Jumalan armo kuuluu heillekin.

"Omassa elämässäni tapahtui samaan aikaan iso muutos. Lähdin opiskelemaan toiselle paikkakunnalle ja jouduin jättämään sillä hetkellä niin tuskaisen ja sekasortoisessa tilassa olleen kotisiionin ja entiset ystäväni."

Oikeastaan se oli suuri helpotus. Samalla tapahtul lopullinen irtiotto vl-uskosta. "

V. Oletko koskaan jaksanut selvittää kunnolla ajatuksiasi?
Ja onkohan asioita ymmärtänyt oikein, jos se tuntuu helpotukselta,kun usko jää. Minulle se olis taakka, jos ei jaksa uskoa enää. Sillä tiedän, että samalla hetkellä on taivastie edestäni suljettu.

Kyllä minä ymmärränkin sinua. Sitä vaan tässä ajattelen, että kun se on Jumala joka pitää uskomassa. Niin sitä ei pitäis minkään syyn vuoksi usokoa kieltää.
Ja jos sitä ei kiellä, Jumala antaa voimaa ja viisautta kyllä, vaikka välillä olis myrskyjäkin.
Onhan niitä myrskyjä ollut opetuslastenkin kanssa, mutta eikö Jeesus asettanut ne myrskyt?

"Hoitokokousajan karmeat kokemukset ovat seuranneet matkassani nämä viimeiset vuosikymmenet, eiväkä ne koskaan unohdu."

Oletko ajatellut asiat järjen vai uskon valolla? Jos itse ei ole enää uskovainen, ne voi näyttää erilaiselta.

"Enää ne eivät kuitenkaan kosketa samalla tavalla, mutta on asia, jota en kyllä mielellään muistele. En osaa sanoa, olivatko nämä kokemukset osaltaan vaikuttamassa siihen, etteivät uskonasiat ole omakohtaisesti kiinnostaneet paljonkaan sen jälkeen. "

V. Eräs vl-puhuja sanoi kerran, että usko ei mene toisten vuoksi. Että siinä on vaan syynä synti kun usko menee.

"Vastuu hoitokokouksista kuuluu mielestäni yksiselitteisesti SRK:lla, joka organisoi kaiken.
Oma lukunsa on tietenkin se, mitä SRK:n sisällä tapahtui ennen näitä tapahtumia. Tiedän kyllä tahot, jotka olivat muuttuneen uskonopin takana. Siitähän on täällä paljonkin joskus keskusteltu."

V. Mutta nämä asiat ei varmaan tällä tavalla aukene koskaan oikealla tavalla. Jos ulkopuolisena näitä tarkastelee. Eikä itse usko. Nämä asiat jos uskon kautta aukenee, ne voi näyttää ihan erilaisilta.

Onkohan se uskonoppi muuttunut? Uskallan vahvasti epäillä...Vikaan voi uskovainen joutua. Mutta se on eri asia, että jos asiat on ihmisestä johtuvaa, kuin että uskonoppi olis muuttunut.

"Käsitykseni vl-uskosta tänäpäivänä on sellainen, että silloin juurrutettu uusi oppi, jota ihmisopiksi ja tuomio-opiksi on joskus nimitetty, on edelleen voimissaan ja liikkeen virallisena oppina perinnäissäännöksineen kaikkineen. "

V. Olisko sinulla yhtään varaa tinkiä omista käsityksitäsi. Koska " niin kaukana kuin itä on lännestä on Jumalan aivoitukset ihmisen ajatuksia korkeammat."

"Syy, miksi seuraan tätä palstaa, on kai lähinnä se, että vl-liike on ollut ainoa hengellinen kotini elämäni aikana ja jotkut hennot juuret sinne ovat pysyneet hengissä. Kuulun heihin, jotka kokevat 70-luvun muutokset "uskonlikaamisena" enemmän kuin uskonpuhdistuksena, kuten joku tällä palstalla osuvasti asian kuvasi."

V. Olisko kuitenkin niin, että sellainen ihminen on viiasa jolla on vähän mielipiteitä, varsinkin jos toisen ihmisen asioista on kysymys.

"Kirjoittelen silloin tällöin palstalle ajatuksissani toive voida palata joskus takaisin sitten kun vanha oppi on palautettu takaisin.
Uskon tämän vielä joskus tapahtuvan. "

V.Ei uskosta voi ottaa lomaa. Eikä se ole sellainen asia, että se heitetään kuten rukkaset hyllylle, ja otetaan sitten kun its haluaa. Ei Jumala lähde siihen mukaan. (ote vl-saarnasta).

Kyllä se oppi on sama vieläkin. Niin että tervetuloa takasin. Ja älä viivyttele, sillä huomenna voi olla jo myöhäistä.
Laulussakin varoitetaan, että huomenna voit olla jo kuolon kylmän laudalla.

Ihminen ei ikävä kyllä voi tehdä parannusta silloin kun itse haluaa, vaan silloin kun on Jumalan aika. Ja ihmsen aika ei ole sama kun Jumalan aika.

Tästä on monia surullisia kokemuksia. Ja se on juuri hätkähdyttävää, miten juuri monelle ennen uskoneelle on käynyt näin, että ei olekaan ehtinyt tehdä parannusta, Ja kuolema on tullutkin laskettua aikasemmin ja on tullut lähtö iankaikkisuuteen epäuskoisena. Ja niin pian esim. jonkun onnettomuuden kautta, että ei ole ehtinyt tehdä parannusta.

Mietin tuossa ylempänä SRK:n osuutta. Ajatukseni eivät ole selviä eikä niistä saa otetta. Tarkoitan sitä näkökulmaa, jota täällä eräs yritti moneen kertaan valaista. Se on se uskonyhteisön vastuu eli seurakunnan merkitys jäsenensä oikeassa lankeemuksen hoitamisessa.

Mikä on sitten virallisen maallisen yhdistyksen osuus ja vastuu? Minusta se on hyvin hämäräperäistä ja sekavaa, kun tarkastelee erityisesti noita hoitoprosesseja.

Koska liitän väärät hoitotoimet vallankäyttöön, niin siksi en tajua, kuka sitä oikeasti käyttää ja kuka siitä on vastuussa.

Ongelma on mielestäni siinä, että SRK otti hengellisen roolin ja tehtävän puhdistaessaan jäseniään ja käytti siinä hengellistä (väki)valtaa. Valta perusteltiin Raamatulla.

Nyt kun seuraukset on nähty ja väärinkäytöksiä myönnettykin, niin sitten mennäänkin maallisen organisaation taakse eikä vastuuta olekaan hengellisellä puolella lainkaan. Se on kilpi, jonka taakse SRK menee eikä halua muistaa sitä, että se on julistautunut aiemmin Pyhän Hengen kanavaksi ja hengellisen vallan oikeutetuksi käyttäjäksi.

Nyt se onkin vain maallinen taho, joka ei ole vastuussa entisistä tekemisistään hengellisellä alueella. Pahoitteluun, nöyryyteen ja anteeksipyytämiseen ei nähdä mitään aihetta. Kilpi suojaa ja sen takaa on yhä hyvä osoitella ja syyllistää muita. Ja jopa joskus ylimielisesti kutsua takaisin vl-seurakuntaan!

old_profile_16175 kirjoitti:

Mietin tuossa ylempänä SRK:n osuutta. Ajatukseni eivät ole selviä eikä niistä saa otetta. Tarkoitan sitä näkökulmaa, jota täällä eräs yritti moneen kertaan valaista. Se on se uskonyhteisön vastuu eli seurakunnan merkitys jäsenensä oikeassa lankeemuksen hoitamisessa.

Mikä on sitten virallisen maallisen yhdistyksen osuus ja vastuu? Minusta se on hyvin hämäräperäistä ja sekavaa, kun tarkastelee erityisesti noita hoitoprosesseja.

Koska liitän väärät hoitotoimet vallankäyttöön, niin siksi en tajua, kuka sitä oikeasti käyttää ja kuka siitä on vastuussa.

Ongelma on mielestäni siinä, että SRK otti hengellisen roolin ja tehtävän puhdistaessaan jäseniään ja käytti siinä hengellistä (väki)valtaa. Valta perusteltiin Raamatulla.

Nyt kun seuraukset on nähty ja väärinkäytöksiä myönnettykin, niin sitten mennäänkin maallisen organisaation taakse eikä vastuuta olekaan hengellisellä puolella lainkaan. Se on kilpi, jonka taakse SRK menee eikä halua muistaa sitä, että se on julistautunut aiemmin Pyhän Hengen kanavaksi ja hengellisen vallan oikeutetuksi käyttäjäksi.

Nyt se onkin vain maallinen taho, joka ei ole vastuussa entisistä tekemisistään hengellisellä alueella. Pahoitteluun, nöyryyteen ja anteeksipyytämiseen ei nähdä mitään aihetta. Kilpi suojaa ja sen takaa on yhä hyvä osoitella ja syyllistää muita. Ja jopa joskus ylimielisesti kutsua takaisin vl-seurakuntaan!

Olen itse ajattemassa ihan samalla tavalla kuin sinäkin. Tuossa äsken luin myöskin sectorin kirjoituksen, jossa hän tuntui siirtävän vastuun seurakunnalle. Jos kaikki olisikin niinkuin pitäisi olla, sectorin ajatukseen voisin hyvin yhtyä.

Käsittääkseni vl-liikkeessä seurakuntaa eivät muodostakaan Jumalan lapset, joita uskon ja tiedän useimpien jäsenten olevankin, vaan seurakunnaksi tunnutaan hyväksyvän yleisesti SRK ja siinä kulloinkin valtaa käyttävät mielipidejohtajat, joilla on ansaitsemattoman suuri auktoriteettiasema tavallisiin uskovaisiin nähden.
Nämä vallassa olevat henkilöt, suhteellisen pieni joukko, käyttävät auktoriteettiasemansa turvin myös hengellistä valtaa, niinkuin totesitkin.

Tämä vallitseva tilanne hämärtää ja sekoittaa vastuukysymykset. Vastuun pitäisi olla seurakunnalla, jolla kuitenkaan ei ole osaa eikä arpaa koko asiaan.

Keskusteleva yhteisö mielestäni tuhottiin 60-luvulta alkanneessa opillisessa muutoksessa, joka väkivaltaisesti juurrutettiin uskonyhteisöön. Väkivallasta seurasi pelon ilmapiiri, joka kasvatti entisestään, kuten edellä sanoin, SRK:n johdon ansiotonta auktoriteettiä suhteessa seurakuntalaisiin. Valtaan ja vallankäyttöön liittyy aina turmelus, valta sokaisee käyttäjänsä, kuten arvelen tässäkin tapahtuneen. Ihminen on siitä raadollinen olento, että valtaan päästyään siitä ei millään haluaisi luopua.

Nyt minun pitää kiireesti poistua, mutta jatketaan myöhmmin. Asia on todella tärkeä ja kiinnostava.

old_profile_16175 kirjoitti:

Mietin tuossa ylempänä SRK:n osuutta. Ajatukseni eivät ole selviä eikä niistä saa otetta. Tarkoitan sitä näkökulmaa, jota täällä eräs yritti moneen kertaan valaista. Se on se uskonyhteisön vastuu eli seurakunnan merkitys jäsenensä oikeassa lankeemuksen hoitamisessa.

Mikä on sitten virallisen maallisen yhdistyksen osuus ja vastuu? Minusta se on hyvin hämäräperäistä ja sekavaa, kun tarkastelee erityisesti noita hoitoprosesseja.

Koska liitän väärät hoitotoimet vallankäyttöön, niin siksi en tajua, kuka sitä oikeasti käyttää ja kuka siitä on vastuussa.

Ongelma on mielestäni siinä, että SRK otti hengellisen roolin ja tehtävän puhdistaessaan jäseniään ja käytti siinä hengellistä (väki)valtaa. Valta perusteltiin Raamatulla.

Nyt kun seuraukset on nähty ja väärinkäytöksiä myönnettykin, niin sitten mennäänkin maallisen organisaation taakse eikä vastuuta olekaan hengellisellä puolella lainkaan. Se on kilpi, jonka taakse SRK menee eikä halua muistaa sitä, että se on julistautunut aiemmin Pyhän Hengen kanavaksi ja hengellisen vallan oikeutetuksi käyttäjäksi.

Nyt se onkin vain maallinen taho, joka ei ole vastuussa entisistä tekemisistään hengellisellä alueella. Pahoitteluun, nöyryyteen ja anteeksipyytämiseen ei nähdä mitään aihetta. Kilpi suojaa ja sen takaa on yhä hyvä osoitella ja syyllistää muita. Ja jopa joskus ylimielisesti kutsua takaisin vl-seurakuntaan!

kun pieni uskovien joukko näkee itsensä oikeana joukkona, jolla on oikeus tehdä kaikkia asioita Raamatun nimissä. Koska he uskovat että Raamattu on vain heidän opas, ei muiden kristittyjen. He uskovat että vain heillä on oikeus sitoa synteihin tai päästää niistä. Heidän mukaansa muilla kristityillä ei ole tätä oikeutta, vain heillä. He uskovat että kaikki Raamatun uskovaiset olivat sen ajan vanhoillislestadiolaisia ja siksi vain Raamattu on heille tehty opas ja ohjekirja.


