Nyt ei ole kyse fyysisestä väkivallasta, vaan psyykkisestä. Millainen onkaan ammattitaito työntekijöillä siellä, kun harjoitetaan henkistä väkivaltaa. Eikö olla opetettu, miten lapselle puhutaan? Järkytyin täysin, kun lapseni kertoi, mitä hoitaja oli hänelle sanonut. Lapsia ei ymmärtääkseni saa uhkailla, arvostella, haukkua.
Siis jotain rajaa. Ja kuitenkaan minä en saa mennä hakemaan lapsiani pois poliisin avustuksella sieltä, vaikka sossuilla on oikeus tulla kotiini muka kriisi-tilanteen vuoksi hakemaan lapseni. Eikö se ole kriisi-tilanne?
Siis jotain rajaa. Ja kuitenkaan minä en saa mennä hakemaan lapsiani pois poliisin avustuksella sieltä, vaikka sossuilla on oikeus tulla kotiini muka kriisi-tilanteen vuoksi hakemaan lapseni. Eikö se ole kriisi-tilanne?
Vastaukset 20
Vanhimmat
En tiedä, minkä verran 'vanhan ajan itseoppineita' on mukana vielä tämän päivän laitoksissa. Enkä myöskään sitä, onko tavallisilla lastenkotiosastoilla lastenhoitajia, lähihoitajia tms.
Psykiatrisilla osastoilla KUULUISI olla esim. psykiatrian erikoissairaanhoitajia, mutta eipä heitä ainakaan yhdellä tietyllä osastolla näkynyt. Lapseni oli siellä 3,5 kk ja sen ajan oli yksi avoinna oleva psyk.esh:n virka koko ajan täyttämättä. Mielenterveyslaki asettaa nimittäin jotain vaatimuksia henkilökunnan koulutukselle, mutta eivät lait ole noudattamista varten laadittu, eivät ainakaan siksi, että viranomaiset ja päättäjät niitä noudattaisivat.
Lapsen uhkailu, arvostelu, haukkuminen, vähättely tai muu vastaava on lapsen kaltoinkohtelua. Samoin se, jos lapsen kuullen hänen vanhempiinsa kohdistetaan edellä mainittua käytöstä tai asennetta.
Yritä saada nauhoitetuksi pahimmat räävittömyydet, esim. MP3-soittimiin mahtuu useita tunteja puhuttua tekstiä. Syötä tiedosto tietokoneelle ja kopioi cd:lle. Sen jälkeen voisi pyytää lausunnon joltain kasvatuksen ammattilaiselta äänitetyn tekstin perusteella. TEO:n kuuluisi reagoida tuollaiseen henkilökunnan käytökseen.
..samoin se, jos lapsen kuullen hänen vanhempiinsa kohdistetaan edellä mainittua käytöstä tai asennetta.......
Niinpä niin, en voikaan tuollaista hyväksyä, sanottepa mitä tahansa,
siksipä lapsi ei ole kevään jälkeen mennyt siihen päiväkotiin, pidin päiväkodin hoitajan käytöstä niin erikoisena, säälin todella lapsia jotka JOUTUVAT olemaan sellaisen hoitajan herjattavana.
Vastuunkantajia ei tietenkään kunnan eläteistä löydy, johtaja isoo persettään venyttää tuolilla, ei asia häntä liikauta vaikka liikunta hyvää tekisikin.
Kyllä kaikista tapahtuneista VASTUU langetetaan vanhemmille, viranomaisilla ei mitään vastuuta ole eli ovat täysin vastuuttomia, lienee sanakin heille täysin outo.
keväällä. Äänestäkää ihmeessä puoluetta/ehdokasta, joka on valmis ajamaan palkankorotuksia näille esim hoitoalalle.
Kukapa koulutettu ihminen tekisi henkisesti raskasta työtä nälkäpalkalla kolmessa vuorossa?
Jos työhön halutaan koulutettuja ihmisiä, niin palkkaus kuntoon!
palkankorotuksia.
Jos matalapalkka-alalla työskentelevä yh-äiti rohkenee purnata sitä, että hänen työssä käynnistään huolimatta perhe elää EU:n köyhyysrajan alapuolella, tulee joku suvaitsematon p...a julistamaan, että 'vaihtakoon alaa ja kouluttakoon itsensä parempi palkkaiselle alalle'. Kuitenkin selvisi, että yhdelläkin tuollaisella julistajalla asui oma äiti naapurissa, joka hoiti lapsia silloin kun äiti oli iltakoulussa. Hah!
