Tuskin pelkkä lukeminen riittää valtavien tekstimäärien ulkoa oppimiseen. Miten kannattaa lukea? Alleviivauksia? Mind mappeja (millaisia)?
Luku- ja opiskelutekniikka?
pänttäys
91625
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tavoite ei ole oppia ulkoa. Yksilön oppimisen portaat voi jaotella esimerkiksi seuraavasti:
1. Luulee tietävänsä.
2. Tietää, ettei tiedä.
3. Analysoi.
4. Ymmärtää.
5. Muistaa.
6. Tietää.
7. Soveltaa.
8. Kehittää.
Et voi hypätä suoraan viidennelle portaalle.
Hyviä apuvälineitä ovat alleviivaaminen, mindmapit eri värien avulla, luettelointi, aikajanojen tekeminen (esim. tieteelliset saavutukset, keksinnöt, aatteen kehityskulku) sekä tiivistelmien tekeminen (tätä opettajat ovat kehoittaneet käyttämään). Itse olen myös kokenut hyväksi joskus tehdä pienen tiivistelmän kirjan "päähenkilöistä", eli niistä tutkijoista joita käsitellään eniten. Kuka oli kenenkin oppilas, mitä keksi, milloin syntyi, kuoli jne. Näin hahmottaa paremmin että miten tutkijat liittyvät toisiinsa sekä eri tutkimussuuntausten eroja vielä henkilöiden mukaan. Ainakin psykologiassa olen kokenut erityisesti tuon tavan tehokkaaksi, koska tutkijoita on paljon samoin kuin teorioitakin.
Minulla auttaa kun kuuntelen klassista musiikkia tai sitten meditoivaa (esim. tavarataloista löytyvä kultainen kahden cd:n meditaatiopaketti on aivan mainio lukemiseen, tulee sopivan keskittynyt ja rauhallinen olo). Samoin olen lukenut tutkimuksista joiden mukaan napostelu lisää oppimiskykyä, sillä ihmisen täytyi muistaa mistä löysi hyvää ruokaa, jotta osaisi sinne uudestaan. Pelkkä purkan pureskeleminen auttaa tähän, mutta välillä kyllä napostelen ihan karkkia, hedelmäpaloja tms.
Kannattaa käydä yliopiston omilla opiskelutekniikkakursseilla, niiltä saa usein paljon ideoita miten voisi tehostaa omaa oppimistaan.
-Käy aina luennoilla jos voit, vaikka se tuntuisikin turhalta, silloin sinulle jää enemmän aikaa sisäistää uusi asia.
-Muistiinpanot kannattaa tehdä opettajan puheesta ja ostaa kalvokopiot myöhemmin, sillä puheessa on luentojen tärkein auttava lisätieto
-Kannattaa lukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kirjan otsikot ja sisällysluettelo, sekä esipuhe ja ehkä johdanto -> saat selville aihepiirin painotukset ja ehdit pohtia niitä
-Esitä itsellesi kysymyksiä lukiessasi, kirjoita kysymykset ylös ja tarkista epäselvät käsitteet ym. vaikka Googlella tai englanninkielisestä wikipediasta tai kysy opettajalta selvennystä
-Lue nopeasti, paitsi mielenkiintoiset asiat huolella, ne jäävät luonnollisimmin mieleen
-Varaa aikaa lukemiseen enemmän jos teksti on vieraskielistä, äläkä jää miettimään/suomentamaan joka sanaa, vaan lue esim. kukin kappale niin että ymmärrät suunnilleen sen idean
-Seuraa alan uutisia sanomalehdestä, helppotajuista ja antaa yleissivistystä
-Muistiinpanoihin voit omin sanoin määritellä vaikeita käsitteitä ja sinulle uusia asioita ja yhdistellä niitä eri puolelta tekstiä toisiinsa
-Varsinaista tekstiä ei kannata lukea monesti, sen sijaan luentomonisteeseen ja etenkin omiin muistiinpanoihin kannattaa keskittyä
Onnea opiskeluihisi!
Jos laajat kirjatentit tuntuvat hankalilta, kannattaa tehdä aina mieluummin luentokurssi, jos sellainen on tarjolla. Näin erotat helpommin kurssin pääasiat ja sisäistät asiat paremmin kun luennoilla asiat tulevat pidemmällä aikavälillä.
Kun luet kirjatenttiin, lue ensin hyvin sisällysluettelo. Voit miettiä, mitkä kappaleet tuntuvat oleellisilta. Luulen, että hyvin usein tenttikysymykset ovat pikemminkin kirjan loppupuolelta kuin alkupuolelta. Alussa on enemmän sellaista johdannontapaista.
Itse teen niin, että mietin itse kysymyksiä ja teen niistä itselleni luettelon. Sitten valmistelen niihin vastaukset. Kirjan voi lukea kerran nopeasti läpi ja sen jälkeen voi valmistella niin monta kysymystä kuin ehtii ja näkee tarpeelliseksi. Siinä tulee helposti itsevarmuutta, kun tietää, että ainakin näihin kysymyksiin osaisin vastata.