Tässä tulee vastaan se lahkojen vaarallisuus kun he uskovat että vain he ovat oikeassa, vain he saavat sitoa ja päästää. Jos vl hoitomies sitoo jonkun synteihin ja heitää henkilön Saatanan haltuun niin he uskovat että Jumala ajattelee samoin ja on samaa mieltä kuin hoitomies että helvettiin kuuluu se henkilö. Näin he saavat uskonnolisen valtansa voimasta ihmiset sekaisin ja menettämään järkensä. He eivät tajua että joku kirkon pappi voikin päästää sidotun henkilön irti sitomisen kahleista, kun kirkon pappi kuulee miten asia on. He uskovat että vain heillä on oikeus olla tuomari, kukaan muu ei voi olla. He eivät huomioi sitä että jossain muualla kristittyjen keskellä ihminen voidaan vapauttaa heidän asettamastaan sitomisesta.


Aivan sairasta toi vl uskon hoitotoiminta ja sitominen ja kaikki se PAHUUS MITÄ SIELLÄ ON!!!!!!!

old_profile_32894 kirjoitti:

Olen itse ajattemassa ihan samalla tavalla kuin sinäkin. Tuossa äsken luin myöskin sectorin kirjoituksen, jossa hän tuntui siirtävän vastuun seurakunnalle. Jos kaikki olisikin niinkuin pitäisi olla, sectorin ajatukseen voisin hyvin yhtyä.

Käsittääkseni vl-liikkeessä seurakuntaa eivät muodostakaan Jumalan lapset, joita uskon ja tiedän useimpien jäsenten olevankin, vaan seurakunnaksi tunnutaan hyväksyvän yleisesti SRK ja siinä kulloinkin valtaa käyttävät mielipidejohtajat, joilla on ansaitsemattoman suuri auktoriteettiasema tavallisiin uskovaisiin nähden.
Nämä vallassa olevat henkilöt, suhteellisen pieni joukko, käyttävät auktoriteettiasemansa turvin myös hengellistä valtaa, niinkuin totesitkin.

Tämä vallitseva tilanne hämärtää ja sekoittaa vastuukysymykset. Vastuun pitäisi olla seurakunnalla, jolla kuitenkaan ei ole osaa eikä arpaa koko asiaan.

Keskusteleva yhteisö mielestäni tuhottiin 60-luvulta alkanneessa opillisessa muutoksessa, joka väkivaltaisesti juurrutettiin uskonyhteisöön. Väkivallasta seurasi pelon ilmapiiri, joka kasvatti entisestään, kuten edellä sanoin, SRK:n johdon ansiotonta auktoriteettiä suhteessa seurakuntalaisiin. Valtaan ja vallankäyttöön liittyy aina turmelus, valta sokaisee käyttäjänsä, kuten arvelen tässäkin tapahtuneen. Ihminen on siitä raadollinen olento, että valtaan päästyään siitä ei millään haluaisi luopua.

Nyt minun pitää kiireesti poistua, mutta jatketaan myöhmmin. Asia on todella tärkeä ja kiinnostava.

old_profile_16175 kirjoitti:

Mietin tuossa ylempänä SRK:n osuutta. Ajatukseni eivät ole selviä eikä niistä saa otetta. Tarkoitan sitä näkökulmaa, jota täällä eräs yritti moneen kertaan valaista. Se on se uskonyhteisön vastuu eli seurakunnan merkitys jäsenensä oikeassa lankeemuksen hoitamisessa.

Mikä on sitten virallisen maallisen yhdistyksen osuus ja vastuu? Minusta se on hyvin hämäräperäistä ja sekavaa, kun tarkastelee erityisesti noita hoitoprosesseja.

Koska liitän väärät hoitotoimet vallankäyttöön, niin siksi en tajua, kuka sitä oikeasti käyttää ja kuka siitä on vastuussa.

Ongelma on mielestäni siinä, että SRK otti hengellisen roolin ja tehtävän puhdistaessaan jäseniään ja käytti siinä hengellistä (väki)valtaa. Valta perusteltiin Raamatulla.

Nyt kun seuraukset on nähty ja väärinkäytöksiä myönnettykin, niin sitten mennäänkin maallisen organisaation taakse eikä vastuuta olekaan hengellisellä puolella lainkaan. Se on kilpi, jonka taakse SRK menee eikä halua muistaa sitä, että se on julistautunut aiemmin Pyhän Hengen kanavaksi ja hengellisen vallan oikeutetuksi käyttäjäksi.

Nyt se onkin vain maallinen taho, joka ei ole vastuussa entisistä tekemisistään hengellisellä alueella. Pahoitteluun, nöyryyteen ja anteeksipyytämiseen ei nähdä mitään aihetta. Kilpi suojaa ja sen takaa on yhä hyvä osoitella ja syyllistää muita. Ja jopa joskus ylimielisesti kutsua takaisin vl-seurakuntaan!

että hoitokokousten pitäminen olisi ollut maallisen lain (yhdistyslain) vastaista. Tässä laissa on tarkkaan määritelty yhdistysten tehtävät, eikä hengellisen vallan käyttö jäseniä kohtaan kuulu niihin. Lisäksi yhdistyksillä voi olla omat sääntönsä, mutta ei SRK:n eikä rauhanyhdistysten säännöissä tällaista kohtaa ole.
Tämä on todennäköisesti se syy, miksi SRK ei suostu ottamaan vastuuta hoitokokouksista. Se selittää olevansa maallinen järjestö, jolla ei ole hengellistä vastuuta. Jos se myöntäisi olleensa hoitokokousten organisoija, se myöntäisi samalla syyllistyneensä laittomaan toimintaan.

old_profile_32894 kirjoitti:

Olen itse ajattemassa ihan samalla tavalla kuin sinäkin. Tuossa äsken luin myöskin sectorin kirjoituksen, jossa hän tuntui siirtävän vastuun seurakunnalle. Jos kaikki olisikin niinkuin pitäisi olla, sectorin ajatukseen voisin hyvin yhtyä.

Käsittääkseni vl-liikkeessä seurakuntaa eivät muodostakaan Jumalan lapset, joita uskon ja tiedän useimpien jäsenten olevankin, vaan seurakunnaksi tunnutaan hyväksyvän yleisesti SRK ja siinä kulloinkin valtaa käyttävät mielipidejohtajat, joilla on ansaitsemattoman suuri auktoriteettiasema tavallisiin uskovaisiin nähden.
Nämä vallassa olevat henkilöt, suhteellisen pieni joukko, käyttävät auktoriteettiasemansa turvin myös hengellistä valtaa, niinkuin totesitkin.

Tämä vallitseva tilanne hämärtää ja sekoittaa vastuukysymykset. Vastuun pitäisi olla seurakunnalla, jolla kuitenkaan ei ole osaa eikä arpaa koko asiaan.

Keskusteleva yhteisö mielestäni tuhottiin 60-luvulta alkanneessa opillisessa muutoksessa, joka väkivaltaisesti juurrutettiin uskonyhteisöön. Väkivallasta seurasi pelon ilmapiiri, joka kasvatti entisestään, kuten edellä sanoin, SRK:n johdon ansiotonta auktoriteettiä suhteessa seurakuntalaisiin. Valtaan ja vallankäyttöön liittyy aina turmelus, valta sokaisee käyttäjänsä, kuten arvelen tässäkin tapahtuneen. Ihminen on siitä raadollinen olento, että valtaan päästyään siitä ei millään haluaisi luopua.

Nyt minun pitää kiireesti poistua, mutta jatketaan myöhmmin. Asia on todella tärkeä ja kiinnostava.

Sinun kirjoituksesi oli jatkoa minun ajatuksilleni ja selvensi niitä.

Kukahan osaisi purkaa tuota sotkua, mikä tulee siitä, että maallinen yhdistys ottaa hengelliset aseet käyttöönsä ja käyttää niitä vielä väärin?

Minulle se on ihan outo yhdistelmä, erityisesti vastuun alueella. Mutta sieltä kautta voisi jotain selvitäkin.

on tuotu esiin, kirjoitti:

että hoitokokousten pitäminen olisi ollut maallisen lain (yhdistyslain) vastaista. Tässä laissa on tarkkaan määritelty yhdistysten tehtävät, eikä hengellisen vallan käyttö jäseniä kohtaan kuulu niihin. Lisäksi yhdistyksillä voi olla omat sääntönsä, mutta ei SRK:n eikä rauhanyhdistysten säännöissä tällaista kohtaa ole.
Tämä on todennäköisesti se syy, miksi SRK ei suostu ottamaan vastuuta hoitokokouksista. Se selittää olevansa maallinen järjestö, jolla ei ole hengellistä vastuuta. Jos se myöntäisi olleensa hoitokokousten organisoija, se myöntäisi samalla syyllistyneensä laittomaan toimintaan.

Tuo puoli asioiden selvittämisessä on ollut hakusalla. Jos sinulla on enemmänkin ajatuksia, niin kirjoita ihmeessä lisää. Olen hyvin utelias kuulemaan.

old_profile_32894 kirjoitti:

Olen itse ajattemassa ihan samalla tavalla kuin sinäkin. Tuossa äsken luin myöskin sectorin kirjoituksen, jossa hän tuntui siirtävän vastuun seurakunnalle. Jos kaikki olisikin niinkuin pitäisi olla, sectorin ajatukseen voisin hyvin yhtyä.

Käsittääkseni vl-liikkeessä seurakuntaa eivät muodostakaan Jumalan lapset, joita uskon ja tiedän useimpien jäsenten olevankin, vaan seurakunnaksi tunnutaan hyväksyvän yleisesti SRK ja siinä kulloinkin valtaa käyttävät mielipidejohtajat, joilla on ansaitsemattoman suuri auktoriteettiasema tavallisiin uskovaisiin nähden.
Nämä vallassa olevat henkilöt, suhteellisen pieni joukko, käyttävät auktoriteettiasemansa turvin myös hengellistä valtaa, niinkuin totesitkin.

Tämä vallitseva tilanne hämärtää ja sekoittaa vastuukysymykset. Vastuun pitäisi olla seurakunnalla, jolla kuitenkaan ei ole osaa eikä arpaa koko asiaan.

Keskusteleva yhteisö mielestäni tuhottiin 60-luvulta alkanneessa opillisessa muutoksessa, joka väkivaltaisesti juurrutettiin uskonyhteisöön. Väkivallasta seurasi pelon ilmapiiri, joka kasvatti entisestään, kuten edellä sanoin, SRK:n johdon ansiotonta auktoriteettiä suhteessa seurakuntalaisiin. Valtaan ja vallankäyttöön liittyy aina turmelus, valta sokaisee käyttäjänsä, kuten arvelen tässäkin tapahtuneen. Ihminen on siitä raadollinen olento, että valtaan päästyään siitä ei millään haluaisi luopua.

Nyt minun pitää kiireesti poistua, mutta jatketaan myöhmmin. Asia on todella tärkeä ja kiinnostava.

Haluan hieman tarkentaa sanomisiani, jotta syntyisi oikea kuva. Minun tarkoitukseni oli nimenomaan käsitellä seurakuntaa kokonaisuutena. Siis kaikkia seurakuntaan kuuluvia johtajista peräpenkkkiin. Katson asiaa siten, että seurakunta on vastuussa opetuksestaan, ja siitä että se kestää Raamatun tarkastelun. On vaikea ymmärtää, että jokin väärä opetus (tässä tapauksessa hoitokokoukset) menisi kenenkään huomaamatta koko uskovan seurakunnan läpi. Näin kuitenkin on käynyt. Ei ole muuta mahdollisuutta kuin se, että aika on ollut todella poikkeuksellinen ja otollinen kovalle ja pelottavalle puhdistukselle. Kun se lähti käyntiin, siihen ei enää kukaan ihminen sanut jarruja päälle. Tai korjaan sen verran, että ehkä ne jotka saivat, ovat täällä exinä ja ties minä toinen toistaan kohtalokkaammin hoidettuina. Pidän ensiarvoisen tärkeänä juuri heidän osuuttaan tämän asian läpikäymisessä. Muille tämä asia on enemmän periaatteellinen. Heille se saattaa olla elämän ja kuoleman kysymys.

Seurakunta valitsee opettajansa. Mutta seurakunta myös pitää opettajiensa käsiä ylhäällä, jotta se pysyy voitolla vihollisesta. Jos taas tapahtuu niin, että opettajat pyrkivät sitomaan seurakuntalaisten käsiä, miten he voivat olla opettajiensa tukena ja kannatella heidän käsiään? Tämä nöyryys on ensiarvoisen tärkeä jokaisen puhujan muistaa.

