Onko totta että Bavariassa ei ole pilssiä niinkuin muissa veneissä?
Bavarian
pilssi..
313048
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
ei ole enää samalla tavalla vettä keräävää syvää ja kapeaa pilssiä kuin vielä 80-luvun veneissä oli. Pilssi on nykyisissä veneissä laajempi ja tasaisempi. Kyllä sieltäkin vesi voidaan pumpata, mutta kuivaushommat vaativat enemmän rätin puristelua.
Ei se asia ihan näin ole. Kyllä kunnollisia valtameripursia nykyisinkin valmistetaan sekä lasikuidusta että muista materiaaleista. Lasikuituisia ovat vaikkapa Vancouverit, Rustlerit ja Bowmanit Englannissa. Jenkeissä on monia merkkejä, Island Packetit ovat suosittuja. Yksi pieni, mutta vankka ja koettu jenkkimalli on vaikkapa Sam L. Morsen veistämön Bristol Channel Cutter. Nettiä surfaamalla löydät niitä kyllä. Hollannissa tehdään hienoja Koopmanin konstruktioita sekä teräksestä että alumiinista. Monia muitakin löytyy.
Empä ole noita merkkejä yhtään nähnyt. Pysytäänkö asiassa?
Nytkö ollaan jo niin Bavaria-riippuvaisia fanaatikkoja, ettei muita veneitä saa tällä palstalla edes mainita nimeltä? Jos et tunne kuin yhden ainoan, hyvin markkinoidun veneen, luulet varmaan ettei muita ole edes olemassa. Ne jotka tekevät heinäkuussa pisimmät reissunsa 3-4 viikon kestoisina päiväpurjehduksina Maarianhaminan itäsatamaan ja takaisin eivät tietenkään tarvitse valtamerikäyttöön tarkoitettuja veneitä. On myös niitä, "jotka kulkevat omia polkujaan" ja uskaltavat olla eri mieltä joka vuonna 1700:lla (?) kasvavasta Bavaria-ostajien joukosta.
On bavaria vastaan muu maailma
Kiva ettei bavaristit karsinoituisi ja sulkeutuisi omaan bavariamaailmaansa. Lopetetaan jo vihdoin keskustelupalstan käyttö mainostamiseen.
Onko tullut joku Bavariafobia? Minä tuossa edellä tarkoitin kaikkia eurooppalaisia tuontiveneitä.
Jos veneeseen on tullut vuoto ja se on kovassa merenkäynnissä kallistuneena (kuten purjevene usein on) ei rätillä ehkä tee mitään tai tekee vähemmän verrattuna siihen, että veden saisi pumpattua pois pumpulla, joka sentään on katsastuksessakin pakollinen. Lisäksi pilssipumppua pitäisi pystyä käyttämään myös sisältä käsin.
Huljuva vesi salongin sohvan alla vaikuttaa veneen oikaisukykyyn kielteisesti. Toki pienestä määrästä ei ole haittaa.
Juuri tuo purjehduksen kannalta haitallinen vesimäärä poistuu mainiosti veneestä sähkö- ja käsikäyttöisten pumppujen avulla. Riippumatta siita, onko erillistä vettä keräävää koloa vai ei. Jäljelle jäävä sentin vesikerros pyyhitään rätillä ja samalla siivotaan pilssi kaikenlaisesta leivänmurusta ja muusta töhnästä.
Nuo pumput ovat pakollisia A-kategorian veneissä.
Yksi haittapuoli on myös tuossa vettä keräävässä pilssissä! Siihen pumpun ympärille kerääntyy hurja määrä roskaa, joka tukkii pumpun siivilän ennen kuin kaikki vesi on pumpattu. Tästä on kokemusta. Nykyisestä tasapuhjaisesta ei ole toistaiseksi tarvinnut vettä pumpatakaan. Kaikki ylimääräinen pilssistä on lähtenyt toistaiseksi pölynimurilla;)
Puhuttin uusista pursista, ei vahoista reliikeistä jotka ihna hyviä myös ovat.
Jos pumpun letku saadaan ulottumaan sinne missä vesi on, niin kyllä se saadaan sieltä pois.
Tietävätköhän nämä "nykyveneilijät" että pumppua on käytetty veneissä ja laivoissa jo kristuksen ajoista alkaen.
Letkun päähän jokainen maalaisjärkeä käyttävä tajuaa asentaa siivilän.
Puhuttiin näistä uusista tasapohjaisista veneistä. Niissä siivilät on valmiina letkujen päissä. Vanhoissa veneissä saattaa olla omia sovelluksia?
Sieltä kolon pohjalta se moska ei lähde niin helposti siivilästä kuin vapaasti puolelta toiselle vellovassa vedessä. Tämä on sen laajan pilssin hyvä puoli, jos sallit?
Eipä näihin kysymyksiin tietenkään ole yhtä totuutta, mutta veneen pohja ei minusta ole "laaja pilssi". Vapaasti vellovalla vedellä on epäsuotuisa vaikutus vakavuuteen, oli veneessä sitten oikea pilssi tai ei.
Siltä tuntui. Jos tekisit pitkiä avomerilegejä ja harrastaisit oikeaa matkapurjehdusta, mielipiteesi olisi toinen.
1. Pilssin (pilssikaivon) puuttuminen on todellinen riesa. Kovatuulisen legin jälkeen patjasi voivat olla likomärät. Suolavedestä kastuneet patjat eivät tunnu kuivuvan koskaan ellet pese niitä makealla vedellä. Pilssipumput eivät ime vettä jos se pilssikaivon puuttumisen takia loiskuu jossain punkkien ja kaappien alla. Et sinä rätillä luuttua, kun purjehdit isopurje pohjaan reivattuna, et varsinkaan yöpurjehduksissa fikkarin valossa! Syvä pilssi tai kunnollinen pilssikaivo on ainoa oikea ratkaisu pitkänmatkan purjehtijalle. Patjatkin pysyvät kuivina ja pilssipumppu pystyy imemään vedet pois vaikka yli 30 asteen kallistumassa.
