Betoni vs. harkkotalo

Vai tarkoititko valuharkkoa? ... Mutta nekin lasketaan harkkotaloihin.

rivitalo. Valut tehtiin vielä myllyllä ja itseasiassa sementti ja hiekkakin sekoitettiin työmaalla. Tämä tapahtui 70 luvulla.

Nykyisin hommaan on olemassa käteviä muotteja, joita saa esim Ramirentistä. Niiden kasaaminen ei ole ylivoimaista. Raudotukset saa todella tiheiksi ja seininen paksuudelle ei mitään tiukkaa rajaa ole.

oli paikalla valettu kirjoitti:

rivitalo. Valut tehtiin vielä myllyllä ja itseasiassa sementti ja hiekkakin sekoitettiin työmaalla. Tämä tapahtui 70 luvulla.

Nykyisin hommaan on olemassa käteviä muotteja, joita saa esim Ramirentistä. Niiden kasaaminen ei ole ylivoimaista. Raudotukset saa todella tiheiksi ja seininen paksuudelle ei mitään tiukkaa rajaa ole.

Lue lisää

Nyt siirrytään siis rivitaloihin. Minäkin asuin 80-luvulla kerrostalossa, jonka runko oli tehty paikalla..... Jos ymmärsin oikein, Rautarouva oli tekemässä omakotitaloa.... Kertokaa nyt ihan rautalangasta, millainen omakotitalo tulee helpommaksi/halvemmaksi paikallavaluna? Minä ymmärrän että jos puhutaan paikallavaletusta OMAKOTITALOSTA, SUURIN OSA rungosta on tehty paikallavalaen. Millainen ulkovuoraus siinä on? Välipohja? Ei pojat (tytöt), ei siinä ole järkee!!

Kyllä paikallaan valaen on tehty betoniseiniä, varsinkin ennen vanhaan. Mutta muotitus puutavarasta on todella työläs homma ja suurmuottien kanssa hommassa on myös omat vaikeutensa, eikä ne ilmaisiakaan ole.

Eli vastaus on että ei yleensä kannata, suuren työmäärän vuoksi.

Mutta valuharkoilla saa yhtähyvän lopputuloksen, mutta helpolmmalla.

Itse teen niistä eristeharkoista ja jos nyt alkaisin tehdä runkoa, niin tekisin kyllä vastaavasti kuin sinä teit.

Eriteharkon muuraus on verrattain hidasta suuren koon vuoksi, lisäkiusana on vielä paksuusheitot ja eristeen irtoaminen kuoresta. Kantavan seinän paksuudeksi tulee myös ainoastaan 9 - 10 cm harkosta riippuen joten kantavaa väliseinää ja tukimuuria tulee myös yleensä enemmän. Kaiken kruunaa harkkotalon kallis rappaus.

Taitaa tulla ns. täystiilitalo loppupeleissä edullisemmaksi, lisäksi rakenne on vuosisatojen kokemuksella lähes "ikuinen".

Amatööriharkkomuurari kirjoitti:

Itse teen niistä eristeharkoista ja jos nyt alkaisin tehdä runkoa, niin tekisin kyllä vastaavasti kuin sinä teit.

Eriteharkon muuraus on verrattain hidasta suuren koon vuoksi, lisäkiusana on vielä paksuusheitot ja eristeen irtoaminen kuoresta. Kantavan seinän paksuudeksi tulee myös ainoastaan 9 - 10 cm harkosta riippuen joten kantavaa väliseinää ja tukimuuria tulee myös yleensä enemmän. Kaiken kruunaa harkkotalon kallis rappaus.

Taitaa tulla ns. täystiilitalo loppupeleissä edullisemmaksi, lisäksi rakenne on vuosisatojen kokemuksella lähes "ikuinen".

Lue lisää

Meneekö tässä nyt termit sekaisin?

Nykyisin täystiilitalosta puhuttaessa tarkoitetaan rakennetta sisäkuori, eriste, tuuletusrako, ulkokuori. Näitä on tehty joitain kymmeniä vuosia. Jos puhutaan tiilitalosta joista on kokemuksia vaikka 80 vuotta niin rakenne oli täysin toinen, eli eriste puuttui välistä.

Nykyisin nämä pelkästä poltetusta tiilestä olevat seinät alkavat olla harvinaisia. Ja vaikka ne hyviä ovatkin eivät ne varmasti tule halvaksi.

Amatööriharkkomuurari kirjoitti:

Itse teen niistä eristeharkoista ja jos nyt alkaisin tehdä runkoa, niin tekisin kyllä vastaavasti kuin sinä teit.

Eriteharkon muuraus on verrattain hidasta suuren koon vuoksi, lisäkiusana on vielä paksuusheitot ja eristeen irtoaminen kuoresta. Kantavan seinän paksuudeksi tulee myös ainoastaan 9 - 10 cm harkosta riippuen joten kantavaa väliseinää ja tukimuuria tulee myös yleensä enemmän. Kaiken kruunaa harkkotalon kallis rappaus.

Taitaa tulla ns. täystiilitalo loppupeleissä edullisemmaksi, lisäksi rakenne on vuosisatojen kokemuksella lähes "ikuinen".