Voi olla hieman jäsentämätöntä tekstiä tällä kertaa, mutta haluan vielä kerrata omaa käsitystäni, että pidän hoitokokouksia väärinä, ja uskon niiden johtuneen erehtymättömyysneuroosista. jos kukaan ja mikään seurakunta ei olisi koskaan erehtynyt, meillä olisi yksi iso alkuseurakunta, jossa kiittäisimme yhdessä Jumalaa. Perkele kuitenkin menee röyhkeästi sinne, missä kristityt kokoontuvat, saadakseen heidät hajotettua. Ja hyvin se on onnistunutkin. Emme silti tiedä Jumalan aivoituksia, miksi näin on. Tärkein tehtävämme on omalta osaltamme se, että puheidemme jälkeen ei jää epäselväksi kenen päälle uskomme. Se työ on varmasti oikeaa työtä, olkoonkin että se on työtä.

old_profile_16175 kirjoitti:

Tuo puoli asioiden selvittämisessä on ollut hakusalla. Jos sinulla on enemmänkin ajatuksia, niin kirjoita ihmeessä lisää. Olen hyvin utelias kuulemaan.

mutta sanompa kuitenkin että kun vl-yhteisössä on aina korostettu että ollaan kuuliaisia esivallalle, jne. Niin jotenki se vaan hämmästyttää että millä oikeudella vl-uskossa on harjoitettu julkirippiä vielä 1900-luvulla ja erityisesti hoitokokousvuosina. Julkirippi poistettiin 1800-luvulla laista, kirkko ei tätä enää käyttänyt ja eikös vl liike kirkon alaisena sitoudu kirkon sääntöihin? Tästä haluaisin kuulla lisää tästä julkiripin poistosta ja että miksi vl-yhteisössä, millä oikeudella ihmisiä vietiin seurakunnan eteen kertomaan henk.koht asioita ja tunnustamaan ties mitä syntejä?



Ymmärtääkö kukaan vl mitkä seuraamukset ovat julkisilla syntitunnustuksilla? No ensiksikään hoitokokouksissa ei aina edes annettu anteeksi syytetylle tai muuten vain pengottiin ykstyisasioita kaikkien kuullen. Kyllä vaikka ois anteeksikin joskus antaneet niin ei ne unohdu koskaan miksi ketäkin hoidettiin, miten nöyryyttävän ja häpeällisen asian vuoksi moni seurakunnan edessä naama punaisena kyyneleet silmissä oli.

Ihmsmieli on utelias ja haluaa saada tietää salaisia asioita. Mutta niitä salaisia asioita voidaan käyttää väärin, niitä voidaan muistella vielä vuosienkin kuluttua. Vl opin pakkorippi on siksi arvelluttava koska on asioita, joita ei kannata kertoa ellei voi täysin luottaa johonkin, esim. seksiin liittyvät asiat ovat tällaisia ja ne ovat kahden keskiseen rippiin kuuluvia tunnustuksia. Mutta eipä vl uskossa kunnioitettu ihmisen yksityisyyttä vaan kaikki asiat yhteisiä maakuukamari asioista alkaen. Hävetkää.

old_profile_16175 kirjoitti:

Tuo puoli asioiden selvittämisessä on ollut hakusalla. Jos sinulla on enemmänkin ajatuksia, niin kirjoita ihmeessä lisää. Olen hyvin utelias kuulemaan.

en osaa kertoa tarkemmin. Toistan vain sitä, mitä olen täältä lukenut. Tässä pitäisi olla asiantunteva ihminen kertomassa.

Sectori kirjoitti:

Haluan hieman tarkentaa sanomisiani, jotta syntyisi oikea kuva. Minun tarkoitukseni oli nimenomaan käsitellä seurakuntaa kokonaisuutena. Siis kaikkia seurakuntaan kuuluvia johtajista peräpenkkkiin. Katson asiaa siten, että seurakunta on vastuussa opetuksestaan, ja siitä että se kestää Raamatun tarkastelun. On vaikea ymmärtää, että jokin väärä opetus (tässä tapauksessa hoitokokoukset) menisi kenenkään huomaamatta koko uskovan seurakunnan läpi. Näin kuitenkin on käynyt. Ei ole muuta mahdollisuutta kuin se, että aika on ollut todella poikkeuksellinen ja otollinen kovalle ja pelottavalle puhdistukselle. Kun se lähti käyntiin, siihen ei enää kukaan ihminen sanut jarruja päälle. Tai korjaan sen verran, että ehkä ne jotka saivat, ovat täällä exinä ja ties minä toinen toistaan kohtalokkaammin hoidettuina. Pidän ensiarvoisen tärkeänä juuri heidän osuuttaan tämän asian läpikäymisessä. Muille tämä asia on enemmän periaatteellinen. Heille se saattaa olla elämän ja kuoleman kysymys.

Seurakunta valitsee opettajansa. Mutta seurakunta myös pitää opettajiensa käsiä ylhäällä, jotta se pysyy voitolla vihollisesta. Jos taas tapahtuu niin, että opettajat pyrkivät sitomaan seurakuntalaisten käsiä, miten he voivat olla opettajiensa tukena ja kannatella heidän käsiään? Tämä nöyryys on ensiarvoisen tärkeä jokaisen puhujan muistaa.

Voi olla hieman jäsentämätöntä tekstiä tällä kertaa, mutta haluan vielä kerrata omaa käsitystäni, että pidän hoitokokouksia väärinä, ja uskon niiden johtuneen erehtymättömyysneuroosista. jos kukaan ja mikään seurakunta ei olisi koskaan erehtynyt, meillä olisi yksi iso alkuseurakunta, jossa kiittäisimme yhdessä Jumalaa. Perkele kuitenkin menee röyhkeästi sinne, missä kristityt kokoontuvat, saadakseen heidät hajotettua. Ja hyvin se on onnistunutkin. Emme silti tiedä Jumalan aivoituksia, miksi näin on. Tärkein tehtävämme on omalta osaltamme se, että puheidemme jälkeen ei jää epäselväksi kenen päälle uskomme. Se työ on varmasti oikeaa työtä, olkoonkin että se on työtä.

"...että älkää te hyvät nuoret uskoko että ketään olisi heitetty ulos Jumalan valtakunnasta. Kyllä he ihan itse kävelivät ulos Jumalan valtakunnasta ja eivät halunneet tehdä parannusta. Epäusko voitti. Sattui virheitäkin, mutta Jumala puhdisti seurakuntaa epäuskosta ja synnistä. Ne jotka väittävät että heidät heittiin ulos ovat katkeria ja epäuskon synnissä. Eivät tehneet parannusta kun heitä siihen Jumalan valtakunnan suurella rakkaudella neuvottiin ja kehoitettiin nöyrtymään. Kuulkaa te rakkaat nuoret, että Jumalan valtakunnalla on oikeus sitoa syntiin tottelematon jäsenensä ja heitää Saatanan rusikoitavaksi jos ei parannukseen nöyrry, (Kävi läpi miten Raamatussa neuvotaan nuhtelemaan tottelematonta veljeään).."

Elikkä tuohon tapaan, että älkää nuoret uskoko niitä juttuja. Ketään ei heitetty ulos vaan omin jaloin omasta tahdostaan kävelivät ulos Jumalan valtakunnasta, eivät halunneet tehdä parannusta ja olla mukana Jumalan lasten joukossa.

Puhujan nimen muistan.

Näillä sanoin se puhuja suunnilleen puhui, hyvin jäi mieleen että syy oli hoidetuissa jotka eivät parannukseen hoitajien tahdosta nöyrtyneet. Ja että Jumala puhdisti seurakuntansa epäuskosta, synnistä ja kelvottomista. Tuota samaahan sitä puhujat toistelevat aina kun seuroissa puhuja viittaa hoitokokouksiin.


Nuoret uskovat joka sanan mitä puhujat sanoo ja näin vain vahvistetaan käsitystä että hoitokokoukset olivat oikein. Kuulema puhujat pelkäävät eriseuran muodostumista ja siksi yrittävät kaikin tavoin puhua että hoitokokouksissa toimittiin oikein.


Säälittää vaan että kun siellä seuroissa istuu kuulemassa ihmisiä, jotka ovat eri mieltä kuin puhuja hoitokokouksista. Mutta eivät he uskalla sanoa sanaakaan, ovat vain hiljaa. Peloteltuja, vaiennettuja. Pelkäävät että joutuu erotetuksi jos vielä sekaantuu hoitokokouksista jutteluun ja on eri mieltä kuin muut. Eipä tee mieli sellaiseen porukkaan enää palata. Todella kummallista se pelko ja ihmisten alistaminen pakkovaiennus.


Entisenä vl-uskoisena tiedän kyllä että siellä on oltava samaa mieltä, eri mieltä ei saa olla. Ja kukapa uskaltaa sanoa jotain puhujia tai johtokuntaa tai SRK:ta vastaan. Ei kukaan joka tajuaa mitkä riskit siihen sisältyy. Oikea Jumalan valtakuntako se on! Pelon valtakunta se on loppujen lopuksi.


Päällepäin näyttää kivalta ja turvalliselta. Mutta kun pääsee pinnan alle kuulemaan juttuja niin alkaa murenemaan se mielikuva. Ihmeellisesti aloin pelkäämään minäkin sitä joukkoa kun seuroissa jonkin aikaa kävin aikuisiällä, jokin omituinen tunne aina tuli että ei täällä voi olla. Siis en ollenkaan tuntenut edes sopivani siihen joukkoon. Minulla oli niin monista asioista erilaiset näkemykseni.
Sanoivat että sielunvihollinen kiusaa ja tekee seuroihin lähdön vaikeaksi. Mutta empä enää usko siihen teoriaan varsinkaan sen jälkeen kun alkoi nämä hoitokokousasiat ja johtomiesten sekä SRK:n neuvoille kuuliaisuus pakko tulla selväksi.

syksyllä 2006 kirjoitti:

"...että älkää te hyvät nuoret uskoko että ketään olisi heitetty ulos Jumalan valtakunnasta. Kyllä he ihan itse kävelivät ulos Jumalan valtakunnasta ja eivät halunneet tehdä parannusta. Epäusko voitti. Sattui virheitäkin, mutta Jumala puhdisti seurakuntaa epäuskosta ja synnistä. Ne jotka väittävät että heidät heittiin ulos ovat katkeria ja epäuskon synnissä. Eivät tehneet parannusta kun heitä siihen Jumalan valtakunnan suurella rakkaudella neuvottiin ja kehoitettiin nöyrtymään. Kuulkaa te rakkaat nuoret, että Jumalan valtakunnalla on oikeus sitoa syntiin tottelematon jäsenensä ja heitää Saatanan rusikoitavaksi jos ei parannukseen nöyrry, (Kävi läpi miten Raamatussa neuvotaan nuhtelemaan tottelematonta veljeään).."

Elikkä tuohon tapaan, että älkää nuoret uskoko niitä juttuja. Ketään ei heitetty ulos vaan omin jaloin omasta tahdostaan kävelivät ulos Jumalan valtakunnasta, eivät halunneet tehdä parannusta ja olla mukana Jumalan lasten joukossa.

Puhujan nimen muistan.

Näillä sanoin se puhuja suunnilleen puhui, hyvin jäi mieleen että syy oli hoidetuissa jotka eivät parannukseen hoitajien tahdosta nöyrtyneet. Ja että Jumala puhdisti seurakuntansa epäuskosta, synnistä ja kelvottomista. Tuota samaahan sitä puhujat toistelevat aina kun seuroissa puhuja viittaa hoitokokouksiin.


Nuoret uskovat joka sanan mitä puhujat sanoo ja näin vain vahvistetaan käsitystä että hoitokokoukset olivat oikein. Kuulema puhujat pelkäävät eriseuran muodostumista ja siksi yrittävät kaikin tavoin puhua että hoitokokouksissa toimittiin oikein.


Säälittää vaan että kun siellä seuroissa istuu kuulemassa ihmisiä, jotka ovat eri mieltä kuin puhuja hoitokokouksista. Mutta eivät he uskalla sanoa sanaakaan, ovat vain hiljaa. Peloteltuja, vaiennettuja. Pelkäävät että joutuu erotetuksi jos vielä sekaantuu hoitokokouksista jutteluun ja on eri mieltä kuin muut. Eipä tee mieli sellaiseen porukkaan enää palata. Todella kummallista se pelko ja ihmisten alistaminen pakkovaiennus.


Entisenä vl-uskoisena tiedän kyllä että siellä on oltava samaa mieltä, eri mieltä ei saa olla. Ja kukapa uskaltaa sanoa jotain puhujia tai johtokuntaa tai SRK:ta vastaan. Ei kukaan joka tajuaa mitkä riskit siihen sisältyy. Oikea Jumalan valtakuntako se on! Pelon valtakunta se on loppujen lopuksi.


Päällepäin näyttää kivalta ja turvalliselta. Mutta kun pääsee pinnan alle kuulemaan juttuja niin alkaa murenemaan se mielikuva. Ihmeellisesti aloin pelkäämään minäkin sitä joukkoa kun seuroissa jonkin aikaa kävin aikuisiällä, jokin omituinen tunne aina tuli että ei täällä voi olla. Siis en ollenkaan tuntenut edes sopivani siihen joukkoon. Minulla oli niin monista asioista erilaiset näkemykseni.
Sanoivat että sielunvihollinen kiusaa ja tekee seuroihin lähdön vaikeaksi. Mutta empä enää usko siihen teoriaan varsinkaan sen jälkeen kun alkoi nämä hoitokokousasiat ja johtomiesten sekä SRK:n neuvoille kuuliaisuus pakko tulla selväksi.