Itse olen alkanut opiskelemaan yliopistoa silmällä pitäen systeemiä nimeltä Giordano Memorizing System®. Tilasin www.pmemory.com:sta kurssin, jota olen nyt jonkin aikaa opiskellut. Tavoitteena on hallita systeemi tarinan (http://www.pmemory.com/test_genetics.html) oppilaan lailla. Pmemory.com:ssa on kyllä aika uskomattoman kuuloisia väitteitä. Alussa olin todella epäileväinen, mutta koko ajan on usko tuohon systeemiin kasvanut. Suosittelen kokeilemaan.
Onhan nuo muistinhallintatekniikat erittäin kätevä apu, mutta ei niillä tee mitään jos ei pysty itselleen hahmottamaan ja selittämään, että mitä ne muistettavat asiat tarkoittavat ja miten ne toimivat.
Siis esim.: kysymys on vaikka että paljonko on 1 1. Tähän voi kopioida vastaukseksi vaikka kirjan verran tekstiä, jos on vaan jaksanut opetella ulkoa.
Mutta jos kysymys kuuluukin: miten laskua 1 1 voi hyödyntää ja pohdi sen tulavaisuudennäkymiä?
Ei auta vaikka muistaisit koko kirjan ulkoa, jos et ole käsitellyt sitä mielessäsi ja pohtinut asiaa. Itse koetilanteessa se voi olla myöhäistä.
Koska sinänsä siitä ei ole paljoakaan hyötyä että tiedät paljonko 1 1 on. Sen vastauksen voi aina tarkistaa kirjasta tai laskea laskimella. Paljon tärkempää on ymmärtää sen tarkoitus, syy, mahdollisuudet....
Mikään ei ole turhempaa ajan käyttöä kuin opetella pieniä yksityiskohtia ulkoa!
>> Onhan nuo muistinhallintatekniikat erittäin kätevä apu, mutta ei niillä tee mitään jos ei pysty itselleen hahmottamaan ja selittämään, että mitä ne muistettavat asiat tarkoittavat ja miten ne toimivat. > Siis esim.: kysymys on vaikka että paljonko on 1 1. Tähän voi kopioida vastaukseksi vaikka kirjan verran tekstiä, jos on vaan jaksanut opetella ulkoa.
Mutta jos kysymys kuuluukin: miten laskua 1 1 voi hyödyntää ja pohdi sen tulavaisuudennäkymiä? Ei auta vaikka muistaisit koko kirjan ulkoa, jos et ole käsitellyt sitä mielessäsi ja pohtinut asiaa. Itse koetilanteessa se voi olla myöhäistä. > Koska sinänsä siitä ei ole paljoakaan hyötyä että tiedät paljonko 1 1 on. Sen vastauksen voi aina tarkistaa kirjasta tai laskea laskimella. Paljon tärkempää on ymmärtää sen tarkoitus, syy, mahdollisuudet.... > Mikään ei ole turhempaa ajan käyttöä kuin opetella pieniä yksityiskohtia ulkoa
Kuinka paljon sinulle maksetaan gms:n mainostamisesta, vai ärsyttääkö vain kun sinne on mennyt niin paljon rahaa? ;)
"Eikä asioiden itselleen selittämisestä ole hyötyä ellei muista itse asioita."
Toisaalta, asioiden selittäminen itselleen on myös hyvä muistinhallintatekniikka: näin pysyvät päässä ne tärkeimmät asiat, jotka vaikuttavat toisiinsa.
"Ja mitä enemmän ja paremmin asioita muistaa sen enemmän tietää asioita, joista on apua kun hahmottaa itselleen uusia asioita."
Tai toisaalta: mitä enemmän on YMMÄRTÄNYT aiempia asioita, sitä paremmin pystyy hahmottamaan uusia.
"Tapahtui pohtiminen sitten kokeessa tai ennen koetta, niin tehokas luetun muistaminen auttaa ajattelua."
Kieltämättä, mutta todellakin mieluiten ennen sitä koetta, koska koetilanteessa on rajattu määrä aikaa ja yleensä myös useita kysymyksiä.
"Mitä enemmän muistaa laskuun 1 1 liittyviä tietoja, sen paremmin kykenee vastaamaan kysymyksiin, jotka koskevat kyseistä aihetta."
No siis: jos kaksi muuten paitsi muistiltaan identtistä henkilöä tekee kokeen, niin se, jolla on parempi muisti saa paremmat tulokset. Pointtini on se, että muistinhallintatekniikat eivät ole avain yhtään mihinkään, pelkkä apuväline, niinkuin alussa sanoinkin. Se, joka on ymmärtänyt kokonaisuudet ja syy-seuraukset vaikka hänellä ei olisikaan hyvää muistia, pärjää paljon paremmin koulussa (ja varsinkin työelämässä!) kuin se, joka on käyttänyt aikaansa vuosilukujen, etunimien, lukujonojen ja muiden pikkunäppärien asioiden muistamiseen.
"Ja jos ne yksityiskohdat pystyy opettelemaan nopeasti ulkoa, niin ei niiden muistamisesta mitään haittaa ole."