Lue lisää

minulla esim: talo on 9.6 X 12.4m ja koko talossa on 3m kantavaa väliseinää ja sekin lähinnä rappusia varten.

mikään ongelma ole kirjoitti:

minulla esim: talo on 9.6 X 12.4m ja koko talossa on 3m kantavaa väliseinää ja sekin lähinnä rappusia varten.

suuri ongelma olekaan mutta kuitenkin. Talon koon kasvaessa kasvaa nopeasti myös se kantavan seinän määrä; mulla on 9,8 X 14,8 m ja me jouduttiin tekemään talon poikki kantava seinä ja lisäksi 3 X tukimuuri maanpaineseinälle. Suunnittelija suositteli Lammia juuri tuon vuoksi mutta sehän jäi sitten kuitenkin ostamatta, kun en ilmeisesti ollut riittävän varakas ja riittävän kaupunkilainen :)

Yhden kellarin kokemuksella sanon, että Lammista rakentaessakin valuja edeltävä päätyjen ja aukkojen muotitus on kaikkein hitain ja riskialttein työvaihe.

Kokonaisten seinien muotitus ei todellakaan ole enään mitään tee-se-itse rakentajan hommaa.

Itselläni on ensi kesää varten runkorakenteen selvitystyö meneillään. Vaihtoehtoina on mukana mm. paikallavalu ja betonielementit. Molemmissa vaihtoehdoissa olisi 200-230 mm epsiä ulkopintana ja tähän päälle eristerappaus.

Muutaman viikon sisällä olisi tarkoitus käydä katsomassa ko tavalla pystytetyt rungot ja haastatella kavereita kustannuksista/työn sujumisesta.

sjv kirjoitti:

Itselläni on ensi kesää varten runkorakenteen selvitystyö meneillään. Vaihtoehtoina on mukana mm. paikallavalu ja betonielementit. Molemmissa vaihtoehdoissa olisi 200-230 mm epsiä ulkopintana ja tähän päälle eristerappaus.

Muutaman viikon sisällä olisi tarkoitus käydä katsomassa ko tavalla pystytetyt rungot ja haastatella kavereita kustannuksista/työn sujumisesta.

Lue lisää

kohteita haasteteltavana ?


Kiinnostaisi itsekin kysellä tekijöitä / hintaa

sjv kirjoitti:

Itselläni on ensi kesää varten runkorakenteen selvitystyö meneillään. Vaihtoehtoina on mukana mm. paikallavalu ja betonielementit. Molemmissa vaihtoehdoissa olisi 200-230 mm epsiä ulkopintana ja tähän päälle eristerappaus.

Muutaman viikon sisällä olisi tarkoitus käydä katsomassa ko tavalla pystytetyt rungot ja haastatella kavereita kustannuksista/työn sujumisesta.

Lue lisää

Naapuri tekee paikallavaluna talon rungon. Menetelmä on semmoinen että muotin sisäpinta on vaneria, ja ulkopintamuottina toimii 200mm EPS, joka on koolattu kakkosnelkuilla. Muottilukot pitää sisä-, ja ulkomuotit kasassa. Lopputulos on varmaan hyvä. Materiaalikustannukset on aika pienet, vanerit ja puutavaran voi uusiokäyttää yläkerrassa, ja holvivalussa.

Kuitenkin aika työlään oloinen systeemi mielestäni. Sähköt ja LVI tulee seinien ja holvien sisään, joten ne pitää olla huolellisesti suunniteltu ettei tarvi piikkailla jälkikäteen...

kokemuksesi betonista taitaa olla aika vähäinen tai sitten et ymärrä kokemaasi jos väität tuollaisia persteluita betonista.

betonista kirjoitti:

kokemuksesi betonista taitaa olla aika vähäinen tai sitten et ymärrä kokemaasi jos väität tuollaisia persteluita betonista.

No sen verran on kokemusta, että seison kommenttieni takana. Mites sulla, montako muotitusta ja valua on takana?

Kertoisitko kokemukseesi pohjautuen mistä kohdasta olet eri mieltä tai olisiko muita huomioitavia seikkoja?

kaivataan kirjoitti:

No sen verran on kokemusta, että seison kommenttieni takana. Mites sulla, montako muotitusta ja valua on takana?

Kertoisitko kokemukseesi pohjautuen mistä kohdasta olet eri mieltä tai olisiko muita huomioitavia seikkoja?

Lue lisää

- Kaikki betonivalut halkeilevat ja vanhetessaan murenevat

Kyllä kyyylläää, esim. Rooman Colosseumi on jos selvästi rapautunut! Suomalaisten neukkukuutioiden rapautuminen johtuu taas väärin tehdyistä raudoituksista ja ala-arvoisesta betonista.


- Valut ovat epätarkkoja (= Materiaali on epätarkka)

Valu on juuri niin epätarkka kuin muotin tekijäkin on. Meillä kaikki heitot mitataan milleissä. Vai että epätarkka materiaali :)

- Betonia on hankala työstää

Erittäin helppoa, kts. yllä. Kovettumisen jälkeen se on kyllä hankalaa, mutta ei sitä sen jälkeen pitäisikään työstää.