Hyvähän se on vaatia kun itsellä on ollut opiskelumahdollisuus! Kyllä monesti yh:n elämä on riittävän rankkaa ilman opiskeluakin, varsinkin silloin kun sukulaiset asuvat muutaman sadan kilometrin päässä.
Ja nyt sitten pitäisi vaatia palkkaa matalapalkkaisille hoitajille! Vain niin.
Niin se tuntuu olevan, että koko muun maailman pitäisi saada inhimillisen kokoista palkkaa, mutta ei olemattomilla tuloilla elävien pienten lasten vanhempien.
Lapset seuraavat tarkkan käsivät Huosta kodeista
eli femi kodeista.
Femi kodin naiset kulkevat Käsi kädessä .
Heillä on vain kulissi miehet.Näin pohjoisssa.
Nainen haki johtajateren virkaa näki kuinka lapset kärsii Ei Voinut ottaa paikkaa
Kun Henkilökuta oli kipeä."femit
Kukaa ei tarkasta huota koteja!!!!
Vain Kantelut!! suomesa Lapsen asema Hunningola.
LAKI ON MUUTA VALTAPELIN UHREJA.KETÄÄN EI KANUSTETA OMAAN ARVOON ALISTUTA ALISTUSTA.
JA HÄPEÄÄ.!!!
LAPSILLE PITÄISI JAKAA PUOLUETOMAT KYSELY KAAVAKKEET JOISA HALUAISIVAT MUUTOSTA JA TURVLLISUUTTA.
LASTEN SATAVA KERTOA PUOLUEETON OMA NÄKEMYS.
Eikö lapsiasianvaltuutettu voisi tehdä vierailun lastenkotiin toteutettuna siten, että koko henkilökunta viedään vaikka retkellä ja lapset saavat itse esitellä lastenkodin tilat ja toimintatavat lapsiasianvaltuutetulle. Näin ehkä totuus toimintatavoista tulisi paremmin esiin. Jo vierailun uhka saisi lastenkotihenkilökunnan ajattelemaan kaksi kertaa miten tulee käyttäytyä paljon kärsineitä ja paljon menettäneitä lapsia kohtaan.
Älkää yleistäkö! Mulla on tosi hyviä kokemuksia juuri lastenkodista. Siellä on hoitajia sen verran aina paikalla, ettei asiaton käytös lapsia kohtaan jäisi muilta huomaamatta. Jälkeenpäin ajatellen kokemus lastenkodista on pelkästään positiivinen. Itse siellä olessani, kerroin hoitajista ilkeitä valheita äidilleni...kai hain sympatiaa... Joten hyvät vanhemmat: ennen kun syyttelette, miettikää, olisi mahdollista, että lapsenne kertoisi muunneltua totuutta?
äläs nyt petaa omien tekojesi mitätöintiä.
?????
Toki hyvätkin kokemukset voi kertoa lastensuojeluvaltuutetulle. Visiitistä ei tule sillä perusteella luopua, että palveluun tyytyväisiäkin on. Lisäksi pitää huolehtia siitä, että isommat lapset eivät pääse painostamaan pienempiä kun totuuksia kerrotaan. Laitoksissahan on aina omat hierarkiansa myös hoidettavien joukossa.
ikäinen voisi käyttäytyä noin, mutta
EI ALLE 10-vuotias!!!!!!!!!!!
Jos lapsi joutuu kohtaamaan väkivaltaa ensimmäisen kerran elämässään sijoitettuna, on hän niin järkyttynyt tapahtumista, että oma vanhempi VARMASTI pystyy arvioimaan, onko tarinat sympatiahakua vai totta.
Lisäksi hyvä ystäväni, joka on lähikasvattaja ammatiltaan, on myöntänyt, että kyllä yleensä laitoksissa tiedetään, että aina on olemassa joitain hoitajia, jotka käyttävät 'ainakin jotain pientä laitonta' kasvatusmenetelmää saadakseen lapsen tottelemaan.
uhkailtiin puhumasta laitoksen ulkopuolisille huonosta kohtelusta, ei edes äidille olisi saanut kertoa ja tästä lapsi oli niin peloissaan, että ei uskaltanut puhua esim. sossulle.