Puhuja puhui väärin. Tai sitten hän on vilpittömässä uskossa että hoitokokoukset olivat oikein. Osaisiko hän vastata, miksi ei tänään, vuonna 2006 järjestetä hoitokokouksia, enpä usko.

On vaikea oikaista vääryyksiä, jos niitä puolustellaan julkisesti. Mainitsit puhujan sanoneen: "Sattui virheitäkin." Ajatellaanpa, että joku ihminen hoidetaan sattuneen virheen vuoksi, ja siinä sattuu virhe. Miten sellainen voi olla oikeaa hoitoa?

Entisenä vl-uskoisena sinullakin on kysymyksiä, ja haluat saada niihin vastauksia. Se on hyvä, sillä kuolleet eivät kysele. Et ole siis hengellisesti kuollut. Jumala johdattaa sinuakin parhaalla mahdollisella tavalla. Se on elämänmittainen johdatus, ja kun uskot että Jeesus on sovittanut k a i k k i sinun syntisi, paratiisin ovet aukeavat sinulle. Raamattu lupaa että se on parempaa kuin maan päällä voimme kuvitella.

Sectori kirjoitti:

Puhuja puhui väärin. Tai sitten hän on vilpittömässä uskossa että hoitokokoukset olivat oikein. Osaisiko hän vastata, miksi ei tänään, vuonna 2006 järjestetä hoitokokouksia, enpä usko.

On vaikea oikaista vääryyksiä, jos niitä puolustellaan julkisesti. Mainitsit puhujan sanoneen: "Sattui virheitäkin." Ajatellaanpa, että joku ihminen hoidetaan sattuneen virheen vuoksi, ja siinä sattuu virhe. Miten sellainen voi olla oikeaa hoitoa?

Entisenä vl-uskoisena sinullakin on kysymyksiä, ja haluat saada niihin vastauksia. Se on hyvä, sillä kuolleet eivät kysele. Et ole siis hengellisesti kuollut. Jumala johdattaa sinuakin parhaalla mahdollisella tavalla. Se on elämänmittainen johdatus, ja kun uskot että Jeesus on sovittanut k a i k k i sinun syntisi, paratiisin ovet aukeavat sinulle. Raamattu lupaa että se on parempaa kuin maan päällä voimme kuvitella.

"Entisenä vl-uskoisena sinullakin on kysymyksiä, ja haluat saada niihin vastauksia. Se on hyvä, sillä kuolleet eivät kysele. Et ole siis hengellisesti kuollut"

Tuo kohta osui silmiini erityisesti! Niin minäkin ajattelen, että jos olisin hengellisesti kuollut niin minua ei kiinnostais enää usko, ei Jeesuksen sovitustyö, ei Raamattu ei mikään hengellinen. Jumala kyllä avasi silmäni näkemään, että ei vl uskossa kaikki ole oikein.

Olen joskus ajatellut että ihan väärin en ole voinut ymmärtää kastetta ja ihan väärin sitä ei Lutherkaan selittänyt, koska hän tutki asiaa Raamatun valossa. Vl:t uskovat että luterilaisuus ja yleensä kristinusko opettavat väärin kasteesta. No jotkut entiset vl:t jotka ovat teologiassa tutkijoiksi päätyneet ovat kiinnittäneet huomiota siihen, miten vl:t opettavat mm.sakramenteista. Tutkijoiden mukaan vl:t selittävät väärin ja siksi eivät enää ole voineet olla vl-uskossa mukana.


No tämä pohdinta nyt ei liity hoitokokouksiin, mutta siis yleensä monetkin teologit ovat oivaltaneet mitä vl-uskossa oikeasti opetetaan heidän mukaansa väärin. Vl usko ei voi olla ainoa oikea usko, jos siinä opetetaan jotain vastoin mitä Raamattu sanoo. Huolestuttavaa on että tavallisia rivi-vl:iä ei yleensä kiinnosta pohtia uskonasioita, eikä tutkia Raamattua. He vaan uskovat että vl-puhujat kertovat kaiken täysin oikein. On toki niitäkin jotka pohtivat, millä tavalla he sitten saavat vastauksia itselleen onkin eri juttu. Vl selittää aina asiat vl tavalla ja tavallinen kirkon pappi omalla tavallaan.


Joskus olet kysellyt sitäkin Jeesuksen vertausta hopearahasta, mihin liittyy sisarseurakunta käsite. Sekä asiaa missä Jeesus sanoo että Hänellä on muitakin lampaita mitkä eivät ole tästä huoneesta. Kysyin asiaa kerran yhdeltä vl:ltä. Hän selitti puhujan kertoneen että ne muut lampaat ja muut seurakunnat olisivat entisiä pakanoita. Tuota mietin että mitä eroa sillä olisi jos ihminen on ennen ollut pakana ja nyt uskovainen? Eihän se enää erota uskovaisia toisistaan että mitä he olivat ennen?

Mielestäni Jeesus tarkoitti että Häneen uskovia on eri paikoissa, eri joukoissa. Ja Hän halusi näin kertoa että Häneen uskovia voi olla eri kristillisissä ryhmissä. Omituista että vl:t näkevät että vain he olisivat se ainoa joukko kaikkien muiden kristittyjen uskovaisten joukossa. Kun Jeesus nimenomaan selitti että joka uskoo Häneen, jne. Ei siinä voi olla kyse siitä missä joukossa Jeesusta seuraa. Kyse on että vain yksi usko, yksi usko eli kristinusko ja usko Jeesukseen kristukseen, missä Hänestä oikein kerrotaan.

Siunausta sinulle!

kicki112 kirjoitti:

"Kiitos kiihkottomasta ja asiallisesta avauksestasi! Toivottavasti keskustelukin pysyy asiallisena, jota hieman epäilen, koska on syviä tunteita pelissä. "

Sitä sopii kyllä toivoa, että ei keneltäkään mielenmaltti menis... Niin erilaisia tunteita näihin asioihin varmaan liittyy... Mutta sehän olis varmaan tärkeää, että se tärkein ei unohtuis.

"Ehdin olla nuoruudessani murrosiän jälkeen monet vuodet vl aina siihen sakka, kun nämä hoitokokoukset alkoivat."

V. Mutta oliko sinulle kirkastunut ja tullut omakohtainen usko tärkeäksi?

"Ehdin niitä jonkin verran nähdä 70-luvun alkuvuosina. Omana mielipiteenäni voin sanoa, että ne olivat kauhukokemuksia nuorukaisen silmin ja korvin havaittuina ja koettuina."

V. Ne asiat voi kyllä monta kertaa näyttää erilaiselta, kuin mitä ne todellisuusessa on?
En vähättele näitä asoita. Mutta voin sanoa,että nuorena monet asiat voi nähdä ja kokea eri tavalla kuin vanhempi. Ja jos itse on asioiden ulkopuolella, eikä asiat koske itseä, niitä on vaikeampi nähdä oikein.

"En kai vielä silloin ollut kovin vahvasti leimautunut uskoon, koska ensijärkytyksestä toivuttuani aloin miettimään todella vakavissaan koko uskoa ja uskonasioita entistä syvällisemmin."

V. Et ehkä ollut vielä tehnyt omaa valintaasi,,, Olitko kulkenut seuroissa vaan sen vuoksi, koska muutkin esim. sinun vanhempasi teki niin.mutta et ehkä ymmärtänyt, miksi niin teit.

"Melko nopeasti tulin siihen päätelmään, ettei ne kauheat tapahtumat voi olla Jumalasta, koska olin pienestä saakka uskonut, että Jumala on itse hyvyys ja että pahuus on jostakin muualta. Ja se oli todella pahaa, mikä tapahtui."

Oletko sinä ihan varma, että tunsit oikein? Ihminen voi väärinkin tuntea. Onko sinulla sellainen käsitys, että sielunvihollinen ei tee työtä uskovaisten keskuudesssa?

"Itse teistänne eriseurat lähtevät..." sanoo Raamattu.
Eräs vl-puhuja muistaakseni sanoi kerran, "että minne uskovainen kirkkonsa rakentaa, niin sinne sielunvihollinen myös temppelinsä pystyttää."

Ja Jeesus puhui valvomisen tärkeydestä, ja siitä, että lopun ajalla tulee niin vaikea aika, että "jos taitais niin valitutkin eksytetään"...

"Tuntui todella pahalta nähdä vierestä useiden läheisten ystävien joutumisen sytetyksi kuka mistakin asiasta, joita kaikkia en edes ymmärtänyt."

Eräs vl-puhuja sanoi kerran, "älkää vaihtako tätä ristiä raskaampaan kun mitä se on, siis älkää kieltäkö uskoa."

Olen itse tullut maailmasta vl:ksi ja siellä voi kyllä olla paljon pahempaa. Niin paljon uskallan sanoa, vaikka ei se uskovaisen tiekään ole aina vaan suoraa viivaa ja sitä että istuskelee pilven reuanalla ja heiluttelee jalkoja.

Niin, koettelemuksista huolimatta, en vaihatis osaani ulkopuolisen kanssa,,,
Uskon, että se Jumala antaa edelleenkin oikeaa viisautta ja voimaa uskon tiellä jos itsellä on halu uskoa. Ja TOISTEN TAKIA EI KANNATA USKOA KIELTÄÄ!

"Sen vaan tiesin, että he eivät olleet omassa elämässään muuttaneet mitään ja uskoivat aivan kuten ennenkin olivat uskoneet. Se muutos tuli jostakin ulkopuolelta."

V. Oletkohan aivan varmasti nähnyt asiat oikein?
Sitä voi seuroissakin joskus erehtyä kuuntelemaan puhetta naapurille kun pitäis itselle kuunnella. ( Ote vl-saarnasta).

Siis se on sellainen vaara, että alkaa valvomaan liikaa toisten ihmisten vioissa ja virheissä ja omat asiat jää hoitamatta.
Ja olisko se yhtä väärin, jos valvoo väärällä tavalla näiden hoitajien asioissa...Eikä yhtään riitä anteeksiantavaa mieltä.

Kyllä heilläkin on olemista, jos he kaiken tämän jälkeen vielä jaksaa nöyrytyä jos on vikaan ja virheeseen joutunut. Kyllä se Jumalan armo kuuluu heillekin.

"Omassa elämässäni tapahtui samaan aikaan iso muutos. Lähdin opiskelemaan toiselle paikkakunnalle ja jouduin jättämään sillä hetkellä niin tuskaisen ja sekasortoisessa tilassa olleen kotisiionin ja entiset ystäväni."

Oikeastaan se oli suuri helpotus. Samalla tapahtul lopullinen irtiotto vl-uskosta. "

V. Oletko koskaan jaksanut selvittää kunnolla ajatuksiasi?
Ja onkohan asioita ymmärtänyt oikein, jos se tuntuu helpotukselta,kun usko jää. Minulle se olis taakka, jos ei jaksa uskoa enää. Sillä tiedän, että samalla hetkellä on taivastie edestäni suljettu.

Kyllä minä ymmärränkin sinua. Sitä vaan tässä ajattelen, että kun se on Jumala joka pitää uskomassa. Niin sitä ei pitäis minkään syyn vuoksi usokoa kieltää.
Ja jos sitä ei kiellä, Jumala antaa voimaa ja viisautta kyllä, vaikka välillä olis myrskyjäkin.
Onhan niitä myrskyjä ollut opetuslastenkin kanssa, mutta eikö Jeesus asettanut ne myrskyt?

"Hoitokokousajan karmeat kokemukset ovat seuranneet matkassani nämä viimeiset vuosikymmenet, eiväkä ne koskaan unohdu."

Oletko ajatellut asiat järjen vai uskon valolla? Jos itse ei ole enää uskovainen, ne voi näyttää erilaiselta.

"Enää ne eivät kuitenkaan kosketa samalla tavalla, mutta on asia, jota en kyllä mielellään muistele. En osaa sanoa, olivatko nämä kokemukset osaltaan vaikuttamassa siihen, etteivät uskonasiat ole omakohtaisesti kiinnostaneet paljonkaan sen jälkeen. "

V. Eräs vl-puhuja sanoi kerran, että usko ei mene toisten vuoksi. Että siinä on vaan syynä synti kun usko menee.

"Vastuu hoitokokouksista kuuluu mielestäni yksiselitteisesti SRK:lla, joka organisoi kaiken.
Oma lukunsa on tietenkin se, mitä SRK:n sisällä tapahtui ennen näitä tapahtumia. Tiedän kyllä tahot, jotka olivat muuttuneen uskonopin takana. Siitähän on täällä paljonkin joskus keskusteltu."

V. Mutta nämä asiat ei varmaan tällä tavalla aukene koskaan oikealla tavalla. Jos ulkopuolisena näitä tarkastelee. Eikä itse usko. Nämä asiat jos uskon kautta aukenee, ne voi näyttää ihan erilaisilta.

Onkohan se uskonoppi muuttunut? Uskallan vahvasti epäillä...Vikaan voi uskovainen joutua. Mutta se on eri asia, että jos asiat on ihmisestä johtuvaa, kuin että uskonoppi olis muuttunut.