- Betoni imee/johtaa kosteutta todella paljon

Ja tämä perustuu mihin? Imeekö betoni enemmän vettä kuin esim. puurimat, lasivilla, runkoleijonalevyt, kybroc...

- Betoni on huono eriste

Tämä on aivan totta. Siksi käytetäänkin eristeitä.

"- Kaikki betonivalut halkeilevat ja vanhetessaan murenevat"

Betoni on silti käytännössä ehkä jopa kestävin ja lujin rakennusmateriaali.

"- Valut ovat epätarkkoja (= Materiaali on epätarkka)"

Tämähän riippuu muotista. Ei seinän mitoitus ole millistä tai kahdesta kiinni. En ymmärrä miksi tuo olisi mikään ongelma?

"- Betonia on hankala työstää"

Jos muotin saa tehtyä, niin kura täyttää sen ilman mitään vaikeuksia. Betonistahan saa helposti erilaisia muotoja.

Betonitöissä jos missään pätee vanha sanonta: Hyvin suunniteltu on jo puoliksi piikattu.

"- Betoni imee/johtaa kosteutta todella paljon"

Betoni voi ihmeä korteutta vain, jos sitä on imettävissä. Nykyisin perustuksissa jo huolehditaan se että ne eivät lillu vedessä ja kapilaarinen kostuden nousu pysähtyy sepelikerroksiin. Betoni kestää kosteutta rakennsumateriaaleista parhaiten.

"- Betoni on huono eriste"

Eristäminen hoidaankiin muilla materiaaleilla.

Plussa puolena on luja ja massiivinen rakenne. Jos haluaa lämmönvarauskykyä, niin sehän on betonilla huipussaan. Luujuuden puolesta materiaali on myös aivan omaa luokkaansa, ei tarvitse ihmetellä miten hyllyn saa pysymään seinässä.

Amatööriharkkomuurari kirjoitti:

- Kaikki betonivalut halkeilevat ja vanhetessaan murenevat

Kyllä kyyylläää, esim. Rooman Colosseumi on jos selvästi rapautunut! Suomalaisten neukkukuutioiden rapautuminen johtuu taas väärin tehdyistä raudoituksista ja ala-arvoisesta betonista.


- Valut ovat epätarkkoja (= Materiaali on epätarkka)

Valu on juuri niin epätarkka kuin muotin tekijäkin on. Meillä kaikki heitot mitataan milleissä. Vai että epätarkka materiaali :)

- Betonia on hankala työstää

Erittäin helppoa, kts. yllä. Kovettumisen jälkeen se on kyllä hankalaa, mutta ei sitä sen jälkeen pitäisikään työstää.

- Betoni imee/johtaa kosteutta todella paljon

Ja tämä perustuu mihin? Imeekö betoni enemmän vettä kuin esim. puurimat, lasivilla, runkoleijonalevyt, kybroc...

- Betoni on huono eriste

Tämä on aivan totta. Siksi käytetäänkin eristeitä.

Lue lisää

"Kyllä kyyylläää, esim. Rooman Colosseumi on jos selvästi rapautunut! Suomalaisten neukkukuutioiden rapautuminen johtuu taas väärin tehdyistä raudoituksista ja ala-arvoisesta betonista."

Käyppä tarkastamassa esim. 10 kpl betonista valettua perustusta ja kerroppa kuinka monessa on alle 20 halkeamaa/hiushalkeamaa

Tarkasta siinä sivussa 3 -4 kk vanhoja lattiavaluja 10 kpl ja kerro kuinka moni on täysin ehjä.

"Valu on juuri niin epätarkka kuin muotin tekijäkin on. Meillä kaikki heitot mitataan milleissä. Vai että epätarkka materiaali :)"

Jeps, muotit voivat olla vaikka kuinka tarkasti asennettu, joskin epäilen tuota millin asennustarkkuutta. Epäilen, että 10 mm on enemmän reaalistista. No em. onnistumisista huolimatta keskimäärin joka toisessa valussa muotti antaa periksi jostain tai tapahtuu jotain muuta peruuttamatonta sählinkiä valun yhteydessä/valmistelussa (Pistorasioita tai muuta tekniikkaa puuttuu tai ne ovat väärässä paikassa):)

"Erittäin helppoa, kts. yllä. Kovettumisen jälkeen se on kyllä hankalaa, mutta ei sitä sen jälkeen pitäisikään työstää."

Et siis sittenkään ollut rakentanut taloja koskaan loppuun saakka. Mitä erikoisempi rakennus/erikoisempia ratkaisuja, sitä enemmän ongelmia (= työtä/rahaa) betonirakenteiden kanssa.

"Ja tämä perustuu mihin? Imeekö betoni enemmän vettä kuin esim. puurimat, lasivilla, runkoleijonalevyt, kybroc..."