Alle 10-vuotiaat eivät välttämättä uskalla puhua tuntemattomalle ihmiselle, koska ovat muutenkin päästään pyörällä ympärillä jatkuvasti pyörivien vieraiden ihmisten paljoudesta, he eivät yksinkertaisesti tiedä, keneen voi luottaa.
Olisiko paras ratkaisu pienten lasten kohdalla sellainen, että laitokset jaettaisiin pieniin ryhmiin ja jokaisella tarkastuksia tekevällä henkilöllä olisi niin vähän laitoksia vastuullaan, että riittävän usein toistuvat käynnit ja lapsiin tutustuminen olisi mahdollista. Tietysti tämä maksaa, mutta mitä hyötyä huostaanotosta on, jos lapsi sijoitetaan huonoihin olosuhteisiin?
Yksi vaihtoehto on lapsen ennestään tuntevat perhetyöntekijät tarkastajina, meidän kohdallamme ratkaisun avain löytyi sieltä, koska lapsi tunsi heidät, luotti ja rohkeni avautua heille.
..vaikka tietää lapsensa saaneen huonon ja kaltoin kohtelun laitoksessa.
Kyllähän kymmeniä vuosia toiminut laitos tajuaa olla asialla etukäteen niin, et jälkeenpäin vanhemman puhumiset lapsen kärsimyksestä voidaan kuitata asiakirjassa olleeseen (valheeseen)merkintään kun lapsi/lapset tulivat ekapäivänä taloon.
Eli laitoksessa tiedetään kokemuksesta miten lapsi alkaa oireileen siellä ollessan pitkän aikaa ja kirjaavat nämä oireet alkuunsa(tekasee ennalta),jotta voivat sitten sanoo et kotona olleet traumaattiset tilanteet lapsella ovat näkyneet oireiluna ekapäivästä asti.
Vain vanhemmat ja neuvolan työntekijät ja naapurit tietää totuuden lapsesta eli sen et lapsi ei todellakaan voinut pahoin kotona ja jopa päin vastoin oli kehityksestä edellä ja fyysisesti erittäin terve.
huostaanotettujen lasten sijoituksen aikainen seuranta ja kontrolli nykyistä
hyvin, hyvin paljon
paremmaksi.
Järkyttäviä lehtiuutisia sijoitettujen lasten hyväksikäytöstä saa lukea lehdistä nykyisin jo viikoittain.
Nämä uutiset ovat niitä hirveimpiä asioita,
mitä sijoitetuille lapsille tehdään ja voidaan tehdä sijoituspaikoissaan!
Jäävuoren huippu tulee näissä karmeissa jutuissa julkisuuteen ja yleiseen tietoon.
Mitä kaikkea ja millaisia oloja onkaan siellä "jäävuoren huipun" alla ,
kodin ulkopuolelle on sijoitetuilla, noin 18 000 lapsella!
Jos kukaan haluaa puhua lapsen edusta
nykyisessä yhteiskunnassamme
tai siitä kuinka perheissä on sitä ja tätä nykyisin,
niin näitä lehtiuutisten taustoja vasten
olisi yhteiskunnan järjestämän ja organisoiman
lastensuojelun osalta
ainakin ihan 1:ksi ja ensimmäiseksi
saatava huostaanotettujen ja sijoitettujen lasten elinolojen seuranta ja kontrolli kuntoon!
Siis kyseisessä lastenkodissa on kolme hoitajaa jotka tiedän, muita en tunne. Kaksi mies-hoitajaa ovat aivan kunnon hoitajia, mutta nais-puolinen on tämä kyseessä oleva, joka kieltää lapseltani ottamasta lisää ruokaa, koska tämä nyt on muka niin pullea jo muutenkin. Eikä ruokaa anneta alunperinkään paljon. Eli jää nälkäiseksi. Olen puhunut asiasta lastenkodin hoitajille, koska en halunnut että asia jää pelkästään minun ja lapsen väliseksi. Minulle nyönnettiin, että hän nyt sattuu olemaan hieman pullea, joten ruokailua tarkkaillaan. Kotona lapsi oli aivan normaalin kokoinen, vaikka meillä syödään voita, täys maitoa ja muuta "kiellettyä". Meillä ei koskaan yksikään lapsi, eli nämä vanhemmat, jotka eivät ole lastenkodissa, ole olleet "pulleita". Lastenkodissa oleva on "pulskistunut" vasta lastenkodissa, joten olisiko se jotain henkistä. Ja jos on, niin mistähän se sitten johtuu? Mietinpähän vain. Äiti kun olen, ja pienimpäni parasta ajattelen.
aikuinenkin. Itse ymmärrän sen loistavasti, koska olen nimenomaan surusyöppö.
