Naisen pelko

En ole nainen (!) mutta sanonpahan kuitenkin mielipiteeni: Ei mitään syytä pelkoon ainakaan sen vuoksi, mitä muut ajattelevat. Ravintolat eivät ole mitään synninpesiä nykyaikaisen ihmisen silmissä.

Normaali ihminen ajattelee: "No, siinä näkyy olevan nainen baarissa."

Mitä muuta pitäisi ajatella?

Kyllä ainakin mulla on, ja siksi en juuri käykkään ravintoloisa vaikka mieli tekisi. Missäpäin asut/vaikutat; mennäänkö yhdessä?

Tulipahan mieleen tuosta se sama ikuisuus kysymys! Yksin ei ole hyvä olla. Siis te naiset kun myös tunnette asioita voimakkaasti ja teette valintoja tunteiden ja intuition voimasta tulee esiin tämä ettei tahdo olla yksin. Tai siinä on jotain pelottavaa vastata itsestään uusissa tilanteissa.

Ravintolassa ja missä muualalla yhteisissä tiloissa oleva nainen on mennyt jo ajat sitten siihen että ei kai kukaan ajattele muuta kuin että tuossa on nainen ns: omalla asiallaan samassa paikassa. Myös tarkoitusperänsä täällä olemiselle hän tehnee itse selväksi koska on valinnut tiensä.

Miehille se on selvää kun menet yksin mihin nyt menetkin. Tosin on suuri joukko miehiä mitkä ei pääse mihinkään ellei ole "jalkapallojoukkue mukana".

TAnssipaikalla ei useinkaan saa mitään selvää kuka on yksin vai kuuluuko ryhmään tai onko paria (mies tai nais paria). Ravintolassa kai se käy selvemmin esille se että nainen tai mies on liikkeellä yksin mutta ei siitäkään saa selvää onko hän yksinäinen eikä se sitä mielestäni tarkoita.

No olisiko sitten se pelon syy että, kun nainen ei koe haluttu jos häntä ei kossiskella ja että nainen alkaisi sitä itse tekemään mitenkään on edelleen naisen egoa ja imitsiä vastaan. Joten naiset kai itse kokee sen eräänlaiseksi "tyrkyllä oloksi" jos ovat ravintolassa ja ovat sinne hakeutuneet yksin!?

Tai se sitten onkin sitä? tiedä häntä.

Siirry vain nykyaikaan, voit jättää äitien opetukset jo taaksesi.

eli näissä vanhaintanssipiireissä erittäinkin pitkälti niinsanotusti daami voi nykyaikaiseen eli melko moderniinkin vanhaintanssiravintolaan mennä yhtä huoletta kuin jo kovaa kyytiä katoilemassa oleviin perinteisiin vanhaintanssilavoihin ilman pelkoa siitä, että se daami pelkän käymisensä perusteella saisi ylleen paljon ja ennenkaikkea hiljaa puhutun eli kuiskitun maineen ikeen: Nythän on hyvinkin pitkälti niin, että sehän ei vanhaintanssiynpäristö sinänsä sitä daamia eikä herraakaan pahenna eikä myöskään paranna, vaan näissäkin valitettavissakin (niitä on toki suuri vähemmistö, mutta kaikilla muillakin elämän osa-alueilla sekä ääripäät että -ilmiöt keräävät suurinta huomiota vetäen etenkin marginaalitapauksissa mukanansa lokiin koko po osa-alueen) vanhaintanssiääritapauksissa ne ovat niitten tapausten henkilökohtaiset teot, jotka sen tapauksen puolesta puhuvat eikä sinänsäkään se ynpäristö, jossa ne teot kulloinkin ovat sen tapauksen itsensä toimesta tehdyt.