"Käsitykseni vl-uskosta tänäpäivänä on sellainen, että silloin juurrutettu uusi oppi, jota ihmisopiksi ja tuomio-opiksi on joskus nimitetty, on edelleen voimissaan ja liikkeen virallisena oppina perinnäissäännöksineen kaikkineen. "

V. Olisko sinulla yhtään varaa tinkiä omista käsityksitäsi. Koska " niin kaukana kuin itä on lännestä on Jumalan aivoitukset ihmisen ajatuksia korkeammat."

"Syy, miksi seuraan tätä palstaa, on kai lähinnä se, että vl-liike on ollut ainoa hengellinen kotini elämäni aikana ja jotkut hennot juuret sinne ovat pysyneet hengissä. Kuulun heihin, jotka kokevat 70-luvun muutokset "uskonlikaamisena" enemmän kuin uskonpuhdistuksena, kuten joku tällä palstalla osuvasti asian kuvasi."

V. Olisko kuitenkin niin, että sellainen ihminen on viiasa jolla on vähän mielipiteitä, varsinkin jos toisen ihmisen asioista on kysymys.

"Kirjoittelen silloin tällöin palstalle ajatuksissani toive voida palata joskus takaisin sitten kun vanha oppi on palautettu takaisin.
Uskon tämän vielä joskus tapahtuvan. "

V.Ei uskosta voi ottaa lomaa. Eikä se ole sellainen asia, että se heitetään kuten rukkaset hyllylle, ja otetaan sitten kun its haluaa. Ei Jumala lähde siihen mukaan. (ote vl-saarnasta).

Kyllä se oppi on sama vieläkin. Niin että tervetuloa takasin. Ja älä viivyttele, sillä huomenna voi olla jo myöhäistä.
Laulussakin varoitetaan, että huomenna voit olla jo kuolon kylmän laudalla.

Ihminen ei ikävä kyllä voi tehdä parannusta silloin kun itse haluaa, vaan silloin kun on Jumalan aika. Ja ihmsen aika ei ole sama kun Jumalan aika.

Tästä on monia surullisia kokemuksia. Ja se on juuri hätkähdyttävää, miten juuri monelle ennen uskoneelle on käynyt näin, että ei olekaan ehtinyt tehdä parannusta, Ja kuolema on tullutkin laskettua aikasemmin ja on tullut lähtö iankaikkisuuteen epäuskoisena. Ja niin pian esim. jonkun onnettomuuden kautta, että ei ole ehtinyt tehdä parannusta.

Kiitos kicki, että jaksoit lukea kirjoitukseni noin ajatuksella. On jo myöhäinen ja ajattelin kommentoida jotakin myös muille, jotka olivat nähneet vaivaa, joten vain lyhyesti.

>"Mutta oliko sinulle kirkastunut ja tullut omakohtainen usko tärkeäksi?">"Et ehkä ollut vielä tehnyt omaa valintaasi,,, Olitko kulkenut seuroissa vaan sen vuoksi, koska muutkin esim. sinun vanhempasi teki niin.mutta et ehkä ymmärtänyt, miksi niin teit.">"Oletko sinä ihan varma, että tunsit oikein? Ihminen voi väärinkin tuntea. Onko sinulla sellainen käsitys, että sielunvihollinen ei tee työtä uskovaisten keskuudesssa?">>

Kukapa voi toiselle sanoa, että tunnet väärin. Omatunto kyllä minulle selvästi sanoi, ettei se ollut oikein.

>>"Oletko koskaan jaksanut selvittää kunnolla ajatuksiasi? Ja onkohan asioita ymmärtänyt oikein, jos se tuntuu helpotukselta,kun usko jää.">"Oletko ajatellut asiat järjen vai uskon valolla? Jos itse ei ole enää uskovainen, ne voi näyttää erilaiselta.">"Onkohan se uskonoppi muuttunut? Uskallan vahvasti epäillä...Vikaan voi uskovainen joutua. Mutta se on eri asia, että jos asiat on ihmisestä johtuvaa, kuin että uskonoppi olis muuttunut.">"Olisko sinulla yhtään varaa tinkiä omista käsityksitäsi. Koska " niin kaukana kuin itä on lännestä on Jumalan aivoitukset ihmisen ajatuksia korkeammat.">"Olisko kuitenkin niin, että sellainen ihminen on viisas jolla on vähän mielipiteitä, varsinkin jos toisen ihmisen asioista on kysymys.">"Ei uskosta voi ottaa lomaa. Eikä se ole sellainen asia, että se heitetään kuten rukkaset hyllylle, ja otetaan sitten kun its haluaa. Ei Jumala lähde siihen mukaan. (ote vl-saarnasta).">"Kyllä se oppi on sama vieläkin. Niin että tervetuloa takasin. Ja älä viivyttele, sillä huomenna voi olla jo myöhäistä.
Laulussakin varoitetaan, että huomenna voit olla jo kuolon kylmän laudalla.">"Tästä on monia surullisia kokemuksia. Ja se on juuri hätkähdyttävää, miten juuri monelle ennen uskoneelle on käynyt näin, että ei olekaan ehtinyt tehdä parannusta, Ja kuolema on tullutkin laskettua aikasemmin ja on tullut lähtö iankaikkisuuteen epäuskoisena. Ja niin pian esim. jonkun onnettomuuden kautta, että ei ole ehtinyt tehdä parannusta."

Sectori kirjoitti:

Haluan hieman tarkentaa sanomisiani, jotta syntyisi oikea kuva. Minun tarkoitukseni oli nimenomaan käsitellä seurakuntaa kokonaisuutena. Siis kaikkia seurakuntaan kuuluvia johtajista peräpenkkkiin. Katson asiaa siten, että seurakunta on vastuussa opetuksestaan, ja siitä että se kestää Raamatun tarkastelun. On vaikea ymmärtää, että jokin väärä opetus (tässä tapauksessa hoitokokoukset) menisi kenenkään huomaamatta koko uskovan seurakunnan läpi. Näin kuitenkin on käynyt. Ei ole muuta mahdollisuutta kuin se, että aika on ollut todella poikkeuksellinen ja otollinen kovalle ja pelottavalle puhdistukselle. Kun se lähti käyntiin, siihen ei enää kukaan ihminen sanut jarruja päälle. Tai korjaan sen verran, että ehkä ne jotka saivat, ovat täällä exinä ja ties minä toinen toistaan kohtalokkaammin hoidettuina. Pidän ensiarvoisen tärkeänä juuri heidän osuuttaan tämän asian läpikäymisessä. Muille tämä asia on enemmän periaatteellinen. Heille se saattaa olla elämän ja kuoleman kysymys.

Seurakunta valitsee opettajansa. Mutta seurakunta myös pitää opettajiensa käsiä ylhäällä, jotta se pysyy voitolla vihollisesta. Jos taas tapahtuu niin, että opettajat pyrkivät sitomaan seurakuntalaisten käsiä, miten he voivat olla opettajiensa tukena ja kannatella heidän käsiään? Tämä nöyryys on ensiarvoisen tärkeä jokaisen puhujan muistaa.

Voi olla hieman jäsentämätöntä tekstiä tällä kertaa, mutta haluan vielä kerrata omaa käsitystäni, että pidän hoitokokouksia väärinä, ja uskon niiden johtuneen erehtymättömyysneuroosista. jos kukaan ja mikään seurakunta ei olisi koskaan erehtynyt, meillä olisi yksi iso alkuseurakunta, jossa kiittäisimme yhdessä Jumalaa. Perkele kuitenkin menee röyhkeästi sinne, missä kristityt kokoontuvat, saadakseen heidät hajotettua. Ja hyvin se on onnistunutkin. Emme silti tiedä Jumalan aivoituksia, miksi näin on. Tärkein tehtävämme on omalta osaltamme se, että puheidemme jälkeen ei jää epäselväksi kenen päälle uskomme. Se työ on varmasti oikeaa työtä, olkoonkin että se on työtä.

Ja luulen ymmärtäväni mitä tarkoitat.

Tiedän, että sinä olet vl, mutta poikkeuksellinen muutamien muiden täällä kirjoittavien tavoin, positiivisessa mielessä. Sinun ajatuksesi ja mielipiteesi edustavat minullekin aidon ja oikean seurakunnan tuntoja, joiden toivoisi lopulta ohjaavan opettajiakin pysymään tiukasti Raamatun mukaisessa opetuksessa.

Sanoit viisaasti, että opettajan tulisi olla nöyrä kuuntelemaan seurakunnasta kuuluvia ääniä. Tämä on todella tärkeää. Opettajan, jos kenen, tulisi koko ajan olla valmis tarkistamaan omia käsityksiään, jotta voisi puhtaalla mielellä ja hyvällä omallatunnonnolla kantaa opettajan vastuullisen tehtävän.

Mielestäni tilanne vl-uskossa pyörähti 70-luvulla päinvastaiseksi. Seurakuntalaiset ovat siitä alkaen olleet niin nöyryytettyjä ja alistettuja, etteivät rohkene viitata ja nousta ylös kertomaan sitä mitä ajattelevat ja minkä tuntevat vääräksi opetukseksi.

Olen itse omien kokemusteni kautta tullut siihen käsitykseen, minkä jo tuossa toisaalla totesin, että se pelko, jota ihmiset silloin kokivat, oli niin valtaisa, että sitä pelon kierrettä ei ole saatu vieläkään katkaistua. Joskus tuntuu siltä, että pelon ilmapiiriin on jo kasvettukin niin, että jopa uskotaankin ja pidetään itsestään selvänä, että seurakuntalaisten kuuluukin olla nöyriä alamaisia johtajiensa ja opettajiensa edessä. Unohdetaan, että ainoastaan Jumalan sana ja vain se, on se asia, jonka edessä kuuluu olla nöyrä.

Kaikkinainen keskustelu ja kaikki edellytykset avoimeen vuoropuheluun tuhoutuvat hoitokokousvuosina mainitsemaasi erehtymättömyysneuroosiin sekä pelkoon, jonka valtaan koko yhteisö ajautui taitamattomien opettajiensa ja vallanhaluisten johtajiensa toimesta ja jopa pakottamana.

old_profile_32894 kirjoitti:

Kiitos kicki, että jaksoit lukea kirjoitukseni noin ajatuksella. On jo myöhäinen ja ajattelin kommentoida jotakin myös muille, jotka olivat nähneet vaivaa, joten vain lyhyesti.

>"Mutta oliko sinulle kirkastunut ja tullut omakohtainen usko tärkeäksi?">"Et ehkä ollut vielä tehnyt omaa valintaasi,,, Olitko kulkenut seuroissa vaan sen vuoksi, koska muutkin esim. sinun vanhempasi teki niin.mutta et ehkä ymmärtänyt, miksi niin teit.">"Oletko sinä ihan varma, että tunsit oikein? Ihminen voi väärinkin tuntea. Onko sinulla sellainen käsitys, että sielunvihollinen ei tee työtä uskovaisten keskuudesssa?">>

Kukapa voi toiselle sanoa, että tunnet väärin. Omatunto kyllä minulle selvästi sanoi, ettei se ollut oikein.

>>"Oletko koskaan jaksanut selvittää kunnolla ajatuksiasi? Ja onkohan asioita ymmärtänyt oikein, jos se tuntuu helpotukselta,kun usko jää.">"Oletko ajatellut asiat järjen vai uskon valolla? Jos itse ei ole enää uskovainen, ne voi näyttää erilaiselta.">"Onkohan se uskonoppi muuttunut? Uskallan vahvasti epäillä...Vikaan voi uskovainen joutua. Mutta se on eri asia, että jos asiat on ihmisestä johtuvaa, kuin että uskonoppi olis muuttunut.">"Olisko sinulla yhtään varaa tinkiä omista käsityksitäsi. Koska " niin kaukana kuin itä on lännestä on Jumalan aivoitukset ihmisen ajatuksia korkeammat.">"Olisko kuitenkin niin, että sellainen ihminen on viisas jolla on vähän mielipiteitä, varsinkin jos toisen ihmisen asioista on kysymys.">"Ei uskosta voi ottaa lomaa. Eikä se ole sellainen asia, että se heitetään kuten rukkaset hyllylle, ja otetaan sitten kun its haluaa. Ei Jumala lähde siihen mukaan. (ote vl-saarnasta).">"Kyllä se oppi on sama vieläkin. Niin että tervetuloa takasin. Ja älä viivyttele, sillä huomenna voi olla jo myöhäistä.
Laulussakin varoitetaan, että huomenna voit olla jo kuolon kylmän laudalla.">"Tästä on monia surullisia kokemuksia. Ja se on juuri hätkähdyttävää, miten juuri monelle ennen uskoneelle on käynyt näin, että ei olekaan ehtinyt tehdä parannusta, Ja kuolema on tullutkin laskettua aikasemmin ja on tullut lähtö iankaikkisuuteen epäuskoisena. Ja niin pian esim. jonkun onnettomuuden kautta, että ei ole ehtinyt tehdä parannusta."

opettajiakin jotka kokoavat itselleen laumaa.

Tietenkin puhujilla ja muillakin opettajilla on valvominen, että he ei aiheuttaisi pahennusta. Ja pysyis Kristuksen opissa.

Ei se ole niin, että etteikö myös puhuja vois eksyä ja mennä väärään.
Puhujatkin on vaan ihmsiä, ja me olemme tasapäistä laumaa.


