Luin muita tälle palstalle kirjoitettuja juttuja ja sain niistä rohkeutta kertoa omasta vaivastani.
Kaikki alkoi elokuun puolessavälissä sydämentykytyksellä jota kesti pari viikkoa. Lääkärit eivät löytäneet mitään vikaa. Tykytys uusiutui kuukauden päästä mutta paljon voimakkaampana ja siihen liittyi huimausta. En myöskään pystynyt liikuttamaan päätä tai raajoja normaalisti.
Sain sitten pari kuukautta sitten pahan kohtauksen. En pystynyt puhumaan, sormien motoriikka ei toiminut, oikea suupieli roikkui ja raajat kramppasivat. Pahin oli oikea käsivarsi josta jäi kyynärpäähän mustelma. Välillä en pystynyt liikkumaan taas lainkaan. Kohtaus kesti tunnin ja sen jälkeen lähdin sairaalaan. Kahden päivän aikana tutkittiin selkäydinneste, otettiin magneettikuvaus ja toinenkin kuva päästä, EEG, EKG ja verikokeet. Kaikki oli ok.
Tämän jälkeen minulla oli muistivaikeuksia ja vaikeutta ymmärtää hieman vaativampaa tekstiä parin viikon ajan. Lääkärin mukaan johtui kohtauksista, joita oli useita päivässä.
Sain beetasalpaajia ja söin niitä päivittäin, mutta kohtaukset uusiutuivat aina kun rasitin päätäni; luin vaikeita tekstejä, kirjoitin koulujuttuja, puhuin pitkään. Kävin psykologilla joka poissulki paniikkihäiriön. Kävin uudestaan neurologilla ja nyt syön sekä beetasalpaajia että epilepsialääkettä (epilepsia kutenkin poissuljettu). Olen monen vuoden ajan kärsinyt aurallisesta migreenistä ja yksi lääkäri arvelikin että kyseessä on basilaarimigreeni. Toiset lääkärit taas tyrmäsivät sen diagnoosin.
Nyt olen aivan yksin vaivani kanssa, lääkkeet pitävät pahimmat krampit poissa mutta pää on aivan tokkurainen kohtauksista joita on päivittäin ja lääkkeetkin oksettavat. Otin juuri sairaslomaa opiskelusta. Elämäni on hyvin rajoittunutta koska en kestä minkäänlaista kognitiivista rasitusta vaikka olen aina rakastanut lukemista ja oppimista.
Kiitos kun sain purkaa sydäntäni ja olisin kiitollinen jos jollain olisi mitän tietoa mitä tämä voisi olla tai mikä auttaisi.
Hyvää loppuvuotta kaikille!
Kaikki alkoi elokuun puolessavälissä sydämentykytyksellä jota kesti pari viikkoa. Lääkärit eivät löytäneet mitään vikaa. Tykytys uusiutui kuukauden päästä mutta paljon voimakkaampana ja siihen liittyi huimausta. En myöskään pystynyt liikuttamaan päätä tai raajoja normaalisti.
Sain sitten pari kuukautta sitten pahan kohtauksen. En pystynyt puhumaan, sormien motoriikka ei toiminut, oikea suupieli roikkui ja raajat kramppasivat. Pahin oli oikea käsivarsi josta jäi kyynärpäähän mustelma. Välillä en pystynyt liikkumaan taas lainkaan. Kohtaus kesti tunnin ja sen jälkeen lähdin sairaalaan. Kahden päivän aikana tutkittiin selkäydinneste, otettiin magneettikuvaus ja toinenkin kuva päästä, EEG, EKG ja verikokeet. Kaikki oli ok.
Tämän jälkeen minulla oli muistivaikeuksia ja vaikeutta ymmärtää hieman vaativampaa tekstiä parin viikon ajan. Lääkärin mukaan johtui kohtauksista, joita oli useita päivässä.
Sain beetasalpaajia ja söin niitä päivittäin, mutta kohtaukset uusiutuivat aina kun rasitin päätäni; luin vaikeita tekstejä, kirjoitin koulujuttuja, puhuin pitkään. Kävin psykologilla joka poissulki paniikkihäiriön. Kävin uudestaan neurologilla ja nyt syön sekä beetasalpaajia että epilepsialääkettä (epilepsia kutenkin poissuljettu). Olen monen vuoden ajan kärsinyt aurallisesta migreenistä ja yksi lääkäri arvelikin että kyseessä on basilaarimigreeni. Toiset lääkärit taas tyrmäsivät sen diagnoosin.