Nyt taisi mennä kantavat rakenteet eristeiden ja sisustusmaterialien kanssa sekaisin. Puu muuten toimii veden kanssa erittäin hyvin. Betonin ongelma on se, että betoni sitoo ja johtaa kosteutta voimakkaasti kuivuu hitaasti. Lisäksi kosteassa betonissa ei pysy pinnoitteet.

Toinen ongelma on se, että betonissa oleva kosteus tuppaa siirtymään rakennuksissa myös muihin materiaaleihin pilaten myös muut materiaalit, tätä ongelmaa sitten yritetään minimoida ilmaraoilla/tuuletuksella, bitumikermeillä, jne.

"Betoni on huono eriste
Tämä on aivan totta. Siksi käytetäänkin eristeitä."

Et saanut pointista kiinni eli huonosti eristävistä rakennusmateriaaleista on hankala rakentaa lämpöteknisesti toimivia rakenteita, käytännössä rakenteeseen tulee aina kylmäsiltoja ja kylmäsiltojen vaikututus on sitä suurempi mitä huonompia materiaaleja lämpöteknisesti on käytetty.

Kaikesta huolimatta, kyllä betonista pystyy rakentamaan ja sitä käytetään nykyisesllään yleisesti monissa paikoissa, joskin betonia parempia materiaaleja on saatavilla useimpiin rakenteisiin.

jjj_ kirjoitti:

"- Kaikki betonivalut halkeilevat ja vanhetessaan murenevat"

Betoni on silti käytännössä ehkä jopa kestävin ja lujin rakennusmateriaali.

"- Valut ovat epätarkkoja (= Materiaali on epätarkka)"

Tämähän riippuu muotista. Ei seinän mitoitus ole millistä tai kahdesta kiinni. En ymmärrä miksi tuo olisi mikään ongelma?

"- Betonia on hankala työstää"

Jos muotin saa tehtyä, niin kura täyttää sen ilman mitään vaikeuksia. Betonistahan saa helposti erilaisia muotoja.

Betonitöissä jos missään pätee vanha sanonta: Hyvin suunniteltu on jo puoliksi piikattu.

"- Betoni imee/johtaa kosteutta todella paljon"

Betoni voi ihmeä korteutta vain, jos sitä on imettävissä. Nykyisin perustuksissa jo huolehditaan se että ne eivät lillu vedessä ja kapilaarinen kostuden nousu pysähtyy sepelikerroksiin. Betoni kestää kosteutta rakennsumateriaaleista parhaiten.

"- Betoni on huono eriste"

Eristäminen hoidaankiin muilla materiaaleilla.

Plussa puolena on luja ja massiivinen rakenne. Jos haluaa lämmönvarauskykyä, niin sehän on betonilla huipussaan. Luujuuden puolesta materiaali on myös aivan omaa luokkaansa, ei tarvitse ihmetellä miten hyllyn saa pysymään seinässä.

Lue lisää

"Betoni on silti käytännössä ehkä jopa kestävin ja lujin rakennusmateriaali."

Jeps, kiitokset betonivaluun laitettujen terästen:)

"Tämähän riippuu muotista. Ei seinän mitoitus ole millistä tai kahdesta kiinni. En ymmärrä miksi tuo olisi mikään ongelma?"

Katso tätä osa-aluetta laajemmin, kyllä ne seinät siihen keskimäärin saadaan 10 mm:n tarkuudelle paikalleen (Yksinkertaisten muotojen yhteydessä). Ongelmat tulevat yleensä muiden asioiden kanssa, kuten muottien periksiannot, tekniikan unohdukset ja niiden paikat, jne.

"- Betonia on hankala työstää
Jos muotin saa tehtyä, niin kura täyttää sen ilman mitään vaikeuksia. Betonistahan saa helposti erilaisia muotoja."

Jeps, kommenttini liittyy edelleen rakennuksen loppuun viemiseen eli mitä monimutkaisempi rakennus sitä enemmän työstön tarvetta ja sitä enemmän ongelmia betonin kanssa.

"- Betoni imee/johtaa kosteutta todella paljon

Betoni voi ihmeä korteutta vain, jos sitä on imettävissä. Nykyisin perustuksissa jo huolehditaan se että ne eivät lillu vedessä ja kapilaarinen kostuden nousu pysähtyy sepelikerroksiin. Betoni kestää kosteutta rakennsumateriaaleista parhaiten."

Ei tarvitse mennä edes perustuksiin saakka, näitä ongelmia kosteuden kanssa löytyy jo pelkästään ulkoseinistä. Perustusten osalta homman saa keskimäärin hallintaan esittämälläsi oireenhoidolla, jolla tulee hintaa about 10 000 - 20 000 euroa tapauksesta riippuen:)

"- Betoni on huono eriste
Eristäminen hoidaankiin muilla materiaaleilla."

Mielestäni parempi kantava rakenne on sellainen, joka myös itse toimii edes jonkinlaisena eristeenä (Kevytsora ja muut eristävät kantavat rakenteet, puu, jne.). Kylmäsiltojen vaikutukset ovat pienempiä.

Jeps, betonista pystyy rakentamaan ja joitakin rakenteita ei kannata tämän päivän ymmärryksen pohjalta muuten tehdäkkään, joskin rakentaminen betonista vaatii suurta voimistelua valmistelevien tehtävien parissa.