Mutta minun on vaikea uskoa sitäkään, että jos on vääryyttä tapahatunut, että mistään ei voi puhua.

Mutta myös on silleen,että sitä helposti ollaan eri aaltopituuksilla. Ja voi olla vaikea löytää sellaista keskitietä, jos kummallakaan osapuolella ei sitä halua ole oikien kunnolla.


Ja niin kuin näkyy, vaikka ihmsiä yritetään kutsua takasin, he itse sanovat, että tämä asia ei enää ole niin tärkeä. Että he ei enää edes usko samalla tavalla. Silloin se voi olla tavattoman vaikeaa puhua asoista jos se ei tavota ihmistä.

Voihan asioista puhua, tarkoittamatta sen kummemmin mitään.

Jos jokin asia ontuu, tietenkin se olis hyvä kuitenkin korjata. Jos se ei sodi tätä uskoa vastaan.

Mutta yksi ihminen voi vähän näille asioille.

old_profile_32894 kirjoitti:

Kiitos kicki, että jaksoit lukea kirjoitukseni noin ajatuksella. On jo myöhäinen ja ajattelin kommentoida jotakin myös muille, jotka olivat nähneet vaivaa, joten vain lyhyesti.

>"Mutta oliko sinulle kirkastunut ja tullut omakohtainen usko tärkeäksi?">"Et ehkä ollut vielä tehnyt omaa valintaasi,,, Olitko kulkenut seuroissa vaan sen vuoksi, koska muutkin esim. sinun vanhempasi teki niin.mutta et ehkä ymmärtänyt, miksi niin teit.">"Oletko sinä ihan varma, että tunsit oikein? Ihminen voi väärinkin tuntea. Onko sinulla sellainen käsitys, että sielunvihollinen ei tee työtä uskovaisten keskuudesssa?">>

Kukapa voi toiselle sanoa, että tunnet väärin. Omatunto kyllä minulle selvästi sanoi, ettei se ollut oikein.

>>"Oletko koskaan jaksanut selvittää kunnolla ajatuksiasi? Ja onkohan asioita ymmärtänyt oikein, jos se tuntuu helpotukselta,kun usko jää.">"Oletko ajatellut asiat järjen vai uskon valolla? Jos itse ei ole enää uskovainen, ne voi näyttää erilaiselta.">"Onkohan se uskonoppi muuttunut? Uskallan vahvasti epäillä...Vikaan voi uskovainen joutua. Mutta se on eri asia, että jos asiat on ihmisestä johtuvaa, kuin että uskonoppi olis muuttunut.">"Olisko sinulla yhtään varaa tinkiä omista käsityksitäsi. Koska " niin kaukana kuin itä on lännestä on Jumalan aivoitukset ihmisen ajatuksia korkeammat.">"Olisko kuitenkin niin, että sellainen ihminen on viisas jolla on vähän mielipiteitä, varsinkin jos toisen ihmisen asioista on kysymys.">"Ei uskosta voi ottaa lomaa. Eikä se ole sellainen asia, että se heitetään kuten rukkaset hyllylle, ja otetaan sitten kun its haluaa. Ei Jumala lähde siihen mukaan. (ote vl-saarnasta).">"Kyllä se oppi on sama vieläkin. Niin että tervetuloa takasin. Ja älä viivyttele, sillä huomenna voi olla jo myöhäistä.
Laulussakin varoitetaan, että huomenna voit olla jo kuolon kylmän laudalla.">"Tästä on monia surullisia kokemuksia. Ja se on juuri hätkähdyttävää, miten juuri monelle ennen uskoneelle on käynyt näin, että ei olekaan ehtinyt tehdä parannusta, Ja kuolema on tullutkin laskettua aikasemmin ja on tullut lähtö iankaikkisuuteen epäuskoisena. Ja niin pian esim. jonkun onnettomuuden kautta, että ei ole ehtinyt tehdä parannusta."

Voiko ihminen tuntea väärin?
Tuota asiaa jäin pohtimaan kirjoituksessasi. Minun mielestäni ihmisen kokemus on aina aito ja todellinen, sanoivatpa toiset ihmiset mitä hyvänsä. Kicki kyseli olisiko sinulla varaan tinkiä käsityksistäsi. Minun mielestäni omien tunteiden kanssa ei voi koskaan tehdä kompromisseja. Jos ne pakottaa väkisellä johonkin muuhun muottiin jäljet jäävät varmasti näkyviin. Kenenkään ihmisen omantunnon yli ei saisi kävellä ja todeta, että tunnet ja ajattelet väärin. Kokemukset ja tuntemukset ovat varmasti aitoja.

Kiitos, Joosua ajatuksistasi. Aika hupaisaa on että minä kirjoitin hetken aikaa ensimmäiseksi Joosua-nimimerkillä ennenkuin sinä olit palstalla. Sen jälkeen hetken aikaa käytin toista nimimerkkiä, mutta jo aika kauan sitten olen siirtynyt tähän Rebekkaan, jossa nyt olen viihtynyt:)

on mopin kaiku, oivalsi joku täällä kerran.

Rebekka kirjoitti:

Voiko ihminen tuntea väärin?
Tuota asiaa jäin pohtimaan kirjoituksessasi. Minun mielestäni ihmisen kokemus on aina aito ja todellinen, sanoivatpa toiset ihmiset mitä hyvänsä. Kicki kyseli olisiko sinulla varaan tinkiä käsityksistäsi. Minun mielestäni omien tunteiden kanssa ei voi koskaan tehdä kompromisseja. Jos ne pakottaa väkisellä johonkin muuhun muottiin jäljet jäävät varmasti näkyviin. Kenenkään ihmisen omantunnon yli ei saisi kävellä ja todeta, että tunnet ja ajattelet väärin. Kokemukset ja tuntemukset ovat varmasti aitoja.

Kiitos, Joosua ajatuksistasi. Aika hupaisaa on että minä kirjoitin hetken aikaa ensimmäiseksi Joosua-nimimerkillä ennenkuin sinä olit palstalla. Sen jälkeen hetken aikaa käytin toista nimimerkkiä, mutta jo aika kauan sitten olen siirtynyt tähän Rebekkaan, jossa nyt olen viihtynyt:)

ja arvostan sitä kovasti siksi, että useimmiten voin varauksetta yhtyä ajatuksiisi. Kiitos myös itsellesi, koska olen saanut sinulta paljon.

Olipa yllättävä tuo sinun ilmoituksési Joosua -nimimerkistä. Ja vielä yllättävämpää se, että ajatuksemmekin kulkevat samoja ratoja. Sattumaako? Omasta puolestani voin sanoa, että kun päätin rekisteröityä ja olin jo rekisteröitymässä, piti nopeasti keksiä nikki. Heti tuli mieleen, että se palstan aiheesta johtuen voisi olla jokin Raamatullinen nimi. Ensimmäinen mieleeni tulleista oli Joosua.

old_profile_32894 kirjoitti:

ja arvostan sitä kovasti siksi, että useimmiten voin varauksetta yhtyä ajatuksiisi. Kiitos myös itsellesi, koska olen saanut sinulta paljon.

Olipa yllättävä tuo sinun ilmoituksési Joosua -nimimerkistä. Ja vielä yllättävämpää se, että ajatuksemmekin kulkevat samoja ratoja. Sattumaako? Omasta puolestani voin sanoa, että kun päätin rekisteröityä ja olin jo rekisteröitymässä, piti nopeasti keksiä nikki. Heti tuli mieleen, että se palstan aiheesta johtuen voisi olla jokin Raamatullinen nimi. Ensimmäinen mieleeni tulleista oli Joosua.

Myös minulla Joosua-nimi vain tuli jostakin kun halusin nimimerkillä kirjoittaa. Olen silti kuitenkin tämän ns. kauniimman sukupuolen edustaja kuten nykyinen nimimerkkini kertoo. Mukavaa jos ajatuksemme kohtaavat, jatketaan niiden vaihtoa.

Rebekka kirjoitti:

Myös minulla Joosua-nimi vain tuli jostakin kun halusin nimimerkillä kirjoittaa. Olen silti kuitenkin tämän ns. kauniimman sukupuolen edustaja kuten nykyinen nimimerkkini kertoo. Mukavaa jos ajatuksemme kohtaavat, jatketaan niiden vaihtoa.

Minäkin kirjoitin alkuaikoina muutaman viestin Rebekkana! Kirjoitin koruista, erityisesti korvakoruista ja jopa nenärenkaista, jotka liittyvät jotenkin ko. naiseen. Kysyin asiaa jopa vanhalta vl-mummolta, kun täällä keskusteltiin tuosta vl-käytännöstä.

Niin ne samat nimet sattuvat silmään ja tarttuvat käsiin. ;)

Osallistut keskusteluihin hyvällä aktiivisuudella. Mielipiteitäsi lukee sinänsä ihan mielellään, mutta:

täällä kun on usein taipumusta näillä ketjuilla muutenkin rönsyillä niin voisitko yrittää saada viestisi yhdisteltyä tehokkaammin?

Syy siis se että viestipuun lukeminen on yksinkertaisempaa jos yhden ihmisen toisiinsa liittyvät mielipiteet ovat samassa viestissä.

tiivistää viestejä kirjoitti:

Osallistut keskusteluihin hyvällä aktiivisuudella. Mielipiteitäsi lukee sinänsä ihan mielellään, mutta:

täällä kun on usein taipumusta näillä ketjuilla muutenkin rönsyillä niin voisitko yrittää saada viestisi yhdisteltyä tehokkaammin?

Syy siis se että viestipuun lukeminen on yksinkertaisempaa jos yhden ihmisen toisiinsa liittyvät mielipiteet ovat samassa viestissä.

asiat yksinkertaisemmin.

Monesti sanoma kärsii, jos sitä muuttaa liikaa.

No olen tässä ketjussa sanonut jo sanottavani, näin tunsin ennen kuin luin edes viestiäsi. Niin että ei se siitä johdu, että olisin pahastunut sanomastasi, että lopetan tältä päivältä. Kyllä se varmaan aiheellinen asia oli.

Ehkä pelkäsit, että kirjoitan koko rivin täydeltä omia viestejäni noin 150 kpl :) Ja muita ei mahdukaan. :(

Kyllä sitä voi tietenkin sanoa, jos on sanottaavaa tai toivomuksi toisten tyylistä. Mutta saa nähdä jos se muuttuminen onnistuu,,,

On sanonta, että vanha koira ei opi istumaan. :(

kicki112 kirjoitti:

asiat yksinkertaisemmin.

Monesti sanoma kärsii, jos sitä muuttaa liikaa.

No olen tässä ketjussa sanonut jo sanottavani, näin tunsin ennen kuin luin edes viestiäsi. Niin että ei se siitä johdu, että olisin pahastunut sanomastasi, että lopetan tältä päivältä. Kyllä se varmaan aiheellinen asia oli.

Ehkä pelkäsit, että kirjoitan koko rivin täydeltä omia viestejäni noin 150 kpl :) Ja muita ei mahdukaan. :(

Kyllä sitä voi tietenkin sanoa, jos on sanottaavaa tai toivomuksi toisten tyylistä. Mutta saa nähdä jos se muuttuminen onnistuu,,,

On sanonta, että vanha koira ei opi istumaan. :(

että monesti saan sanottua sanottavani kun sanon sen heti. Sitten kun siihen tulee kovin paljon mielipiteitä, se voi olla jo hankalampaa löytää että mitä ja miten tois asian esille.

Siinäkö oli mielestäsi erinomainen osoitus vl-rakkaudesta. Niinhän se olikin, olette te niin julmia ja häikäilemättömiä toisiannekin kohtaan!

"On voinut tapahtua myös paatumus tuon ajan tuomareille, eikä silloin tuntoa tulekaan. Varmaan monen mielestä me joudettiinkin pihalle ja siksipä rauhanyhdistyksissä onkin saatu elää "rauhallista aikaa".

kikcik 112 kirjoitti:

"On voinut tapahtua myös paatumus tuon ajan tuomareille, eikä silloin tuntoa tulekaan. Varmaan monen mielestä me joudettiinkin pihalle ja siksipä rauhanyhdistyksissä onkin saatu elää "rauhallista aikaa".

niin syvä,että ovat jättäneet om kotisiionin,kun sen neuvot eivät ole olleet ylpeälle mielelle mieluisia. Silti voi esiintyä täällä palstalla vl:nä . Sellaiset viestit kyllä näkyvät ja kuuluvat siitä,että rakkautta ei ole toisiin uskovaisiin.

Mutta meidän on hyvä muistaa että ihmisiä voidaan hämätä,mutta ei Jumalaa.
"Nöyryyttä hiljaisuutta Jumala rakastaa/ ei kärsi kopeutta/ylpeitä vastustaa.

Siitä teidät tunnetaan minun opetuslapsikseni,että te keskenänne rakkauden pidätte. Se on uskovaisten tuntomerkki tänäkin päivänä.

joidenkin kohdalla kirjoitti:

niin syvä,että ovat jättäneet om kotisiionin,kun sen neuvot eivät ole olleet ylpeälle mielelle mieluisia. Silti voi esiintyä täällä palstalla vl:nä . Sellaiset viestit kyllä näkyvät ja kuuluvat siitä,että rakkautta ei ole toisiin uskovaisiin.

