tiedän että kiusaaminen on todella inhottavaa. ja monet katto vierestä ku toista kiusatan koulussa. mun veljeä on kiusattu aina koulussa mutta mä olen aina sitten antanu kiusaajille samalla mitalla takas, eli puolustanu mun veljee. ja ite oon aika suosittu koulus mut ei se estä olemasta kaveri epäsuositun kanssa. ymmärtäkää se! mitä vikaa siinä on? jokainen ihminen on ihan erilainen, tiedätte sen toivottavasti. mä en siedä kiusaajia. sanon kaikille aina suorat sanat ja joudun siinä vaikuksiin kiusaajien kanssa mutta ei niistä paskiaisista kannata välittää. en tarvi kaikkii mun kavereita tukee mua, osaan avata suuni ja sanoo asiani ihan ite. ja nyrkit tulee mukaan jos on pakko. älkää pliiz tehkö itsemurhaa kiusaamisen takia!!! antakaa kaikki se tuska niille kiusaajille minkä te ootte saanu kokee. miltähän niistä tuntuis ku niitä kiusataan...sanon vaa että jumala on onneksi luonnut ihmiselle suun millä voi sanoa asiat suoraan olit sitten ujo tai et. joskus sun on se suu avattava ja kerrottvava sille kiusaajalle sun mielipide siitä. hauku se maanrakoon, eipä enään ainakaan sun kaa sanaleikkiin ryhdy. jos kiusaaminen on fyysistä niin silloin kannattaa pahemmissa paikoissa ite puolustautua, myös nyrkeillä jos pakko. pärjäilkää nyt rakkaat ihmiset and remember ei suosituillakaan ole aina hauskaa vaikka koko koulu olis sun kavereina, uskokaa mua!
Ei mitään syytä
No AngeL
3177
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sua ei ole taidettu koskaan kiusata?.... Siis ihan kunnolla kiusata... Sillä että pelkää mennä kouluun odottaen sitä että mitähän tänään... tai että, itkemällä edellisenä iltana sitä ettei halua mennä kouluun... Sä et tosiaan taida tietää millasta on joutua kiusatun paikalle.... Ja olla sillä samalla paikalla 4vuotta, kun kukaan ei voi tehdä mitään....
Hei kamoon, kostaminen on turhaa... Mieti itses joskus kiusatun paikalle, niin ehkä ymmärrät
ole koskaan ollu kiusattu mutta en ole myöskään siihen sortunut eli kiusaamaan muita. ja tiedän miten paljon kiusatut kokee tuskaa, ja totta kostaminen on turhaa. turha tässä anteeks on pyydellä kun en ite oo koskaa ollu kiusattu. ja toivon että jaksat elää joka päivä..Peace and love to u!
... TÄYSIN samaa mieltä sun kanssas... mua on kiusattu kans joskus ja se tuntu todella pahalta ja pelotti mennä kouluun, mut en silti koskaan ajatellu kostamista, varmaankin siksi että olen aina ollut tietoinen, että se ei auta mitään.
ja sitte... seki tuntuu tosi pahalta, ku mun pikkusiskoo on kiusattu/kiusataan... se sattuu ja pelottaa että se tekee itelleen jotain, mutta aina toivon että se tajuaa kuitenkin että ne kiusaajat on niitä heikompi ja sillä itellä on perhe joka todella rakastaa sitä, riidoista yms. huolimatta.
me riidellään sen kanssa usein, mutta en silti tosissani pysty sanomaan että inhoisin sitä koska mähän rakastan sitä (todella), onhan se sentään mun oma sisko! Joskus meillä on ollut isompiakin riitoja, mutta sitte mua rupee kauheesti inhottaa se tunne mikä on sen jälkee ja meen pyytää anteeks...
Mut tottakai tän lisäks meil on ihan kivojaki päivii... =) Haluisin vaan sanoo muutaman valitun sanan niille (entisille) kiusaajille....