Nyt olen aivan yksin vaivani kanssa, lääkkeet pitävät pahimmat krampit poissa mutta pää on aivan tokkurainen kohtauksista joita on päivittäin ja lääkkeetkin oksettavat. Otin juuri sairaslomaa opiskelusta. Elämäni on hyvin rajoittunutta koska en kestä minkäänlaista kognitiivista rasitusta vaikka olen aina rakastanut lukemista ja oppimista.
Kiitos kun sain purkaa sydäntäni ja olisin kiitollinen jos jollain olisi mitän tietoa mitä tämä voisi olla tai mikä auttaisi.
Hyvää loppuvuotta kaikille!
Vastaukset 22
Vanhimmat
niitä amalgaamipaikkoja hampaissasi?
Amalgaami, elohopea voivat aiheuttaa mm.kuvaamiasi oireita.
http://www.kyamk.fi/~amave/
Kiitos vastauksestasi, mutta minulla ei ole paikkoja hampaissa ollenkaan,joten ei voi olla sekään...
Hei! Minulla on kognitiivisia vaikeukasia. Aivoissa on joissakin paikoissa alimetaboliaa Ja muistialueella pieni vaurio. Hajuaisti on mielestäni huono. Verenapaine heittelee, saan toisen lääkkeen betasalpaajan lisäksi. Pulssi heittelee myös jos ei käytä betasalpaajaa. Lisälyöntejä oli n. vuosi sitten ja nyt on taas, jos on stressiä. Verenpaineseurannassa sain voimakkaat raajakivut, kun piti olla ilman betasalpaajaa. Joskus en jaksaisi istua työn ääressä. Alaraajoissa läikehtii tai painostaa - onkohan neuropatiaa? Silmien ympärykset ovat turvoksissa ja aamuisin on näöntarkennusvaikeutta.
Minulle ei myöskän ole mitään diagnoosia sanottu. Lääkäri käski tulla kolmen vuoden päästä uudelleen neurologisiin tutkimuksiin. Selkäydinnestettä ei ole tutkittu, ei EEG:tä eikä EKG:tä. Neuropsykologi oli laittanut lausuntoon, että vuoden päästä uusi tutkimus on aiheellinen. Tässä sitä nyt ollaan yksin, ja huoli on aivojen huononemisesta, kun syytä ei selvitetä!
Onko sinulla selvitetty aineenvaihdunnallista puolta? Sokeri, kilpirauhasjutut. Ettei vain olisi aivojen ajoittainen verenkiertohäiriö, kun se on noin kohtauksellista (niskajumi, kaulavaltimon ahtauma tms). Neuropatia, borrelioosi? Ei minullakaan ole borrelioosia tutkittu. Jos sulla on tehty selkäydinpunktio, niin luulisi, että joku tulehdus olisi saatu esille.
Minä olen tilannut seuraavaksi sydänlääkärin, jos sieltä jotakin syytä selviäisi. Minun muisti- ja ajatusvaikeudet olivat pahimmilaan keväällä ja kesällä. Sellaista on myös, että kiireesti käsin kirjoittaessani tulee virheitä; esim. jää kirjaimia pois tai kirjainten osia. Olenkohan jo ihan kalkkis? :).
Sinulla on myötätuntoni, on todella raskasta miettiä näitä asioita yksin! Kolme vuotta on ikuisuus kun on jatkuva huoli omasta terveydestä ja sairaus joka haittaa arkea. Oletko käynyt toisella lääkärillä jos saisit toisen mielipiteen?
Minulta on kaikki maailman verikokeet otettu, eikä niistä löytynyt mitään.
Mitkä ovat borrelioosi ja neuropatia, joista puhuit? Mistä ne voi saada, millaiset oireet?
Luin tällä palstalla myös muita juttuja joissa puhuttiin aivoverenkiertohäiriöstä ja minusta niissä kuvailtiin osittain samoja oireita. Millä tämän diagnoosin saa ja millä se voidan sulkea pois?