Mutta meidän on hyvä muistaa että ihmisiä voidaan hämätä,mutta ei Jumalaa.
"Nöyryyttä hiljaisuutta Jumala rakastaa/ ei kärsi kopeutta/ylpeitä vastustaa.

Siitä teidät tunnetaan minun opetuslapsikseni,että te keskenänne rakkauden pidätte. Se on uskovaisten tuntomerkki tänäkin päivänä.

olisi tarvittu 70-luvulla. Ei ollut kuin julmuutta ja rakkaudettomuutta sitäkin enemmän.

jos mitä kirjoitti:

olisi tarvittu 70-luvulla. Ei ollut kuin julmuutta ja rakkaudettomuutta sitäkin enemmän.

lapsiaan.ei eriseuraisia
voin sanoa että ne ajat olivat siunaukseksi, olisi hirveä ajatella että jumalanvaltakunnassa olisi tuollaista henkeä vielä.
yritäppä ajatella jospa jumala tällätavalla sinuakin puhuttelisi ja ohjaisi parannukseen ja sisälle jumalan valtakuntaan.
on olemassa ajatus että antaa jo etulahjana anteeksi omaltapuolelta silloin voisi olla otollisempi maaperä ottaa siunaus vastaan.
olen puolestasi rukoillut ja rukoilen edelleen että saisitte uskoa omat synnit anteeksi ja minä myös tasavertaisena muiden joukossa

joidenkin kohdalla kirjoitti:

niin syvä,että ovat jättäneet om kotisiionin,kun sen neuvot eivät ole olleet ylpeälle mielelle mieluisia. Silti voi esiintyä täällä palstalla vl:nä . Sellaiset viestit kyllä näkyvät ja kuuluvat siitä,että rakkautta ei ole toisiin uskovaisiin.

Mutta meidän on hyvä muistaa että ihmisiä voidaan hämätä,mutta ei Jumalaa.
"Nöyryyttä hiljaisuutta Jumala rakastaa/ ei kärsi kopeutta/ylpeitä vastustaa.

Siitä teidät tunnetaan minun opetuslapsikseni,että te keskenänne rakkauden pidätte. Se on uskovaisten tuntomerkki tänäkin päivänä.

ei saa peittää syntejä,vaan asiat korjataan ja rakkaus palaa.

ja alkaa puhumaan liikaa omakohtaisesta uskosta ohi SRK:n kollektiivisen omatunnon, joutuu saarnakieltoon.

"Miten ihmeessä
Kirjoittanut: .................... 16.11.2006 klo 20.09


Jotkut pystyy olemaan vanhoillislestadiolaisessa uskossa vaikka he tietää miten väärin siellä on tehty, miten julmasti viskattu ihmisiä Saatanalle, tms. Ja yhä luulevat että se on oikea uskovaisten joukko. Ei hyvät hyssykät, mitä te oikein ajattelette??"

Ei usko sen takia mene, että joku toinen tai itse tekee väärin.
Tämähän on armonvaltakunta. Vaan siihen on SYYNÄ SYNTI ja sydämen luoppuominen Jumalasta. ote vl-saarnasta.

"Jos ette anna toinen toisellenne anteeksi rikkomuksianne,ei teidän taivaallinen Isännekään anna teille anteeksi." Näin Raamatun sanojen muökaan.

Jos on anteeksiantamaton mieli, sekin on jo synti ja väärin.

"Miten ihmeessä
Kirjoittanut: .................... 16.11.2006 klo 20.09


Jotkut pystyy olemaan vanhoillislestadiolaisessa uskossa vaikka he tietää miten väärin siellä on tehty, miten julmasti viskattu ihmisiä Saatanalle, tms. Ja yhä luulevat että se on oikea uskovaisten joukko. Ei hyvät hyssykät, mitä te oikein ajattelette??"

Ei usko sen takia mene, että joku toinen tai itse tekee väärin.
Tämähän on armonvaltakunta.
Vaan siihen on SYYNÄ SYNTI ja sydämen luoppuominen Jumalasta. ote vl-saarnasta.

"Jos ette anna toinen toisellenne anteeksi rikkomuksianne,ei teidän taivaallinen Isännekään anna teille anteeksi." Näin Raamatun sanojen muökaan.

Jos on anteeksiantamaton mieli, sekin on jo synti ja väärin.

kicki112 kirjoitti:

"Miten ihmeessä
Kirjoittanut: .................... 16.11.2006 klo 20.09


Jotkut pystyy olemaan vanhoillislestadiolaisessa uskossa vaikka he tietää miten väärin siellä on tehty, miten julmasti viskattu ihmisiä Saatanalle, tms. Ja yhä luulevat että se on oikea uskovaisten joukko. Ei hyvät hyssykät, mitä te oikein ajattelette??"

Ei usko sen takia mene, että joku toinen tai itse tekee väärin.
Tämähän on armonvaltakunta. Vaan siihen on SYYNÄ SYNTI ja sydämen luoppuominen Jumalasta. ote vl-saarnasta.

"Jos ette anna toinen toisellenne anteeksi rikkomuksianne,ei teidän taivaallinen Isännekään anna teille anteeksi." Näin Raamatun sanojen muökaan.

Jos on anteeksiantamaton mieli, sekin on jo synti ja väärin.

"Jos ette anna toinen toisellenne anteeksi rikkomuksianne,ei teidän taivaallinen Isännekään anna teille anteeksi." Näin Raamatun sanojen muökaan.

Jos on anteeksiantamaton mieli, sekin on jo synti ja väärin>>>>>>>>>>>>>>


Jospa itse eläisit opetustesi mukaisesti???

kicki112 kirjoitti:

"Miten ihmeessä
Kirjoittanut: .................... 16.11.2006 klo 20.09


Jotkut pystyy olemaan vanhoillislestadiolaisessa uskossa vaikka he tietää miten väärin siellä on tehty, miten julmasti viskattu ihmisiä Saatanalle, tms. Ja yhä luulevat että se on oikea uskovaisten joukko. Ei hyvät hyssykät, mitä te oikein ajattelette??"

Ei usko sen takia mene, että joku toinen tai itse tekee väärin.
Tämähän on armonvaltakunta.
Vaan siihen on SYYNÄ SYNTI ja sydämen luoppuominen Jumalasta. ote vl-saarnasta.

"Jos ette anna toinen toisellenne anteeksi rikkomuksianne,ei teidän taivaallinen Isännekään anna teille anteeksi." Näin Raamatun sanojen muökaan.

Jos on anteeksiantamaton mieli, sekin on jo synti ja väärin.

Olet kirjoittanut paljon tekstejä tähän ketjuun ja vastauksiakin olisi paljon. Nyt vastaan vain edelliseen tässä ennen töihin lähtöä.

Viimeinen lauseesi oli: "Jos on anteeksiantamaton mieli, sekin on jo synti ja väärin."

Noin juuri on minunkin uskonkäsitykseni mukaan. Itse olen joitain kertoja täällä kirjoittanutkin antaneeni sydämessäni anteeksi minut tuominneille. Mutta se ei valitettavasti pelasta heitä, jotka ovat tuominneet ja henkiopin hyväksyneet, elleivät he edes koe tehneensä väärin ja vastoin Raamattua.

Samassa väärin tuomitsemisessa ovat mukana myös he, jotka tuolloin hiljaa, mutta täysin ymmärtäen tulivat hyväksyneeksi nuo tuomiot ja teot, mitä kokouksissa tapahtui.

Monet pyysivät kokouksissa anteeksi, eikä heille saarnattu. Monia syytettiin tyhjästä ja jo sovitutkin asiat kaivettiin esiin jne. Kaikki tuo on edelleen korjaamatta ja se on väärin. Kyllä sinäkin sen ymmärrät!

Joku on vasta myöhemmin, ehkä täällä kirjoitetunkin perusteella alkanut ymmärtää, missä on menty vikaan.

Pidä usko ja hyvä omatunto, sanotaan Raamatussa. Väärä (henki)oppi ei pelasta ketään. Raamattuun ei ole luvattu lisätä mitään eikä sieltä myöskään ottaa pois.

Itsekunkin on tehtävä parannus omista synneistään ja kuunneltava oman omantuntonsa ääntä.

Hyvää vointia toivotellen sirkka

SRK opettaa ns. erehtymättömyyden oppia. Oppia, jonka mukaan erehtyväiset ihmiset ovat "erehtymättömiä". Tässä yksi järjettömyys monien muiden vl-järjettömyyksien joukossa.

Jos SRK myöntäisi, että hoitokokouksissa tehtiin jotain väärin, niin silloin SRK:n pitäisi myöntää, että ns. erehtymättömyysoppi on väärä. Monta kuutiota saa vettä virrata Oulujoessa ennenkuin SRK nöyrtyy tähän.

Toistaiseksi jatketaan entisellä valhelinjalla = erehtyväiset ihmiset ovat "erehtymättömiä".

Tervaporvarit & Kumpp. kirjoitti:

SRK opettaa ns. erehtymättömyyden oppia. Oppia, jonka mukaan erehtyväiset ihmiset ovat "erehtymättömiä". Tässä yksi järjettömyys monien muiden vl-järjettömyyksien joukossa.

Jos SRK myöntäisi, että hoitokokouksissa tehtiin jotain väärin, niin silloin SRK:n pitäisi myöntää, että ns. erehtymättömyysoppi on väärä. Monta kuutiota saa vettä virrata Oulujoessa ennenkuin SRK nöyrtyy tähän.

Toistaiseksi jatketaan entisellä valhelinjalla = erehtyväiset ihmiset ovat "erehtymättömiä".

"SRK opettaa ns. erehtymättömyyden oppia. Oppia, jonka mukaan erehtyväiset ihmiset ovat "erehtymättömiä".

Eikä tämä ole vl-uskon mukaista. Jos joku erehtyy tälle linjalle, se ei ole oikein.

kicki112 kirjoitti:

"SRK opettaa ns. erehtymättömyyden oppia. Oppia, jonka mukaan erehtyväiset ihmiset ovat "erehtymättömiä".

Eikä tämä ole vl-uskon mukaista. Jos joku erehtyy tälle linjalle, se ei ole oikein.

"Eikä tämä ole vl-uskon mukaista. Jos joku erehtyy tälle linjalle, se ei ole oikein."

on ollut sillä linjalla jo vuosikymmenet. Siis tämä sinunkin idolisi ja palvonnan kohteesi.

Tervaporvarit & Kumpp. kirjoitti:

"Eikä tämä ole vl-uskon mukaista. Jos joku erehtyy tälle linjalle, se ei ole oikein."

on ollut sillä linjalla jo vuosikymmenet. Siis tämä sinunkin idolisi ja palvonnan kohteesi.

"on ollut sillä linjalla jo vuosikymmenet. Siis tämä sinunkin idolisi ja palvonnan kohteesi. "

Minun idoli on aivan muuta kuin ihmisen päälle perustuvaa. se on sitä että Jeesus on kuollut minunkin syntien puolesta. Ja että vaan yhdenkaltaisella uskoalla tulee autuaaksi. Taivaaeen ei ole monta tietä.

Ihminen voi mennä vikaan, mutta se ei tarkoita sitä että usko on väärä.

Täällä jo eräs yhtyi siihen, että se anteeksiatamaton mielikin on jo väärin. Minusta täällä kuitenkin tämä asia heijastuu aika vahvasti tämän vastapuolen viesteistä.

kicki112 kirjoitti:

"on ollut sillä linjalla jo vuosikymmenet. Siis tämä sinunkin idolisi ja palvonnan kohteesi. "

Minun idoli on aivan muuta kuin ihmisen päälle perustuvaa. se on sitä että Jeesus on kuollut minunkin syntien puolesta. Ja että vaan yhdenkaltaisella uskoalla tulee autuaaksi. Taivaaeen ei ole monta tietä.

Ihminen voi mennä vikaan, mutta se ei tarkoita sitä että usko on väärä.

Täällä jo eräs yhtyi siihen, että se anteeksiatamaton mielikin on jo väärin. Minusta täällä kuitenkin tämä asia heijastuu aika vahvasti tämän vastapuolen viesteistä.

anteeksi. Mutta Raamattu myös sanoo, että jos olet pettänyt ystävän. Olet menettänyt sen.

Asioissa on monta puolta.Ja uskallan epäillä, että tuleekohan ne asiat kuntoon tällä palstalla.

Tervaporvarit & Kumpp. kirjoitti:

SRK opettaa ns. erehtymättömyyden oppia. Oppia, jonka mukaan erehtyväiset ihmiset ovat "erehtymättömiä". Tässä yksi järjettömyys monien muiden vl-järjettömyyksien joukossa.

Jos SRK myöntäisi, että hoitokokouksissa tehtiin jotain väärin, niin silloin SRK:n pitäisi myöntää, että ns. erehtymättömyysoppi on väärä. Monta kuutiota saa vettä virrata Oulujoessa ennenkuin SRK nöyrtyy tähän.

Toistaiseksi jatketaan entisellä valhelinjalla = erehtyväiset ihmiset ovat "erehtymättömiä".

