Olisko täällä ketään kiinnostunutta, aattelin että jos joku haluis alkaa mun kanssa laihduttamaan, ahdistaa kun on niin läski...
Sähköpostilla tai mesessä vois aina vaihtaa kuulumisia ja sitä miten on menny, olis helpompi alottaa jonkun kanssa.
Fiilis aina vaan paranee kun kilokin tippuu.. :) Voitas vaihtaa kaikkii vinkkei ja päästä yhessä kaikista liika kiloista.!
Kohti parempaa kroppaa!!
Laittakaa vietii jos kiinnostaa. :)
Sähköpostilla tai mesessä vois aina vaihtaa kuulumisia ja sitä miten on menny, olis helpompi alottaa jonkun kanssa.
Fiilis aina vaan paranee kun kilokin tippuu.. :) Voitas vaihtaa kaikkii vinkkei ja päästä yhessä kaikista liika kiloista.!
Kohti parempaa kroppaa!!
Laittakaa vietii jos kiinnostaa. :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Haluan kertoa oman tarinani tavoitteena vaan herättää ajatuksia. :)
Kärsin 7 vuotta siitä, että en koskaa ollut tyytyväinen itseeni, ulkonäkööni, olemukseeni ja aina kadehdin jotain kauniimpaa, hoikempaa ja suositumpaa ihmistä.
Oma itseni ja ulkonäköni ei koskaan riittäny, pidin itseäni ällöttävänä, lihavana ja halusin laihtua, joten päätin alkaa laihduttamaan voidakseni hyväksyä itseni. Laihduin ja laihduin, .. kunnes menikin yli. Aika ja ajatukset pyöri pakkomielteisesti ruoan ja sen kuluttamisen ympärillä, tajusin itsetuntoni perustuvan peilikuvaan ja olin tosi ahdistunu sisimmästä.
Alotin laihduttamisen kun olin hieman "ylipainonen" noin vuosi sitten, kunnes kesällä vajosin pohjalle anoreksiaan asti,laihduin parissa kuukaudessa noin 20kg,.. pelkkää luuta ja nahkaa. Pahinta, mitä elämässä olen ikinä kokenu. On uskomatonta, miten se tuhosi kaiken elämänilon, huumorintajun, potentiialin ja itsearvostuksen mussa. Olin laiha, mutta entistä tyytymättömämpi itseeni. Ahdisti ajatus, että pitää olla laiha voidakseni hyväksyä itseni.
Jälkikäteen ymmärrän, miksi alunperin edes aloin laihduttamaan. En yksinkertasesti tuntenut itseäni enkä ollut oikeen oppinut arvostamaan omaa olemusta sellasena kun oon.
Huusin Jumalalle etten jaksa enää, en ymmärrä tilannettani, en osaa enkä jaksa enää elää ajatusteni vankina, itseinhosta kärsien sekä siitä, että tunsin käsittämätöntä ahdistusta, vihaa ja pelkoa mun sisällä.
JUMALA KUULI!! Hän paransi anoreksiasta, on auttanut löytämään idenditeettini Hänessä, elämänilon ja sisäisen vapauden ja ilon! Huumorintajunkin sain kiitos Jumalalle takas..! :D hitsi musta tuli kyllä niin syvällinen tosikko muutamaks kuukaudeks en kestä ees muistella :D MIELETÖNTÄ todeta Jumala eläväksi Herraksi, joka haluaa antaa vaan hyviä asioita!! Nyt olen enemmän kuin tyytyväinen itteeni ekaa kertaa elämässäni. Olen oppinu rakastaa itseäni ja muita ja näin ollen kohtelemaan muita samalla arvostuksella kuin itteäni.
Kesästä olen lihonut noin 10kg, mutta painoa en olekkaan mitannut kun ei todella edes kiinnosta. Tiedän kuka olen ja mitä varten olen, tunnen itseni sisältäpäin niin rikkaaksi, että toivon niin sydämeni pohjasta, että sinä joka tätä luet, pyytäisit Jumalaa antamaan samaa tyytyväisyyttä, rakkautta, iloa ja ennenkaikkea rauhaaaaa sydämeen :) Jumala kuulee ja näkee, pakko todeta se tosi asiaksi. Ilman Jumalaa en tosiaan tiedä missä olisin nytten.
Haluan tällä kehottaa, että pysähdyt miettimään, mitä todella arvostat itsessäsi. Tee lista asioista mitä pidät itessäsi ja koe se, miten ihanaa on oppia tuntemaan itseä persoonana, luonteena ja rakenna idenditeettisi sellasen varaan, joka kestää. VOIMIA! :)
Älä jauha sontaa kun et edes tiedä mistään mitään. Itseinhoon ei auta mitkään jeesustelut.
Ei voi tietää jos ei ole kokenu. Sitä mun järki kans sanoo, ettei mikään voi siinä tilanteessa auttaa, mutta kokemus ja sydämessä vallitseva mieletön ilo, rauha, rakkaus ja varmuus kertoo jotain aivan muuta.
En voi paeta sitä tosiasiaa, että vielä jonkinaika sitten raivosin peilikuvalleni, viilsin itseäni ja olin täynnä ärtymystä ja päinvastoin miten oikeasti tänäpäivänä rakastan itteäni, kohtelen itteeni arvokkuudella ja sen lisäksi myös kykenen tekee niin muita kohtaan.
Ei ole pakko uskoa, enkä halua kirjottaakaan todistellakseni että olen oikeassa, vaan haluun auttaa sua, joka tarvitset apua. Jos kärsit itseinhosta, kerron miten vapautua. Kandee tehä hyvä valinta tässä asiassa.
Ihanaa lukea muutoksestasi.
En tiedä mitä tehdä. Oma itseinhoni on ajamassa minua kovaa vauhtia kuiluun, ja vaikka tyytymättömyyteni itseäni kohtaan kasvaa, tunnen sairasta nautintoa jokaisesta muutoksen merkistä, jonka tunnen saaneeni kehossani aikaan. Ymmärrän silti, että Herra on suurempi kaikkea rikkinäisyyttäni, neuvottomuuttani ja kapinaani. Tulin kuin janoissani lukemaan kertomuksia anoreksiasta. Kiitos, että pysäytit minut.
Mä voisin sun kans alkaa laihduttaan...Mistä saan sun mese osotteen????
moikka, kiva ku löyty kaveri. :)
olisko jos laitan sulle sähköpostina mun mese osotteen? tai laita sä mun sähköpostiin sun mese? mun s-posti, on [email protected]. :)