Eiköhän lapselle olisi terveellisempi tapa painonhallintaan liikunnan lisääminen kuin syömisen rajoittaminen. Muutenkaan ei pitäisi pulleudesta tehdä liian isoa numeroa.
Se kallis laitos, jossa lapseni oli, oli oikein tunnettu siitä, että lapset pääsivät ulkoilemaan liian vähän. Mieluummin järjestettiin kerran viikossa vaikka sählymatsi lukittujen ovien takana kuin laskettiin ulos raittiiseen ilmaan.
siellä jotain rauhoittavia lääkkeitä mikä turvottaisi. Eräs työkaverini kertoi laitokseen sijoitetun lapsenlapsensa turvonneen siellä kamalan näköiseksi. Lääkkeiden syöttämisen takia.
...sen karun totuuden et ruuasta tehtiin niin suolasta ja mausteista ettei pienet halunneet edes sitä syödä.Lasten kasvot olivat suun ympäriltä palaneet punaiseksi...siis kaikilta alle kouluikäisiltä.
Tein valituksen, mut ei voissiin mennyt läpi kun ei kuulu mitään.
Liikunnan vähyyskin on selitettävissä laitoksessa olleilla lapsilla.Pieniä leikki-ikäisiä kokoajan kielletään ottamasta juoksu askelia ja eivät täten edes hengästy kokopäivänä ,kuin ehkä sitten siellä ulkona kun tunnin ovat.Lapsellani kuihtui kaikki jäntevät lihakset vuoden laitoksessa olon jälkeen ja siitähän tietää ettei motoriikkakaan voinut mennä kun takapakkia.
Kalpeita keskitysleiri lapsia olen meidän laitoksessa nähnyt ja tosiaan pitkällä aika välillä muistakin tulleista lapsista näki kuukaudessa et laihtuvat ja menivät huonoksi.
Eräs poika jota alettiin pikkuhiljaa kotiuttaan omille vanhemmille(eli vietti kotilomilla n.5pv/viikko)alkoi silmissä kuntoutuun.
juttua, miten 'nappia naamaan' saa nopeasti, jos rohkenee vastustaa henkilökunnan mielipiteitä.
Oman lapseni väitettiin olevan 'harhainen' (mitä laitoksen ulkopuoliset lääkärit tai minä emme ole koskaan huomanneet) ja hänelle syötettiin sellaista psyyken lääkettä, joka tosiaan turvotti. Kun lapsi kotiutui, heitettiin myrkyt romukoppaan ja lapsi kuntoutui silmissä.
Laitosten valehtelulinjaan kuuluu jos näistä asioista kysyy, että 'aina lääkityksen aloittamisesta neuvotellaan vanhempien kanssa'. Tuo neuvottelu on lähinnä ilmoitusluontoinen asia jossain sivulauseessa, ei siinä vanhempien mielipiteitä kysellä, eikä niillä välttämättä ole merkitystä. Jos vaikka isä vastustaa lapselle lääkkeiden syöttämistä, on hän hankala vanhempi ja sen saa tuntea lapsen tapaamisten suhteen.
käsittääkseni vanhempien mielipiteellä on merkitystä lapsen lääkekokeilun aloittamisessa.
Yleensä vanhempien luonnollinen ensimmäinen reaktio on vastustaa lapselle annettavia lääkkeitä, mutta oma asennoitumiseni muuttui sen myötä, kun kuulin/näin, miten monet ADHD-lapset olivat helpottuneita sopivan lääkkeen löytymisen jälkeen, sillä hakemaan ja kokeilemaan sitä monesti joutuu. Jotkut ADHD-pojat ovat kuvanneet, miten ihanaa on, kun pystyy käyttäytymään niin, että ei saa jatkuvia moitteita koulussa ja kotona, sekä kaverisuhteet saattavat helpottua myös, kun lapsi pystyy järkevästi hillitsemään käytöstään.