Olen 21 ja mies 25. Ollaan seurusteltu n.2v. ja asutaan yhdessä. Olen kuumeillut jo pidemmän aikaa, mutta miehen mielestä kannattaa odottaa.
Oiskohan kellään mitään vinkkejä, joilla vois saada miehen pään käännettyä? =; ) (en enään jaksais vaan odotella)
Myös kaikki, joilla on samanlaisia "ongelmia", niin kirjoitelkaa...
Olis kiva saada vaikka joku k-vaihtokaveri.
[email protected]
Oiskohan kellään mitään vinkkejä, joilla vois saada miehen pään käännettyä? =; ) (en enään jaksais vaan odotella)
Myös kaikki, joilla on samanlaisia "ongelmia", niin kirjoitelkaa...
Olis kiva saada vaikka joku k-vaihtokaveri.
[email protected]
Vastaukset 17
Vanhimmat
on odota...
Tietenkin asiasta voi olla erimieltä, mutta oma mielipiteeni on että lapsen kannalta on paras jos molemmat haluavat vanhemmiksi.
Se on myös odotusaikana hyödyksi, sillä jos mieskin toivoo lasta hän ottaa osaa raskaana olemisen veiheisiin ja on todella tukena.
Tämä on minun kokemukseni.
Painostaminen on pahin virhe. Asiasta kypsästi keskusteleminen, kummankin toiveet/ajatukset huomioon ottaminen ja sitä aikaa -sitä se vaatii :)
minä27v
aivan paras neuvo. kuumeilen myös, mieheni sanoi että katsotaan tuossa parin vuoden päästä, minulle se sopii kyllä,vaikka onkin kova kuume :)
mutta se, että molemmat haluavat lasta yhtä paljon ja tsempataan yhdessä täysillä, niin on parasta. sellaisessa ympäristössä sen lapsenkin on paras olla :)
Tuollainen ajatus on itsekästä. Miehenkin pitää olla "valmis" isäksi. Onhan naisilla keinot kääntää miehen pää, mutta mitä teet epäkypsällä isällä?
Minä yritin aikanaan miestä suostutella monta vuotta hyvällä ja välillä aika pahallakin. Lopputuloksena se että ero tuli, kun mies ei halunnut lasta. Kannattaa siis odotella siihen kunnes mies on valmis.
Monia vuosia tuhlaantui miehiin jotka ei ollu valmiita, odottelin ja odottelin koska muuten tykkäsin heistä ja yksin jääminenkin pelotti...
Erohan niistä vain lopulta tuli.
Nyt on vihdoin kunnon mies joka on kanssani samoilla linjoilla. Vaan nytpä ei sitten näytä enää tärppi käyvän...yritystä 8kk.
Mieti asiaa realistisesti. Jos saat miehen vastentahtoisesti lapsenteko puuhiin, niin se voi myöhemmin kostautua...Jos mies ei ole valmis, niin ei silloin auta kuin odottaa. Valitettavasti. Lapsi on niin iso juttu, ja muuttaa parisuhdetta, että jos toinen vanhemmista ei ole ollut valmis siihen, niin pahimmillaan se voi hajottaa koko suhteen...Eli kannattaa miettiä!!!Lapsen kasvatus on rankkaa puuhaa, ja vaatii parisuhteelta paljon!
Jos yhtään lohduttaa, niin itse olen suurinpiirtein samassa jamassa...lasta tekis mieli, mutta mies ei vielä tahdo. Ja JÄRJELLÄ ajatellen tiedän sen itsekkin, että vielä ei olisi sen aika, mutta voivoi kun kuume vaan nousee...! Tässä nyt yritän hillitä himoni ja hallita haluni...heh!
Se kuitenkin kannattaa ottaa selville, että haluaako miehesi lapsia ylipäätään! Samat tulevaisuuden suunnitelmat täytyy kuitenkin kummallakin olla. Itse olen mieheni kanssa asiasta keskustellut, ja selvä on, että lapsia tehdään, mutta ei vielä...=( kyllä se mies tietää että mulla kuumetta on, mutta en aio painostaa. Kaikki ajallaan. :)
se että ei miehestä välttämättä "isää" tule vaikka lapsen saakin, tarkoitan "isää" siinä mielessä että tämä olisi valmis siihen vastuuseen ja velvoitteisiin mitä lapsi tuo tullessaan.
Että ns. astuisi siihen kaikkien äitien toivomaan isärooliin.
Tunnen useampia tapauksia missä nainen on järjestänyt itsensä raskaaksi, miehen haluttomuudesta huolimatta.
Nämä "isät" eivät todellakaan kaikki ole kasvanut aikuisiksi lapsen myötä ja yllättäen muuttuneet vanhemmiksi.
Mä kerroin taloudelliset edut (meille tulisi enemmän rahaa kuin ilman vauvaa) ja muita tällaisia järkiperusteita. Selvitin käytännön asioita itse ja kerroin miehelle.
Eli järkiperäiset syyt menevät helpommin miehelle läpi.
Sen jälkeen pidin kuukauden tauon, enkä puhunut asiasta mitään (öh.. ai tekikö tiukkaa??!!) En halunnut painostaa. Sitten esitin asian uudestaan ja mieli oli muuttunut ;) En ollut uskoa!!!
Tuskin kaikilla menee näin yksinkertaisesti.. Meillä onneksi meni. HUOM: kyse meillä olikin lähinnä siitä, että molemmat oltiin kuumeiltu mutta mies ei vielä uskaltanut, lapsen tulo pelotti.