Niin, hylly kyllä pysyy betoniseinässä jos ensiksi keksii kuinka sen saa sinne seinään haluaansa paikkaan:)

optimismia kirjoitti:

"Kyllä kyyylläää, esim. Rooman Colosseumi on jos selvästi rapautunut! Suomalaisten neukkukuutioiden rapautuminen johtuu taas väärin tehdyistä raudoituksista ja ala-arvoisesta betonista."

Käyppä tarkastamassa esim. 10 kpl betonista valettua perustusta ja kerroppa kuinka monessa on alle 20 halkeamaa/hiushalkeamaa

Tarkasta siinä sivussa 3 -4 kk vanhoja lattiavaluja 10 kpl ja kerro kuinka moni on täysin ehjä.

"Valu on juuri niin epätarkka kuin muotin tekijäkin on. Meillä kaikki heitot mitataan milleissä. Vai että epätarkka materiaali :)"

Jeps, muotit voivat olla vaikka kuinka tarkasti asennettu, joskin epäilen tuota millin asennustarkkuutta. Epäilen, että 10 mm on enemmän reaalistista. No em. onnistumisista huolimatta keskimäärin joka toisessa valussa muotti antaa periksi jostain tai tapahtuu jotain muuta peruuttamatonta sählinkiä valun yhteydessä/valmistelussa (Pistorasioita tai muuta tekniikkaa puuttuu tai ne ovat väärässä paikassa):)

"Erittäin helppoa, kts. yllä. Kovettumisen jälkeen se on kyllä hankalaa, mutta ei sitä sen jälkeen pitäisikään työstää."

Et siis sittenkään ollut rakentanut taloja koskaan loppuun saakka. Mitä erikoisempi rakennus/erikoisempia ratkaisuja, sitä enemmän ongelmia (= työtä/rahaa) betonirakenteiden kanssa.

"Ja tämä perustuu mihin? Imeekö betoni enemmän vettä kuin esim. puurimat, lasivilla, runkoleijonalevyt, kybroc..."

Nyt taisi mennä kantavat rakenteet eristeiden ja sisustusmaterialien kanssa sekaisin. Puu muuten toimii veden kanssa erittäin hyvin. Betonin ongelma on se, että betoni sitoo ja johtaa kosteutta voimakkaasti kuivuu hitaasti. Lisäksi kosteassa betonissa ei pysy pinnoitteet.

Toinen ongelma on se, että betonissa oleva kosteus tuppaa siirtymään rakennuksissa myös muihin materiaaleihin pilaten myös muut materiaalit, tätä ongelmaa sitten yritetään minimoida ilmaraoilla/tuuletuksella, bitumikermeillä, jne.

"Betoni on huono eriste
Tämä on aivan totta. Siksi käytetäänkin eristeitä."

Et saanut pointista kiinni eli huonosti eristävistä rakennusmateriaaleista on hankala rakentaa lämpöteknisesti toimivia rakenteita, käytännössä rakenteeseen tulee aina kylmäsiltoja ja kylmäsiltojen vaikututus on sitä suurempi mitä huonompia materiaaleja lämpöteknisesti on käytetty.

Kaikesta huolimatta, kyllä betonista pystyy rakentamaan ja sitä käytetään nykyisesllään yleisesti monissa paikoissa, joskin betonia parempia materiaaleja on saatavilla useimpiin rakenteisiin.

Lue lisää

*** Käyppä tarkastamassa esim. 10 kpl betonista valettua perustusta ja kerroppa kuinka monessa on alle 20 halkeamaa/hiushalkeamaa

Tarkasta siinä sivussa 3 -4 kk vanhoja lattiavaluja 10 kpl ja kerro kuinka moni on täysin ehjä. ***

Mitä haittaa nistä hiushalkeamista on?
Puumiehen puuanturassa ei tietenkään ole yhtään halkeamaa...

***Jeps, muotit voivat olla vaikka kuinka tarkasti asennettu, joskin epäilen tuota millin asennustarkkuutta.***

Meillä ei anturamuotti, aukkopalkit tai talon yläreuna heittäneet kuin enimmillään sen muutaman millin. Meillä oli työpaikalta lainassa tarkkuuslaaseri.

***Et siis sittenkään ollut rakentanut taloja koskaan loppuun saakka. Mitä erikoisempi rakennus/erikoisempia ratkaisuja, sitä enemmän ongelmia (= työtä/rahaa) betonirakenteiden kanssa.***

Yhden vain olen tehnyt loppuun saakka, ajattelin tehdä tosin tämänkin. Jälkimmäinen lause on aika erikoinen; millä materiaalilla ko. ongelmat ratkeavat itsestään?

***Nyt taisi mennä kantavat rakenteet eristeiden ja sisustusmaterialien kanssa sekaisin. Puu muuten toimii veden kanssa erittäin hyvin. Betonin ongelma on se, että betoni sitoo ja johtaa kosteutta voimakkaasti kuivuu hitaasti. Lisäksi kosteassa betonissa ei pysy pinnoitteet.***

Näin on. Tehdäänhän puusta veneitäkin :) Jostain syystä ne hyvin toimivat puurakenteet lahoavat ja homehtuvat osein kastuessaan. Eipä nuo naapuruston kustellimiehetkään laita kyllä runkoleijjonaa ja villaa sisustukseen...

