Epätoivoa

Viime kesänä psykiatrin lääkäri totesi minulla olevan ahdistushäiriö. Cipralex ollu nyt 2,5kk lääkkeenä, josta n.2,5vkoa annoksena 20mg. 10mg aikasemmin. Ja tuntuu siltä ettei lääke auta niinkuin sen haluaisi auttavan. Tuntuu siltä että ahdistus on kroonistunut ja lääkehoito sitä ei tunnu poistavan. Ahdistus ilmenee fyysisesti levottomuutena, pääkipuna, ajoittain hengenahdistusta, jaloissa lievää pistelyä. Mutta ehdottomasti pääkipu on pahin fyysinen oire. Joskus pääkivun aikana olo on aivan poissa-oleva ja sekava. Ei pysty keskittymään mihinkään. Ja sitten millaista ahdistus on. Jollain ihmeellisellä tavalla "kuvittelen mielessäni" normaaleista asioista, joita kokee ja tekee aivan normaalissa elämässä, että niillä on jokin negatiivinen vaikutus. Esimerkkejä on monia mutta pahimmillaan lähes kaikesta sen pystyn tekemään. Hullulta kun varmasti kuulostaakin niin esim. syöminenkin on saanu aikaan syyllistävää oloa. Joskus ei tartte edes kuvitella tai tietää miten tai mihin negatiivinen vaikutus koskee ja vaikuttaa, se vaan tuntuu pahalta ja ahdistavalta. Mitä tällainen voi olla? Voiko tämmöinen olla jopa pahempaa kuin tavallinen ahdistushäiriö, vaiko onko tällainen juuri sellaisen mahdollinen ilmentymä? Varasin psykologille ajan että pääsis juttelemaan, kun ei tällaista jaksa. Ainaskin tuntuu niin epätoivottamalta ettei pelkällä lääkkeillä tästä parane, ja jos yleensä tällaisesta voi parantua. Eihän niitä "ajatuksia" päästä saa pois. Ja eniten pelottaa että voiko ihminen seota täydellisesti tällaisen vaivan kauan painostamana...
2416
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Ehdottaisin, että varaat uudelleen ajan samalle psykiatrille, joka määräsi Cipralexin. Kerro hänelle, ettei lääke auttanut sekä lisäksi vielä noista erikoisista tuntemuksistasi. Voihan olla, että lääkitystäsi on syytä muuttaa ja sen voi tehdä vain lääkäri (psykiatri), mutta ei psykologi.

Äänestä
  • No, oireita on ollut jo aiemmin. Ei siis cipralex niitä aiheuta. Tietenki voi olla jos lääke ei olekaan sopiva mulle niin se voi pahentaa tuntemuksia. Kysyin lääkäriltä tuosta buspar-lääkkeestä kun se on kuulemma auttanut monella tosi hyvin nimenomaan ahdistukseen mutta jostain syystä ei ollut halukas sitä kirjottamaan mulle. 2v sitten kun tämä varsinainen paska alkoi niin ensimmäinen lääke oli efexor depot 75mg ja söin sitä puoli vuotta jonka sitten lopetin. Lääke tuntui kyllä auttavan mutta nyt kun ehkä menossa jo neljäs paha jakso kahden vuoden sisällä niin tuntuu siltä että aina vaan pahemmaksi ja sitkeämmäksi olotilat muuttuvat. Tyhmä olin silloin kun lääkkeen lopetin niin ajoissa. Vuosi sitten syksyllä olo muuttui taas huonoksi ja sain ekan cipralex kuurin. Sitäkin söin sen n.puoli vuotta ja lopetin. Mutta viime kesäkuun alusta olotila muuttui aivan helvetilliseksi. Jatkoin cipralexin syömistä. Psykiatrinlääkäri kirjoitti halvemman sempram kuurin jota otin kuukauden -> hirveä olo. Syyskuun alusta taas cipralexiin ja tässä sitä nyt ollaan. Umpikujassa pahemman kerran.. Kyllä elämä osaa olla sitten niin ihanaa

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


väsynyt.. kirjoitti:

Viime kesänä psykiatrin lääkäri totesi minulla olevan ahdistushäiriö. Cipralex ollu nyt 2,5kk lääkkeenä, josta n.2,5vkoa annoksena 20mg. 10mg aikasemmin. Ja tuntuu siltä ettei lääke auta niinkuin sen haluaisi auttavan. Tuntuu siltä että ahdistus on kroonistunut ja lääkehoito sitä ei tunnu poistavan. Ahdistus ilmenee fyysisesti levottomuutena, pääkipuna, ajoittain hengenahdistusta, jaloissa lievää pistelyä. Mutta ehdottomasti pääkipu on pahin fyysinen oire. Joskus pääkivun aikana olo on aivan poissa-oleva ja sekava. Ei pysty keskittymään mihinkään. Ja sitten millaista ahdistus on. Jollain ihmeellisellä tavalla "kuvittelen mielessäni" normaaleista asioista, joita kokee ja tekee aivan normaalissa elämässä, että niillä on jokin negatiivinen vaikutus. Esimerkkejä on monia mutta pahimmillaan lähes kaikesta sen pystyn tekemään. Hullulta kun varmasti kuulostaakin niin esim. syöminenkin on saanu aikaan syyllistävää oloa. Joskus ei tartte edes kuvitella tai tietää miten tai mihin negatiivinen vaikutus koskee ja vaikuttaa, se vaan tuntuu pahalta ja ahdistavalta. Mitä tällainen voi olla? Voiko tämmöinen olla jopa pahempaa kuin tavallinen ahdistushäiriö, vaiko onko tällainen juuri sellaisen mahdollinen ilmentymä? Varasin psykologille ajan että pääsis juttelemaan, kun ei tällaista jaksa. Ainaskin tuntuu niin epätoivottamalta ettei pelkällä lääkkeillä tästä parane, ja jos yleensä tällaisesta voi parantua. Eihän niitä "ajatuksia" päästä saa pois. Ja eniten pelottaa että voiko ihminen seota täydellisesti tällaisen vaivan kauan painostamana...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu