Minulla ollut sormet ja päkiät kipeät jo useamman kuukauden. Kävin jalkahoitajalla ja hän sanoi poisti känsiä ja sanoi että holvi laskeutunut. Siitä ei ollut apua päkiät vaan kipeämmät ja samoin sormet. Etusormi ja toisen käden pikkurilli erittäin kipeät ja turvoksissa. Polvetkin nyt kipeytyneet. Iltapäivällä kipu hellittää,mutta turvotus ei. Kävin terveyskeskuslääkärillä, hän vain kysyi onko suvussa reumaa ja laittoi käsikuvaan sekä verikokeisiin. Huomenna menen verikokeisiin. Voisikohan olla jotain muuta kuin reuma. Olen palellut muutaman viikon, kuumetta en ole mitannut. Voisiko olla jotain muuta kuin nivelreuma?
Nivelreumako?
Pyörätuoliinko
41045
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
.. tai sitten ei, mutta nyt mieti pyörätuolia nyt sentään, voin lohduttaen sanoa, että itselläni on ollut kohta 30 vuotta nivelreuma (sairastuin 17 vuotiaana) enkä ole vielä tarvinnut apuvälineitä, paitsi tietysti hetkellisesti leikkausten jälkeen.
tsemppiä
No nyt käyty kokeissa ja reumalääkärillä. Ei kuulemma epäilystäkään. Nivelreuma. Sain pari kortisoonipiikkiä ja lääkkeitä. No täytyy totutella ajatukseen. Lääkäri kertoi että nykyiset lääkkeet hyviä, pystytään auttamaan kivuttomaksi. Aika näyttää. Nyt mieli aika maassa.
..jotain hyvääkin. Nyt sait nimen vaivoilles ja voit ruveta hiljalleen työstämään mielessäs, mitä se tarkoittaa.
Mulle kans aikoinaan tuli sellainen hetkellinen kriisi, kun polveen kertyi koko ajan nestettä, vaikka sitä tosi tiheesti tyhjennettiinkin. Mun mies nauroi, että myy mut kohta Saharaan, kun siellä tästä taipumuksesta ois hyötyä.
Se jotenkin avas mun silmät sillä lailla, että mullahan on VAAN reuma. Tuolla keskussairaalassa kun laukkaa nyttemmin lapsen reuman takia, on ihan huono omatunto, kun silloin aiemmin surkuttelin itseäni ihan kybällä.
Siellä on ihmisillä mitä ihmeellisempiä kremppoja ja moni ois varmaan iloinen, jos vois vaihtaa oman vaskuliitin tai sarkoidoosin reumaan. Mä tiedän, ettei tää sua mitenkään lohduta, mutta kyllä reuman kanssa oppii elämään.
Mä oon oppinu ottamaan päivän kerrallaan. Joskus kaikki on ihan perseestä, kun nivelet särkee tai nilkka turpoo tai lonkka jäykistyy. Mut ajan mittaan säryt vähenee, siirtyy toiseen paikkaan tai on kokonaan tauolla.
Sit on kuin pilvissä leijailis. Sukulaisetkin välillä luulee että nappaan jotain huumeita, kun kivuttomina aikoina elämä on niin pahuksen kivaa.
Siinä Kuolleiden Runoilijoiden Seura-elokuvassa oli mun nykyinen motto: carpe diem. Tartu hetkeen.
Hyvä että olet saanut apua kipuluihin ja voimia tulevaan,nimittäin ei välttämätä löydy ekakerralla sopivat lääkkeet,vaan voi joutua kokeilemaan monia eri vaihtoehtoja,näin ainakin minulle kävi.
Olen kokeillut salatzot,okxiklorinit,kortisonit,kultaa pistoksina ja tabletteina...ja nyt on käytössä Reumacon ja Trexan alkuun tuntui että kivut kaikkosi,vaan nyt on pikkuhiljaa taas palailleet,onneksi on reumalekurille aika parin viikon päästä.Kipulääkkeitä en edes luettele,kuinka paljon niitä on joutunut syömään!
Mutta tämä on mun kohtalo! Sinulla voi olla toisenlaista ja pääset suht nopeesti kuntoon,toivon ainakin niin,me jokainen ihminen ollaan niin erilaisia,tämänkin suhteen.
Mutta toivotan sulle paljon voimia ja jaksamista :)