Nyt kun muistelen,
Niin muistan Sinut.
Valloittavan hymysi,
Iloiset kasvosi.
Silti olit niin heikko,
Olit niin yksin.
Näin iloisuutesi keskeltä
Tummat silmäsi,
Jotka pyysivät apua.
Miksen auttanut?
Miksen huomannut ajoissa heikkouttasi?
Miksen tajunnut,
Että kaipaisit ystävää...
En tapaa Sinua enää koskaan,
Enkä voi tehdä enää mitään puolestasi.
Voin vain toivoa,
Että Lepäisit Rauhassa.
Annatko anteeksi, Ystäväni?
- - - - - - - - - - -
Runo on omistettu ystäväni muistolle, joka
kuoli syöpään vuonna -98 pitkän kärsimyksen
jälkeen.Nuku rauhassa, rakas ystäväni...
Niin muistan Sinut.
Valloittavan hymysi,
Iloiset kasvosi.
Silti olit niin heikko,
Olit niin yksin.
Näin iloisuutesi keskeltä
Tummat silmäsi,
Jotka pyysivät apua.
Miksen auttanut?
Miksen huomannut ajoissa heikkouttasi?
Miksen tajunnut,
Että kaipaisit ystävää...
En tapaa Sinua enää koskaan,
Enkä voi tehdä enää mitään puolestasi.
Voin vain toivoa,
Että Lepäisit Rauhassa.
Annatko anteeksi, Ystäväni?
- - - - - - - - - - -
Runo on omistettu ystäväni muistolle, joka
kuoli syöpään vuonna -98 pitkän kärsimyksen
jälkeen.Nuku rauhassa, rakas ystäväni...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuosta tuli mieleen paras ystäväni, joka kuoli ihan viikon alussa. Hän kärsi, enkä osannut auttaa. Lopulta hän nukkui pois otettuaan yliannostuksen lääkkeitä. Ihminen oli minulle todella rakas ja kaipaan häntä valtavasti. Kiitos kauniista runosta.
Otan osaa :(
otan osaa..:)
*Halaa'..Koeta jaksaa ystäväni..!!