V-lestadiolaisuudessa korostetaan, että seurakunta on velvollinen oikaisemaan 'harhaan' mennyttä vl-saarnamiestä. Seurakunta on se joukko, jonka pitäisi neuvoa ja ohjata, että Sanaa oikein saarnataan ja kohdellaan seurakuntalaisia oikein.

Kun lukee näistä hoitotoimista ja tulisilmäisistä hoitajista, niin joutuu kysymään, miksi seurakuntalaisten suut pysyivät kiinni, vaikka varmasti moni sisimmässään tiesi, että toiminta oli väärää. Pelko taisi vain olla niin suuri omasta kohtalosta, että tuskin kukaan nousi puolustamaan hoidettavaa, tai jos sen tekikin, niin vaiennettiin uhkauksin.

Hoitokokousvuodet kaikessa karmeudessaan ovat tulleet ilmi, mutta ällistyttävintä on se, miten monet sen ajan eläneet vieläkin pitävät puimatantereen puhdistusta siionissa siunauksellisena. Toimiiko tämä voimakas -ei mitään väärää- asenne puolustusmekanismina, että oppi erehtymättömästä seurakunnasta ei saisi säröä? Silloin ei tarvitsisi pohtia omaa osuuttaankaan hoitovuosien aikana.

velvollisuudesta kirjoitti:

V-lestadiolaisuudessa korostetaan, että seurakunta on velvollinen oikaisemaan 'harhaan' mennyttä vl-saarnamiestä. Seurakunta on se joukko, jonka pitäisi neuvoa ja ohjata, että Sanaa oikein saarnataan ja kohdellaan seurakuntalaisia oikein.

Kun lukee näistä hoitotoimista ja tulisilmäisistä hoitajista, niin joutuu kysymään, miksi seurakuntalaisten suut pysyivät kiinni, vaikka varmasti moni sisimmässään tiesi, että toiminta oli väärää. Pelko taisi vain olla niin suuri omasta kohtalosta, että tuskin kukaan nousi puolustamaan hoidettavaa, tai jos sen tekikin, niin vaiennettiin uhkauksin.

Hoitokokousvuodet kaikessa karmeudessaan ovat tulleet ilmi, mutta ällistyttävintä on se, miten monet sen ajan eläneet vieläkin pitävät puimatantereen puhdistusta siionissa siunauksellisena. Toimiiko tämä voimakas -ei mitään väärää- asenne puolustusmekanismina, että oppi erehtymättömästä seurakunnasta ei saisi säröä? Silloin ei tarvitsisi pohtia omaa osuuttaankaan hoitovuosien aikana.

"V-lestadiolaisuudessa korostetaan, että seurakunta on velvollinen oikaisemaan 'harhaan' mennyttä vl-saarnamiestä. Seurakunta on se joukko, jonka pitäisi neuvoa ja ohjata, että Sanaa oikein saarnataan ja kohdellaan seurakuntalaisia oikein. "

Kyllä näin on, mutta tämä ei ole vaatimus. Uskovaiselle ei ole mikään asia vaatimus.Mutta näin se on oikein, jos se asia näin toimii.

"Kun lukee näistä hoitotoimista ja tulisilmäisistä hoitajista, niin joutuu kysymään, miksi seurakuntalaisten suut pysyivät kiinni, vaikka varmasti moni sisimmässään tiesi, että toiminta oli väärää"

Nämä ei ole tiedon asioita, vaan uskon asioita. Ei siis järjen vaan uskon asioita.

Mitään asiaa ei tapahdu jos Jumala ei salli sitä, eikä mitään asiaa voi hoitaa enne kuin tulee Jumalan aika.

Jos sitä asiaa yrittää hoitaa silloin kun, Jumalan aika ei ole vielä tullut. Se on turhaa,,, ja ihminen lyö päätään seinää. Koska jos sitä mitä puhuu, ei kukaan ymmärrä sitä. Niin mitä se vaikuttaa.

Mutta kun Jumalan antama aika tulee, silloin tulee se oikea ymmärryskin seurakunnassa asioihin.

Ja jaksaa ne vääryydetkin korjata. Ei niitä edes näe aina, jos ei Jumala anna oikeaa näköä. Ja sitäkin asiaa saa pyytää Jumalaltaa.

kicki112 kirjoitti:

"V-lestadiolaisuudessa korostetaan, että seurakunta on velvollinen oikaisemaan 'harhaan' mennyttä vl-saarnamiestä. Seurakunta on se joukko, jonka pitäisi neuvoa ja ohjata, että Sanaa oikein saarnataan ja kohdellaan seurakuntalaisia oikein. "

Kyllä näin on, mutta tämä ei ole vaatimus. Uskovaiselle ei ole mikään asia vaatimus.Mutta näin se on oikein, jos se asia näin toimii.

"Kun lukee näistä hoitotoimista ja tulisilmäisistä hoitajista, niin joutuu kysymään, miksi seurakuntalaisten suut pysyivät kiinni, vaikka varmasti moni sisimmässään tiesi, että toiminta oli väärää"

Nämä ei ole tiedon asioita, vaan uskon asioita. Ei siis järjen vaan uskon asioita.

Mitään asiaa ei tapahdu jos Jumala ei salli sitä, eikä mitään asiaa voi hoitaa enne kuin tulee Jumalan aika.

Jos sitä asiaa yrittää hoitaa silloin kun, Jumalan aika ei ole vielä tullut. Se on turhaa,,, ja ihminen lyö päätään seinää. Koska jos sitä mitä puhuu, ei kukaan ymmärrä sitä. Niin mitä se vaikuttaa.

Mutta kun Jumalan antama aika tulee, silloin tulee se oikea ymmärryskin seurakunnassa asioihin.

Ja jaksaa ne vääryydetkin korjata. Ei niitä edes näe aina, jos ei Jumala anna oikeaa näköä. Ja sitäkin asiaa saa pyytää Jumalaltaa.

Raamatussa puimatantereen puhdistuksesta ja mädistä kaloista? Ihmisen asia ei ole ruveta perkaamaan peltoa eikä verkkoa, vaan sen tekee Jumala viimeisellä tuomiolla.

Edellisen valossa hoitokokoukset eivät olleet Jumalan sallimaa, vaan 'operaation' käynnisti paisunut organisaatio pementyneine hoitomiehineen. Koko seurakunta meni mukaan tähän harhaan.

Missä vl-uskossa on Jeesuksen vastaus Pietarille anteeksiannosta? Seitsemänkymmentäseitsemänkertaista anteeksiantoa ei ole vl-liikkeessä, vaan ns. Kristuksen kirkkolaiksi nimeämänne Raamatun paikka, jonka mukaan veljiä/sisaria kohdellaan.

kicki112 kirjoitti:

"V-lestadiolaisuudessa korostetaan, että seurakunta on velvollinen oikaisemaan 'harhaan' mennyttä vl-saarnamiestä. Seurakunta on se joukko, jonka pitäisi neuvoa ja ohjata, että Sanaa oikein saarnataan ja kohdellaan seurakuntalaisia oikein. "

Kyllä näin on, mutta tämä ei ole vaatimus. Uskovaiselle ei ole mikään asia vaatimus.Mutta näin se on oikein, jos se asia näin toimii.

"Kun lukee näistä hoitotoimista ja tulisilmäisistä hoitajista, niin joutuu kysymään, miksi seurakuntalaisten suut pysyivät kiinni, vaikka varmasti moni sisimmässään tiesi, että toiminta oli väärää"

Nämä ei ole tiedon asioita, vaan uskon asioita. Ei siis järjen vaan uskon asioita.

Mitään asiaa ei tapahdu jos Jumala ei salli sitä, eikä mitään asiaa voi hoitaa enne kuin tulee Jumalan aika.

Jos sitä asiaa yrittää hoitaa silloin kun, Jumalan aika ei ole vielä tullut. Se on turhaa,,, ja ihminen lyö päätään seinää. Koska jos sitä mitä puhuu, ei kukaan ymmärrä sitä. Niin mitä se vaikuttaa.

Mutta kun Jumalan antama aika tulee, silloin tulee se oikea ymmärryskin seurakunnassa asioihin.

Ja jaksaa ne vääryydetkin korjata. Ei niitä edes näe aina, jos ei Jumala anna oikeaa näköä. Ja sitäkin asiaa saa pyytää Jumalaltaa.

Sanoit:
"Kun lukee näistä hoitotoimista ja tulisilmäisistä hoitajista, niin joutuu kysymään, miksi seurakuntalaisten suut pysyivät kiinni, vaikka varmasti moni sisimmässään tiesi, että toiminta oli väärää"
Suiden kiinni pysyminen johtui pelosta. Muistan hoitokokouksista sen, että kun hoidettava pyysi evankeliumia niin seurakunnasta ei noussut yhtään kättä ennen kuin hoitajalla nousi käsi.

kicki112 kirjoitti:

"V-lestadiolaisuudessa korostetaan, että seurakunta on velvollinen oikaisemaan 'harhaan' mennyttä vl-saarnamiestä. Seurakunta on se joukko, jonka pitäisi neuvoa ja ohjata, että Sanaa oikein saarnataan ja kohdellaan seurakuntalaisia oikein. "

Kyllä näin on, mutta tämä ei ole vaatimus. Uskovaiselle ei ole mikään asia vaatimus.Mutta näin se on oikein, jos se asia näin toimii.

"Kun lukee näistä hoitotoimista ja tulisilmäisistä hoitajista, niin joutuu kysymään, miksi seurakuntalaisten suut pysyivät kiinni, vaikka varmasti moni sisimmässään tiesi, että toiminta oli väärää"

Nämä ei ole tiedon asioita, vaan uskon asioita. Ei siis järjen vaan uskon asioita.

Mitään asiaa ei tapahdu jos Jumala ei salli sitä, eikä mitään asiaa voi hoitaa enne kuin tulee Jumalan aika.

Jos sitä asiaa yrittää hoitaa silloin kun, Jumalan aika ei ole vielä tullut. Se on turhaa,,, ja ihminen lyö päätään seinää. Koska jos sitä mitä puhuu, ei kukaan ymmärrä sitä. Niin mitä se vaikuttaa.

Mutta kun Jumalan antama aika tulee, silloin tulee se oikea ymmärryskin seurakunnassa asioihin.

Ja jaksaa ne vääryydetkin korjata. Ei niitä edes näe aina, jos ei Jumala anna oikeaa näköä. Ja sitäkin asiaa saa pyytää Jumalaltaa.

#########Mitään asiaa ei tapahdu jos Jumala ei salli sitä, eikä mitään asiaa voi hoitaa enne kuin tulee Jumalan aika.

Jos sitä asiaa yrittää hoitaa silloin kun, Jumalan aika ei ole vielä tullut. Se on turhaa,,, ja ihminen lyö päätään seinää. Koska jos sitä mitä puhuu, ei kukaan ymmärrä sitä. Niin mitä se vaikuttaa.

Mutta kun Jumalan antama aika tulee, silloin tulee se oikea ymmärryskin seurakunnassa asioihin.

Ja jaksaa ne vääryydetkin korjata. Ei niitä edes näe aina, jos ei Jumala anna oikeaa näköä. Ja sitäkin asiaa saa pyytää Jumalaltaa.##########

Eli et elä itse niinkuin opetat?

Harvinainen veeälläksi, mielestäni.

Mitenkähän näitä viestejä tulee toisinaan ihan toisen henkisiä???????? Ihme juttu???????????

????????????????????????????? kirjoitti:

Mitenkähän näitä viestejä tulee toisinaan ihan toisen henkisiä???????? Ihme juttu???????????

Ja ne johtuu niistä... Ei mikään kumma siis...

Ja valvotko liikaa toisen ihmiseen asioissa. Edelleen kehoitus, että omista asioista pitäis pitää huoli.

keskustelua.Asiat pitäisi selvittää,jotta uhrit voisivat edes jotenki toipua.

Ei kannata vähätellä,yritä edes ymmärtää.

asiallista kirjoitti:

keskustelua.Asiat pitäisi selvittää,jotta uhrit voisivat edes jotenki toipua.

Ei kannata vähätellä,yritä edes ymmärtää.

on kyllä vl-yhteisön itsensä takia vähintään yhtä tärkeää kuin uhrien takia. Nyt joudutaan elämään valheen päällä ja pelossa, eikä todellisesta uskovaisen vapaudesta edes tiedetä. On liian kauan siitä, kun tälle vapaudelle jouduttiin hyvästit sanomaan. Se on unohtunut.

selvittäminen kirjoitti:

on kyllä vl-yhteisön itsensä takia vähintään yhtä tärkeää kuin uhrien takia. Nyt joudutaan elämään valheen päällä ja pelossa, eikä todellisesta uskovaisen vapaudesta edes tiedetä. On liian kauan siitä, kun tälle vapaudelle jouduttiin hyvästit sanomaan. Se on unohtunut.

Kaikin puolin se on tärkeää.Tuntuu vaan niin pahalta varsinkin uhrien puolesta.Olen seurannut ystävieni ajojahteja,ja ne on kyllä tapahtuneet ihan 10 vuoden sisällä.Tosi paha mieli on jäänyt.

..oikeus toteutuu kun Jumalan aika on !