Minulta otettiin magneettikuva aivoista kontrastiaineen kanssa ja myös toinen kuva kontrastiaineella toisella laitteella, jonka nimeä en muista. Vakuuteltiin ainakin että ei löytynyt mitään...
Sinulla voisi olla ohimeneviä TIA-kohtauksia, verenkierron heikkenemisiä aivoissa. Onko sinulla seurattu verenpaineen vaihteluita? Onkohan tutkittu verisuonten kalkkiutumista? Sokeritauti voi vaurioittaa verisuonia ja aiheuttaa neuropatiaa - hermovaurioita ja -toiminnan häiriöitä. Neuropatia voi tulla myös joistakin infektioista. Siinä voi olla esim. raajasärkyjä, pistelyä, tunnottomuutta, verenkierron säätelyhäiriöitä.
Borreliabakteerin voi saada punkin puremasta. Se voi jäädä hermokudokseen ja aiheuttaa pitkänkin ajan(vuosien, vuosikymmenien)kuluttua oireita. Sen kai voi jotenkin tutkia selkäydinnesteestä tai vasta-ainekokeella verestä. En tiedä kuinka kauan vasta-aineet voivat näkyä. Minulla, jos on borrelioosi, se johtuu jostakin 80-luvulta, koska sen jälkeen ei ole punkki purrut. Tyypillisesti borrelian varhaisinfektio näkyy punaisena renkaana punkin pureman ympärillä.
Minun oireitani on ehdotettu depressiosta johtuviksi, mutta kun en ole masentunut vaan perushyväntuulinen. Itse epäilen kilpirauhasen vajaatoimintaa, mutta lääkärit ovat eri mieltä. Sydäntä ei ole perusteellisesti tutkittu kuin 90-luvulla, joten toivon, että sitä selvitettäisiin. Kolesterolit ja rasvat ovat OK eikä ole epäterveellisiä elämäntapoja. On lihasten kipeytymisiä ja heikotuskohtauksia rasituksen jälkeen, aamupäiväväsymystä, alhainen lämpö ja yöllä silmien ja suun kuivuutta, kroonista nielutulehdusta. Kaikesta huolimatta yritän olla aika aktiivinen.
Pyydä vain jatkotutkimuksia!
Täytyypä perehtyä tuohon TIA:an! Kiitos vinkistä!
Mua ei oo punkki koskaan purrut, joten ei voi olla borrelioosi.
Mulla on alhainen verenpaine ja veren hapettuminenkin on testattu, mutta ei muuta. Kai parikymppisellä voi jo verisuonet reistailla :)Sokeritautia ei ole.
Tiedän tapauksen jossa lääkäri on itsepäisesti pitänyt kilpirauhasen vajaatoiminnasta johtuvia oireita depressiona, joten kannattaa pitää pintansa. On olemassa yksityislääkäreitä jotka ovat erikoistuneet mitä erilaisimpiin vaivoihin, niiltä voisit saada vastauksen, mutta kaikki hyvähän maksaa..
Yksi lääkäri sanoi minullekin että jos ei nää lääkkeet auta niin aloitetaan masennuslääkitys vaikka kukaan ei ollut aikaisemmin puhunutkaan mistään masennuksesta. Taitavat aika herkästi tuputtaa masennuslääkkeitä...
Tuli vielä mieleen että testattiinhan multa kaikki veren hyytymisarvot sun muut veritulpan varalta, joten se kai sulkee pois että se olisi TIA?
Ensi viikolla teen taas uuden yrityksen ja käännyn yksityislääkärin puoleen. Rukoilen että saan sieltä pikaista apua ja parhaimmassa tapauksessa vastauksiakin. Jos ainakin kuunneltaisiin ja otettaisiin vakavasti, se helpottaisi jo oloa hieman.
Kohtaukset kun eivät ota loppuakseen eivätkä helpotu...
Kävin yksityislääkärillä ja sain diagnoosin "epilepsiakohtauksia ilman epilepsiaa". Tapaus oli kuulemma selvä, sillä suvussa esiintyy epilepsiaa ja minulla oli samantyyppisiä, mutta lievempiä, kohtauksia nuorempana.
Olen niin onnellinen että enää ei tarvitse arvuutella ja epäillä itseään. Pahinta on juuri se, että kun kukaan ei usko eikä kuuntele sua niin rupeaa itse epäilemään oireitaan.