***Toinen ongelma on se, että betonissa oleva kosteus tuppaa siirtymään rakennuksissa myös muihin materiaaleihin pilaten myös muut materiaalit, tätä ongelmaa sitten yritetään minimoida ilmaraoilla/tuuletuksella, bitumikermeillä, jne. ***

Siksi betonin tulee antaa kuivua riittävän kauan. Ei sovi hätäheikeille.

***Et saanut pointista kiinni eli huonosti eristävistä rakennusmateriaaleista on hankala rakentaa lämpöteknisesti toimivia rakenteita, käytännössä rakenteeseen tulee aina kylmäsiltoja ja kylmäsiltojen vaikututus on sitä suurempi mitä huonompia materiaaleja lämpöteknisesti on käytetty. ***

Monet tekevät taloja jopa puustakin, joka myöskään ei ole varsinainen eriste. Siksi minä teenkin talon kevytsoraharkoista.

***Kaikesta huolimatta, kyllä betonista pystyy rakentamaan ja sitä käytetään nykyisesllään yleisesti monissa paikoissa, joskin betonia parempia materiaaleja on saatavilla useimpiin rakenteisiin.***

No kerropa meille mitä materiaaleja ja miksi ne ovat parempia..

Amatööriharkkomuurari kirjoitti:

*** Käyppä tarkastamassa esim. 10 kpl betonista valettua perustusta ja kerroppa kuinka monessa on alle 20 halkeamaa/hiushalkeamaa

Tarkasta siinä sivussa 3 -4 kk vanhoja lattiavaluja 10 kpl ja kerro kuinka moni on täysin ehjä. ***

Mitä haittaa nistä hiushalkeamista on?
Puumiehen puuanturassa ei tietenkään ole yhtään halkeamaa...

***Jeps, muotit voivat olla vaikka kuinka tarkasti asennettu, joskin epäilen tuota millin asennustarkkuutta.***

Meillä ei anturamuotti, aukkopalkit tai talon yläreuna heittäneet kuin enimmillään sen muutaman millin. Meillä oli työpaikalta lainassa tarkkuuslaaseri.

***Et siis sittenkään ollut rakentanut taloja koskaan loppuun saakka. Mitä erikoisempi rakennus/erikoisempia ratkaisuja, sitä enemmän ongelmia (= työtä/rahaa) betonirakenteiden kanssa.***

Yhden vain olen tehnyt loppuun saakka, ajattelin tehdä tosin tämänkin. Jälkimmäinen lause on aika erikoinen; millä materiaalilla ko. ongelmat ratkeavat itsestään?

***Nyt taisi mennä kantavat rakenteet eristeiden ja sisustusmaterialien kanssa sekaisin. Puu muuten toimii veden kanssa erittäin hyvin. Betonin ongelma on se, että betoni sitoo ja johtaa kosteutta voimakkaasti kuivuu hitaasti. Lisäksi kosteassa betonissa ei pysy pinnoitteet.***

Näin on. Tehdäänhän puusta veneitäkin :) Jostain syystä ne hyvin toimivat puurakenteet lahoavat ja homehtuvat osein kastuessaan. Eipä nuo naapuruston kustellimiehetkään laita kyllä runkoleijjonaa ja villaa sisustukseen...

***Toinen ongelma on se, että betonissa oleva kosteus tuppaa siirtymään rakennuksissa myös muihin materiaaleihin pilaten myös muut materiaalit, tätä ongelmaa sitten yritetään minimoida ilmaraoilla/tuuletuksella, bitumikermeillä, jne. ***

Siksi betonin tulee antaa kuivua riittävän kauan. Ei sovi hätäheikeille.

***Et saanut pointista kiinni eli huonosti eristävistä rakennusmateriaaleista on hankala rakentaa lämpöteknisesti toimivia rakenteita, käytännössä rakenteeseen tulee aina kylmäsiltoja ja kylmäsiltojen vaikututus on sitä suurempi mitä huonompia materiaaleja lämpöteknisesti on käytetty. ***

Monet tekevät taloja jopa puustakin, joka myöskään ei ole varsinainen eriste. Siksi minä teenkin talon kevytsoraharkoista.

***Kaikesta huolimatta, kyllä betonista pystyy rakentamaan ja sitä käytetään nykyisesllään yleisesti monissa paikoissa, joskin betonia parempia materiaaleja on saatavilla useimpiin rakenteisiin.***

No kerropa meille mitä materiaaleja ja miksi ne ovat parempia..

Lue lisää

Keskustelun aiheena oli betoni ja sen ominaisuudet ei kivitalo vastaan muut rakenteet (Mm. puu). Lue edelliset viestit uudelleen läpi ajatuksen kanssa.