Ei toki, jos haluaa tuhlata aikaansa (ja tässä tapauksessa myös rahaansa).
"Sanon vain että kyky muistaa asioita on todella tärkeä ja että muistin kehittämiseen käytetty aika ei ole hukkaan heitettyä."
Toki, tärkeintä on tosin se, että osaa käyttää sitä muistiaan oikein. Muistin toiminta on erittäin hyödyllistä aina tiettyyn pisteeseen asti. Perusasioiden opettelu ulkoa jne. on tärkeää, mutta siinä vaiheessa kun aletaan opettelemaan ulkoa turhanpäiväistä nippelitietoa (niinkuin tuossa gms-linkissä mikä tänne laitettiin), se ei ole kuin "rehvastelua". Mikäs siinä jos siitä tykkää, mun sen hyödyt tässä vaiheessa ovat vähintäänkin kyseenalaisia.
"Kuinka paljon sinulle maksetaan gms:n mainostamisesta, vai ärsyttääkö vain kun sinne on mennyt niin paljon rahaa? ;)"
School of Phenomenal Memory tarjoaa mahdollisuutta saada rahansa takaisin, jos ei ole tyytyväinen kurssiin. Enkä ole vielä vaatinut rahojani takaisin... Enkä edes tienaa tällä "mainostamisella" mitään. Uskonpahan vain, että GMS® on hyödyllinen systeemi.
"Toisaalta, asioiden selittäminen itselleen on myös hyvä muistinhallintatekniikka: näin pysyvät päässä ne tärkeimmät asiat, jotka vaikuttavat toisiinsa. "
Totta, mutta GMS® tarjoaa tekniikkarepertuaarin, jonka avulla pystyy muistamaan myös vähemmän tärkeät asiat ja ne paljon parjaamasi yksityiskohdat. Jos luet kirjan, ja kykenet muistamaan lähes kaiken siinä olevan tiedon, niin kauan kuin vain haluat (kunhan vain kertaat tiedot mielessäsi 1,5 kuukauden välein) , niin kyseessähän on todella hyödyllinen taito.
” Tai toisaalta: mitä enemmän on YMMÄRTÄNYT aiempia asioita, sitä paremmin pystyy hahmottamaan uusia. ”
Totta, mutta ei tämä mitenkään vähennä tiedon muistamisen hyödyllisyyttä.
” Kieltämättä, mutta todellakin mieluiten ennen sitä koetta, koska koetilanteessa on rajattu määrä aikaa ja yleensä myös useita kysymyksiä. ”
Totta.
” No siis: jos kaksi muuten paitsi muistiltaan identtistä henkilöä tekee kokeen, niin se, jolla on parempi muisti saa paremmat tulokset. Pointtini on se, että muistinhallintatekniikat eivät ole avain yhtään mihinkään, pelkkä apuväline, niinkuin alussa sanoinkin. Se, joka on ymmärtänyt kokonaisuudet ja syy-seuraukset vaikka hänellä ei olisikaan hyvää muistia, pärjää paljon paremmin koulussa (ja varsinkin työelämässä!) kuin se, joka on käyttänyt aikaansa vuosilukujen, etunimien, lukujonojen ja muiden pikkunäppärien asioiden muistamiseen.”
Ja se, joka on ymmärtänyt kokonaisuudet ja syy-seuraussuhteet ja muistaa yksityiskohdat ja kaiken kokonaisuuksien ja yksityiskohtien välillä, pärjää paljon paremmin koulussa (ja luultavasti työelämässä) kuin se, joka muistaa vain sumeat suuret kokonaisuudet. Ei School of Phenomenal Memory tarjoa tekniikoita vain pikkunäppärien asioiden muistamiseen, vaan koulutusta, jonka avulla kykenet muistamaan paremmin kaikenlaisia asioita. Myös hyödyllisiä asioita.
”Ei toki, jos haluaa tuhlata aikaansa (ja tässä tapauksessa myös rahaansa). ”
Mitä tehokkaammin yksityiskohdat oppii, sen vähemmän niihin joutuu tuhlaamaan aikaa. Ja rahan tuhlausta GMS® olisi vain, jos se auttaisi vain turhien yksityiskohtien muistamisessa, mutta kun näin ei ole.
” Toki, tärkeintä on tosin se, että osaa käyttää sitä muistiaan oikein. Muistin toiminta on erittäin hyödyllistä aina tiettyyn pisteeseen asti. Perusasioiden opettelu ulkoa jne. on tärkeää, mutta siinä vaiheessa kun aletaan opettelemaan ulkoa turhanpäiväistä nippelitietoa (niinkuin tuossa gms-linkissä mikä tänne laitettiin), se ei ole kuin "rehvastelua". Mikäs siinä jos siitä tykkää, mun sen hyödyt tässä vaiheessa ovat vähintäänkin kyseenalaisia. ”
Tuossa linkissä oppilas hallitsi nippelitiedon, mutta koska pelkällä nippelitiedolla tuskin kokeesta saa A:ta, hän hallitsi myös perustiedon. Korostan vielä, että School of Phenomenal Memory opettaa taitoja, jotka auttavat myös tuon perustiedon oppimisessa.