Oikealla hoidolla tämä pitäisi saada loppumaan ja toivon mukaan myös syntyneet vauriot korjaantuvat. Uskallan jopa toivoa että pystyn jatkamaan opiskelua tammikuussa.
Jos joku haluaa tietää enemmän siitä, mistä ja miten sain apua, vastaan mielelläni kysymyksiin. Pistä mailia osoitteeseen [email protected]
Tsemppiä kaikille ja uskokaa itseenne! Te itse tiedätte parhaiten miltä teistä tuntuu ja mikä taas on pielessä.
Suosittelen opiskelun jatkamista, onnea vain!
Minulla on munuaisten ja lisämunuaisten toimintakokeita meneillään.
..ja toivottavasti asia selviää!
Olin tänään lähikaupungissa selvittelemässä erään labrakokeen tulosta, jossa oli epäselvyyttä. Itse täytyy kaikki tietää ja selvittää. Ei terveyskeskuslääkäri oikein tiennyt mitään viitearvoista, kokeen oli määrännyt helsinkiläinen yksityislääkäri, kun joskus kävin Helsingissä. Näyte otetiin paikallisessa terveyskeskuksessa itse maksaen (koska yksityislääkäri määrännyt). Siellä sanottiin, että tällaiset näytteet menevät tutkittavaksi lähikaupungin sairaalaan.
Lähikaupungin sairaalan labrasta sanottiin, ettei heillä tehdä niitä kokeita, vaan Helsingissä. Sain puhelinnumeron ja soitin sinne. Minun arvoni olisivat olleet tuhannesosia viitearvoista, joten sanoin että jotain mätää on. Minulla oli nanogrammoja ja viitearvot, jotka olin katsonut netistä olivat mikrogrammoja. No he katsoivat koneeltaan minun tulokseni, ja siinä oli myös mikrogrammoja, mutta tulos oli silti alle viitearvojen. En vielä tiedä, onko se poikkeama varteenotettava. Lieneekö virhe syntynyt paikallisen terveyskeskuksen tiedostoon pantaessa. Mitä, jos ihmisiä hoidetaan tuloksen mukaan, jossa on tuhatkertainen ero? Kai sitä olisi ruvettu epäilemään ja tarkistettu. Mutta turhaa hässäkkää se aiheutti minulle, kun itse sitä selvitin.
Jätin pois uuden verenpainelääkkeen ja käytän entistä, koska minun nettiopiskeluni mukaan siitä ei ole minun tapauksessani hyötyä niin kuin myös terveyskeskuslääkäri sanoi. No huomenna on taas veri- ja virtsakokeita. Jos en olisi psyykeltäni näin vahva, tämä sairasteluruljanssi, joka on pian kestänyt tällaisenaan vuoden, olisi kyllä vienyt masennuksen partaalle. Onneksi myös fyysinen kuntoni on aika hyvä.
Henkistä voimaa on sielun sisällä paljon. Sitä kannattaa jokaisen itsessään vaalia ja kasvattaa - kyllä sitä on, antakaa sen kukoistaa!
yhtä oudosta epilepsiasta mikä itellänikin on =) Kyllä tosiaan ittesä ihan pöhköksi tuntee kun on outoja tuntemuksia ettei niitä osaa luokitella oikeen mihinkään ryhmään. Hyvä että asia selvis!
alkuperäisen viestin kirjoittajalle ehdottaisin mangnesiumin lisäämistä ravintoon.puute voi aiheuttaa kyseisiä oireita.
...syön tällä hetkellä lääkärin määräyksestä jos jonkinmoista lisäravinnetta että saisi kropan korjautumaan. Kattava verikoe on myös otettu josta muutaman viikon päästä selviää tärkeiden aineiden puutokset.
kohtaukset jatkuvat vielä, melkein joka päivä niitä on, joskus useampia. Onneksi kaikki kohtaukset eivät ole niin voimakaita...
Olet aivan oikeassa, kyllä sitä tuntee itsensä aika yksinäiseksi kun lääkäritkään eivät ymmärrä oireita.
Sinulla on siis sama diagnoosi kuin minulla? Onko samanlaisia oireita?
En kylläkään ole saanut selväksi että miten "oikea" epilepsia eroaa tästä?