Nyt mies on innoissaan, kun on uskaltautunut leikkiin mukaan :)
Mutta tosiaan, ÄLÄ PAINOSTA. Älä puhu asiasta liikaa. Anna ajan kypsyttää, se voi käydä nopeamminkin kuin uskot, mutta voit helposti pilata koko aiheen liiallisella jankutuksella. Hommaa vaivihkaa tilanteita (ei liikaa..), joissa vauvoja näkyy.. vaikka joku ihana leffa tai muuta. Tietysti jos mies ei ole valmis isäksi niin tämä ei auta.
Mutta tsemppiä ja viisautta! Muista, että on vaikea korjata tilannetta, jos aiheesta tulee jo riidan aihe ja ahdistava. Kärsivällisyyttä vaan, vaikka se tiukkaa tekeekin!
Tuo "meille tulisi enemmän rahaa kuin ilman vauvaa" oli kyllä huippu! Ja ukko vielä nieli syötin, mulle ja tuollainen mies! "Unohdit" tietty mainita niitä pikku pikku menoja mitä se vaavi aiheuttaa. Ei se pari tonnia mitään mikä meni kaikenlaiseen hankintaan jo ennenkuin vauva syntyi, mutta kun joutui asunnon ja auton vaihtaan, niin olikin jo vähän kalliimpi juttu. Ja sit kaikki tosi halvat harrastukset, vauvauinti, muskari, jumppa, taidekerho.
Osta vauvalehtiä ja jätä niitä esille, isä-palstoja auki eri nettisivuille ja ostelet potkareita ja esittelet niitä välillä. Ja tärkein juttu on tietysti keskustelu. Miestä ei voi pakottaa isyyteen mutta ei myöskään naista lapsettomuuteen.
Kiitoksia asiallisesta viestistä, sekä hyvistä vinkeistä!
Vauvalehtiä olen lukenutkin ja "vahingossa" ; ) jättänyt sivuja sieltä täältä auki.
Nyt vain pitäisi malttaa mieleni, etten siitä aiheesta liikaa "hössöttäisi".
Eli olette molemmat todella nuoria, joten mies on kyllä fiksu siinä että ei lähde lapsentekoon vain sinun oikkujesi tähden.
Sinulle sanoisin, että kasva rauhasa itse aikuisuuteen ensin ja vasta sitten alat suunnitella lapsentekoa. Et mitä ilmeisemmin ole siihen ielä kypsä. Lapsi ei ole leikkikalu joka saadaan silloin kun sitä kovasti kitistään. Lapsi on ihminen ja kasvattajalla on oltava vastuuntuntoa ennenkuin voi ottaa vastuuta toisesta ihmisestä. Kirjoituksestasi voi päätellä, että sinulla sitä ei vielä ole.
Miestä ei pidä PAINOSTAA isäksi !!!!!!!!
kirjoitus!!
Mielestäni kanssa vaikutti että olet itsekin vielä liian "lapsi" hankkimaan vauvaa!!!
Jos tarvii miettiä sitä millä saisi miehen "suostuteltua" niin osoittaa se kyllä äärimmäistä itsekkyyttä ja lapsellisuutta sinunkin osaltasi!!!
Minulla on jo reilun vuoden ollut vauvakuume mutta mies on sanonut että ei ole valmis ja niin kauan kun hänestä vähänkin siltä tuntuu niin en edes mieti millä voisin suostutella vaan odotan sitä että hänkin on siihen valmis. Tiedän että hän on parempi isä lapselle jos häntä ei ole siihen painostettu tai suostuteltu vaan on todella halunnut sitä myös itse!!
Mikähän muuten onkin kun täälä heiluu hirveesti kakskymppisiä hirveessä vauvakuumeessa ja suurinosa heistä (ainakin tekstien perusteella) vaikuttaa lapsilta vielä itsekkin!
Eläkää nuoruuttanne ja katselkaa maailmaa. Ja ennenkaikkea kasvakaa aikuisiksi ennen kuin halajatte vanhemmiksi!!!!!!!!!!
asiaa,mutta ilkeää että kaikki "kakskymppiset" yleistetään niihin kakaroihin jotka vain "suostuttelee" miestä mukaan lapsen tekoon. kaikki eivät ole samanlaisia.
Niin. Olen ehdottoman sitä mieltä, että ei ole olemassa jujuja, joilla mies tainnutetaan päätökseen aloittaa vauvanyrittäminen.
Minä sain aikaan riidan vuosi sitten, kun en voinut ymmärtää, miksi 23-vuotias mieheni ei vielä haluaisi lasta. No, tämän riidan jälkeen aika nopeasti huomasin mitä todella olin tekemässä: kaivamassa kuilua parisuhteellemme.
Nyt asiat on toisin. Olen kasvanut ja pyrkinyt näyttämään miehelleni minkälainen nainen olen vaimona ja millainen mahdollisesti olisin äitinä. Juttelimme paljon lapsista ja perheenperustamisesta, kunnes kondomiehkäisy jäi luontevasti pois kuvioista. Nyt vain toivotaan, että odotus ja yritys palkitaan. :)
Tsemppiä aloittajalle!
Ehkä sana "suostutella" ei ole oikea, mutta en keksinyt muutakaan.
Kysyin vinkkejä miehen pään kääntämiseen "pilke silmäkulmassa" ^=; )^
Ei mielestäni aikuisuutta, tai sitä, onko valmis vanhemmaksi, voi mitata yhden lauseen, tai iän perusteella.
Tiedän minkälaisesta vastuusta on kysymys ja olen sen valmis kantamaan, heti kunhan myös mieheni on siihen valmis.