Jutellaan puusta, veneistä ja muista materiaaleista sitten joskus toisten ajan kanssa. Puu on muten eristävä materiaali aivan kuten kevytsoraharkkokin.

paljon ja oirehoitoa kirjoitti:

"Betoni on silti käytännössä ehkä jopa kestävin ja lujin rakennusmateriaali."

Jeps, kiitokset betonivaluun laitettujen terästen:)

"Tämähän riippuu muotista. Ei seinän mitoitus ole millistä tai kahdesta kiinni. En ymmärrä miksi tuo olisi mikään ongelma?"

Katso tätä osa-aluetta laajemmin, kyllä ne seinät siihen keskimäärin saadaan 10 mm:n tarkuudelle paikalleen (Yksinkertaisten muotojen yhteydessä). Ongelmat tulevat yleensä muiden asioiden kanssa, kuten muottien periksiannot, tekniikan unohdukset ja niiden paikat, jne.

"- Betonia on hankala työstää
Jos muotin saa tehtyä, niin kura täyttää sen ilman mitään vaikeuksia. Betonistahan saa helposti erilaisia muotoja."

Jeps, kommenttini liittyy edelleen rakennuksen loppuun viemiseen eli mitä monimutkaisempi rakennus sitä enemmän työstön tarvetta ja sitä enemmän ongelmia betonin kanssa.

"- Betoni imee/johtaa kosteutta todella paljon

Betoni voi ihmeä korteutta vain, jos sitä on imettävissä. Nykyisin perustuksissa jo huolehditaan se että ne eivät lillu vedessä ja kapilaarinen kostuden nousu pysähtyy sepelikerroksiin. Betoni kestää kosteutta rakennsumateriaaleista parhaiten."

Ei tarvitse mennä edes perustuksiin saakka, näitä ongelmia kosteuden kanssa löytyy jo pelkästään ulkoseinistä. Perustusten osalta homman saa keskimäärin hallintaan esittämälläsi oireenhoidolla, jolla tulee hintaa about 10 000 - 20 000 euroa tapauksesta riippuen:)

"- Betoni on huono eriste
Eristäminen hoidaankiin muilla materiaaleilla."

Mielestäni parempi kantava rakenne on sellainen, joka myös itse toimii edes jonkinlaisena eristeenä (Kevytsora ja muut eristävät kantavat rakenteet, puu, jne.). Kylmäsiltojen vaikutukset ovat pienempiä.

Jeps, betonista pystyy rakentamaan ja joitakin rakenteita ei kannata tämän päivän ymmärryksen pohjalta muuten tehdäkkään, joskin rakentaminen betonista vaatii suurta voimistelua valmistelevien tehtävien parissa.

Niin, hylly kyllä pysyy betoniseinässä jos ensiksi keksii kuinka sen saa sinne seinään haluaansa paikkaan:)

Lue lisää

>>>"- Betoni imee/johtaa kosteutta todella paljon
>>Betoni voi ihmeä korteutta vain, jos sitä on imettävissä. Nykyisin perustuksissa jo huolehditaan se että ne eivät lillu vedessä ja kapilaarinen kostuden nousu pysähtyy sepelikerroksiin. Betoni kestää kosteutta rakennsumateriaaleista parhaiten."
>Ei tarvitse mennä edes perustuksiin saakka, näitä ongelmia kosteuden kanssa löytyy jo pelkästään ulkoseinistä.

Ongelmia ei ole muuten kuin haperomiesten markkinointimateriaaleissa ja vanhoissa kerrostaloissa.

>Perustusten osalta homman saa keskimäärin hallintaan esittämälläsi oireenhoidolla, jolla tulee hintaa about 10 000 - 20 000 euroa tapauksesta riippuen:)

Perustukset on tehtävä kosteuden osalta turvallisestiu talotyypistä riippumatta. Hintaero noin 0€

>>>"- Betoni on huono eriste
>>Eristäminen hoidaankiin muilla materiaaleilla."
>Mielestäni parempi kantava rakenne on sellainen, joka myös itse toimii edes jonkinlaisena eristeenä (Kevytsora ja muut eristävät kantavat rakenteet, puu, jne.).

Sellainen rakenne ei ole massiivine ja lämpöä varaava.

Betoni on parhaiten lämpöä varaava rakennusmateriaali.

>Kylmäsiltojen vaikutukset ovat pienempiä.

Unohdat että on olemassa kylmäsillattomia rakenteita. Esim. valubetoniharkkotaloista erityisellä huolellisuudella ladotut talot.

Kannattaa perehtyä...

(PS. esim. lammista tehdessä joutuu käyttämään työohjeista poikkeavia, parempia menetelmiä jos hakee TÄYDELLISTÄ kylmäsillattomuutta)

>Niin, hylly kyllä pysyy betoniseinässä jos ensiksi keksii kuinka sen saa sinne seinään haluaansa paikkaan:)   

Miten se voi olla niin hankalaa?
Poravasara on keksitty.

paljon ja oirehoitoa kirjoitti:

"Betoni on silti käytännössä ehkä jopa kestävin ja lujin rakennusmateriaali."