On ollut samanlaisia oireita. Ei kyllä mitään suupielien roikkumista, mutta tärinöitä, tykytyksiä ja jne. Epilepsiahan usein mielletään kouristus- tai poissaolokohtauksiksi. Sen takia on varmaan itsekkin vaikeaa ymmärtää, että epilepsia voi oireilla todella monella tavalla. Itselläni on kyllä ollut 3 Gm kohtausta aika pitkällä aikavälillä enkä aluksi osannut yhtään yhdistää kaikkea väsymistä ja tykytyksiä sun muita kuumia aaltoja epilepsiaan, mutta onneksi neurologi valotti näitäkin asioita. Tämmöset oireet mulla on alkanut vasta nyt 12 vuotta epilepsian diagnosoinnin jälkeen.
Onko muita tällaisia tapauksia, kuin minä. Minulla kasvojen alueella kouristuksia ja puutuu lihakset ja luomet turpoo, että vain puolet pupillista näkyy kouristuksen jälkeen. Ensin sanottiin, viitettä epistä, sen jälkeen kumottiin, no nyt kun ei ole epiä, psykiatrinen. Olen lukenut, että täällä samanlaisia ongelmia. Onko teille sanottu että psykiatrille. Olen muuten normaali. En osaa nimeäni enää kassalla kirjoittaa ja muisti heikentynyt huomattavasti. Kouristuksessa heilun aivan kuin epileptikko, vaan ei mene taju. Lähimuisti huono. Odotan vastauksia
minulla on samantyyppisiä oireita, kouristuksia on sekä kasvoissa että koko kehossa jos on pahempi kohtaus. Mulle sanottiin aluksi että joko epilepsia tai paha migreeni, mutta sitten minutkin lähetettiin psykologille selvittämään paniikkihäiriötä. Eihän oireet sopineet siihen ollenkaan, joten se kumottiin. Mulla on myös ollut huomattavia muistivaikeuksia sen jälkeen kuin kohtaukset alkoivat pari kuukautta sitten.
"Epämääräiset oireet" oli hyvä kirjoitus. Itselläni on ollut puolisen vuotta käsipäällisen, käsivarren ja suupielen tunnottomuutta ja nyt kolmatta viikkoa uusi oire: vasemman jalkaterän sivun tunnottomuutta ja kantapäähän ilmestyi samanlainen kipupiste, joka aiemmmin oli päkiässä kaulalla outoa kiristystä ja kipua. Vasen lonkkani on leikattu puolitoista vuotta sitten ja toinen tämän vuoden tammikuussa. Oireet ovat alkaneet tänä keväänä voimakkaammin. Sain reumalääkäriltäni kortisonia huhtikuussa, kun päkiän alle ilmestyi mäykky ja voimakasta kipua ja kantapää oli myös niin kipeä, etten pystynyt kävelemään. Kaikki oli ok kaksi kuukautta mutta nyt on hankalampia oireita ja käden päälle ilmestyi pidemmän ajomatkan jälkeen peukalon alapuolelle kädenpäälle kovahko nysty ja mustelma. Olin saanut viimeviikolla omalta lääkäriltä kantapäähän kortisonia, joka auttoi hyvin vähän ja hän ehdotti, että jos vaiva jatkuu ensiviikolla, pyydetään hermoratatutkimus, mutta itse olen ajatellut kaulavaltimossa olevan jotain pielessä, mutta miten saan lääkärin ajattelemaan näin? Onko meillä lääkärit hieman välinpitämättömiä? Tuntuu, että vähätellään oireita. Verenpainetta on muillekin jakaa ja sydämentykytystä lääkityksestä huolimatta! Mitä tehdä????
Hei vaan, sinä(kin) kysyt viestissäsi että
itse olen ajatellut kaulavaltimossa olevan jotain pielessä, mutta miten saan lääkärin ajattelemaan näin? Onko meillä lääkärit hieman välinpitämättömiä? Tuntuu, että vähätellään oireita.
Miksi ihmeessä lääkäri sinua tai oireitasi vähättelisi jos ammatti-ihminen, useita vuosia ammattiinsa opiskellut ja varmasti pätevä, joka tutkii sinut ei ole samaa mieltä kanssasi, ts. ei diagnosoi sinulle juuri sitä sairautta jonka itse olet (perustuen...mihin?) päättänyt että sinulla on.
Ihan käsittämätöntä kun jengi päättelee jonkun nettiartikkelin perusteella sairastavansa sitä sun tätä, muuttaa omavaltaisesti lääkitystään tms riippumatta täysin oikeasta lääkärin/lääkäreiden tekemästä diagnoosista! Mikä ihme teidät saa kuvittelemaan että parin tunnin nettisurffauksen jälkeen tiedätte paremmin kuin alan ammattilaiset??? Sitten juostaan lekurilta toiselle siinä toivossa että joku tämän "toivotun" diagnoosin antaisi vaikka tosiasiat kuinka puhuisivat omaa kieltään te vain jätätte ne huomiotta ja syytätte hoitohenkilökuntaa välinpitämättömiksi ym.
En vaan voi käsittää miksi pitää riivata sekä itseään että lääkäreitä tuollaisella. Haloo! Se on TODELLA harvinaista että ne 10 ensimmäistä lääkäriä tekee väärän diagnoosin - en siis sano mahdotonta vaikka mieli tekisi. Tuolla tavalla jää elämä elämättä ja aivan varmasti sitä tunteekin kipua siellä ja kolotusta täällä kun päivät pääksytysten pänttää eri (yleensä tietty mahdollisimman vakavien) sairauksien oireita.
Kun teiltä on tarvittavat kokeet EKG:stä verinäytteisiin ja kaikki siltä väliltä otettu ja ne ovat puhtaat, niin mikä siinä on niin vaikeaa huokaista helpotuksesta, jättää asia siihen ja keskittyä muuhun kuin ylianalysoimaan ja kuulostelemaan jokaikistä tuntemusta. Eli elämään. Ihan oikeasti.
Vuodet vierivät, ja lihasheikkous vain pahenee. Kognitiivisiin oireisiin saan kuitenkin kuntoutusta. Taistelua on ollut saada mitään tutkimuksia. Siis v. 2006 oli jo lihasheikkoutta. Nyt viimein yksityisneurologi puhui jostain ENMG-tutkimuksesta. Kun sanoin, että en pääse enää kyykystä ylös, niin alkoi vähän vaikuttaa neurologiin. En kuitenkaan tiedä, että lähettikö hän minut siihen kokeeseen vai ei. Eli odotanko 10 kk sitä kuten virtsarakon heikkouden selvitystä jne. Ei selvinnyt muuta kuin diagnoosi veltto rakkolihas. niin mutta miksi? Voiko sille tehdä mitään. Ilmeisesti ei, ei ainakaan voida tutkia mistä johtuu, vaan suositeltiin lopulta katetrisointia, jos huonoksi menee. Lohdullista. Ehkä odotan turhaan lihastutkimuksia, jos neurologi ei edes tehnyt lähetettä. Tänään panin sähköpostilla kyselyn, että onko lähete tehty vai pitääkö mennä taas ykityiselle lääkärille.
Miksi kukaan lääkäri ei ota todesta. Olisiko jotain tehtävissä, vuosien kuluessa monet menettävät työkykynsä. Jengi haluaa, että heitä tutkittaisiin, heillä on todellisia oireita. Lääkärit eivät edes tee diagnoosia, vaan asiakas kertoo oireensa, ja ne merkitään sairauskertomukseen, piste ja lasku. Semmoiseksi on lääkärien valta viime vuosina mennyt.
AAArgh!
vastaavia oireita oli myös minulla tuossa 95 alussa. vasta kun sain lähetteen veren hyytymistutkimuksiin selvisi että epämääräiset oireet johtuivat näistä verenkierto häiriöistä.
Minullakin normaalit tutkimukset sitä ennen kertoivat minun olevan perus terve. Kannattaa tarkistaa hyytymistekijä tutkimuksilla taipumuksensa varsinkin jos suvussa on sydän sairautta. aivohalvaus riskiä. nykyisin beetasalpaaja ja verenohennus lääke ja uskon olevani terässä vielä vuosi kymmeniä.
Huimaus ja valtavat päänsärkykohtukset sekä epätodellisuuden tunteet tunnottomuus ja muistihäiriöt siis täysin takanapäin..
kannattaa siirtyä hematologin vastaanotolle jos neurologi ei löydä mitään vikaa.
hulluna on turha itseään pitää jos lääkäri ei heti löydä syitä..