Jeps, kiitokset betonivaluun laitettujen terästen:)

"Tämähän riippuu muotista. Ei seinän mitoitus ole millistä tai kahdesta kiinni. En ymmärrä miksi tuo olisi mikään ongelma?"

Katso tätä osa-aluetta laajemmin, kyllä ne seinät siihen keskimäärin saadaan 10 mm:n tarkuudelle paikalleen (Yksinkertaisten muotojen yhteydessä). Ongelmat tulevat yleensä muiden asioiden kanssa, kuten muottien periksiannot, tekniikan unohdukset ja niiden paikat, jne.

"- Betonia on hankala työstää
Jos muotin saa tehtyä, niin kura täyttää sen ilman mitään vaikeuksia. Betonistahan saa helposti erilaisia muotoja."

Jeps, kommenttini liittyy edelleen rakennuksen loppuun viemiseen eli mitä monimutkaisempi rakennus sitä enemmän työstön tarvetta ja sitä enemmän ongelmia betonin kanssa.

"- Betoni imee/johtaa kosteutta todella paljon

Betoni voi ihmeä korteutta vain, jos sitä on imettävissä. Nykyisin perustuksissa jo huolehditaan se että ne eivät lillu vedessä ja kapilaarinen kostuden nousu pysähtyy sepelikerroksiin. Betoni kestää kosteutta rakennsumateriaaleista parhaiten."

Ei tarvitse mennä edes perustuksiin saakka, näitä ongelmia kosteuden kanssa löytyy jo pelkästään ulkoseinistä. Perustusten osalta homman saa keskimäärin hallintaan esittämälläsi oireenhoidolla, jolla tulee hintaa about 10 000 - 20 000 euroa tapauksesta riippuen:)

"- Betoni on huono eriste
Eristäminen hoidaankiin muilla materiaaleilla."

Mielestäni parempi kantava rakenne on sellainen, joka myös itse toimii edes jonkinlaisena eristeenä (Kevytsora ja muut eristävät kantavat rakenteet, puu, jne.). Kylmäsiltojen vaikutukset ovat pienempiä.

Jeps, betonista pystyy rakentamaan ja joitakin rakenteita ei kannata tämän päivän ymmärryksen pohjalta muuten tehdäkkään, joskin rakentaminen betonista vaatii suurta voimistelua valmistelevien tehtävien parissa.

Niin, hylly kyllä pysyy betoniseinässä jos ensiksi keksii kuinka sen saa sinne seinään haluaansa paikkaan:)

Lue lisää

Perustusten kapilaarikatkot ja muut ratkaisut tulee toteuttaa jokatapauksessa, joten ei tätä voi laskea betonirakenteen kustannuksiin.

Kylmäsillat on seurausta huonosta rakentamisesta, eivät ne ole materiaalin vikoja.

Poravasaran hankittuani, seinään kiinnittäminen ei ole ollut mikään ongelma, paitsi tietysti kipsilevyseiniin.

Amatööriharkkomuurari kirjoitti:

- Kaikki betonivalut halkeilevat ja vanhetessaan murenevat

Kyllä kyyylläää, esim. Rooman Colosseumi on jos selvästi rapautunut! Suomalaisten neukkukuutioiden rapautuminen johtuu taas väärin tehdyistä raudoituksista ja ala-arvoisesta betonista.


- Valut ovat epätarkkoja (= Materiaali on epätarkka)

Valu on juuri niin epätarkka kuin muotin tekijäkin on. Meillä kaikki heitot mitataan milleissä. Vai että epätarkka materiaali :)

- Betonia on hankala työstää

Erittäin helppoa, kts. yllä. Kovettumisen jälkeen se on kyllä hankalaa, mutta ei sitä sen jälkeen pitäisikään työstää.

- Betoni imee/johtaa kosteutta todella paljon

Ja tämä perustuu mihin? Imeekö betoni enemmän vettä kuin esim. puurimat, lasivilla, runkoleijonalevyt, kybroc...

- Betoni on huono eriste

Tämä on aivan totta. Siksi käytetäänkin eristeitä.

Lue lisää

Betoni on helvetin hyvä äänieriste, parempia ovat vain painavammat tuotteet kuten esimerkiksi kulta.

jokunen tuttu on tehny talon kuulemma noin, suurmuotteja saa helposti oheistarvikkeineen esim ramirentista eikä paikalleenasennus tornia vaadi, perushiabillakin käy, kurat sisään pumpulla ja massa k-30 #16 s2 tai s3 puolitettuna ja kunnon vibraus ni hyvää tulee

noin kirjoitti:

jokunen tuttu on tehny talon kuulemma noin, suurmuotteja saa helposti oheistarvikkeineen esim ramirentista eikä paikalleenasennus tornia vaadi, perushiabillakin käy, kurat sisään pumpulla ja massa k-30 #16 s2 tai s3 puolitettuna ja kunnon vibraus ni hyvää tulee

Lue lisää

Kuorma-auton lavalla olevan nosturin tuntiveloitus on 70-85€/h .
Tarve on jatkuvaa . Maasta-ajettavan torninosturin kk vuokra on 400 € .
Muottien asennuksessa on käytettävä ammattimiehiä .