2. Pilssi täytyy aina pitää puhtaana - joka veneessä. Jos pudottelet sinne roskia, papereita tai mitä tahansa irtoesineitä, vaarannat miehistösi ja itsesi turvallisuuden. Pilssipumput tukkeutuvat törkyyn silloin juuri silloin kun niitä tosissaan tarvitsisit. Tukeva ämpäri toimii aina, pidä se varalla. Pidä vene sisältä puhtaana riippumatta siitä minkä syvyinen pilssisi on. Pane irtokama kaappeihin, josta se ei putoa vaikka vene rysähtelisi kumoon isoissa alloissa.
Jokaisessa veneessä tulisi olla siivilä pilssipumpun letkun imupäässä. Ellei ole, sellainen kannattaa ehdottomasti laittaa ensi tilassa, ettei unohdu kevätkiireissä. Siivilä ei maksa paljon.
Siivilä ei missään tapauksessa korvaa pilssikaivon puuttumista.
Pilssikaivon olemassaolo ei tarkoita sitä, että pilssiä ei tarvitsisi muka puhdistaa.
Jos veneen pilssissä ei koskaan ole ollut vettä, on se vain osoitus purjehtimisesta keveissä keleistä.
Tasapohjaisten eväköliveneiden yksi kiistaton haittapuoli on pilssikaivon puuttuminen (on kyllä muitakin haittoja). Haitta muuttuu todelliseksi riesaksi, kun veneeseen tulee vettä. Sitä kyllä tulee, jos seilaa isommilla vesillä - kyllä jo Itämeren ylityksessäkin.
Kyllä kannattaa tutustua erilaisiin veneisiin ja niiden rakenteisiin muuallakin kuin venemessuilla. Turha puhua mistään "reliikeistä", jos ei tunne asiaa!
Veli saarnaa hyvin! Seurakunta kuuntelee silmät ymmyrkäisenä. Toivottavasti et ole paha pappi ja oma pilssisi on kunnossa.
Joudun työkseni tutustumaan useisiin veneisiin purjehduskaudella ja varsinkin sen jälkeen. Suurimmalla osalla vanhoista veneistä on epäsiisti ja roskainen pilssi. Kun sitä vettä tulee saavitolkulla sisään, menevät siivilät tukkoon. Ainakin siinä määrin, että pumppausteho vähenee oleellisesti. Näin on käynyt monelle haastattelamalleni purjehtijalle. Myös itselleni aikoinaan. Se pilssikaivo pahentaa asiaa. Sinne kasautuu kaikki vettä painavampi ja kelluva roina.
En ole tutkinut muiden pilssejä, ei ole ollut tarvetta. Oman veneeni pilssi on nykyisin erittäinkin puhdas juuri niistä syistä, jotka selitin. Lika pilssissä ei johdu syvästä pilssikaivosta, vaan veneen huonosta hoidosta. Jos pidät veneesi "paskaisena" (sinun termisi), tämä materiaali menee veden mukana syvimpään kohtaan eli pilssikaivoon. Joudut ongelmiin ennemmin tai myöhemmin, jos olet piittaamaton. Opin omasta kokemuksesta, mitä tapahtuu pilssiin jääneen poranpurun takia. Se tukki paitsi siivilän, myös pumpun venttiilit ja tapahtui yöllä Englannin kanaalissa. Siksi varoitin muita. Pilssikaivo/syvä pilssi on siltikin etu. Pilssin puuttuminen on niin suuri haitta, etten haluaisi sellaista venettä omiin tarkoituksiini.
tuon kölitaskun ainoan haittapuolen olevan mainitsemasi sahanpurun sihtiä tukkivassa ominaisuudessa. AINOA HAITTAPUOLI ON SIINÄ, ETTÄ ROSKAT KERÄÄNTYVÄT TUOHON TASKUUN JA TUKKIVAT SIIVILÄN. sIKSI ON TÄRKEÄÄ PITÄÄ PILSSI PUHTAANA!!!!
KITA NYT TAJUTA, ETTÄ SE ON SEN AINOA HAITTA! MUUTEN SE ON HELVETIN HYVÄ!!!
"purjehtija" auttaa toista. hienoa kuinka näin yhteispelin nimessä sokea vie toista paskalle. kaiken lisäksi vielä niin hienosti ilamistu ja hyvin perusteltu kannanotto. kyllä nyt varmaan menee viesti perille...
Siis oletkin samaa mieltä.
En tiedä miten määrittelet pilssikaivon, mutta monessa uudessa veneessä oleva pilssikaivo on todella pieni ja pohja pilssikaivon ympärillä lähes tasainen. Tällöin ainoa etu pilssikaivoista on se, että veneen saa tyhjemmäksi KUN VENE ON SUORASSA. Tuohon pieneen pilssikaivoon ei mahdu montaa litraa vettä, joten tilanteissa, jossa patjat kastuvat tms. pilssikaivosta ei ole hyötyä, sillä veneessä on tuolloin jo kymmeniä litroja vettä. Sen avulla ei myöskään saa venettä tyhjennettyä veneen ollessa 30 astetta kallellaan, koska vesi valuu tällöin alemmaksi. Jos kaivo on syvä, sinne jää vähän vettä, mutta suuri osa on siellä patjoja kastelemassa.
Aivan toinen asia on sitten V-pohja yhdistettynä tilavaan pilssikaivoon, mutta tällaisia veneitä ei montaa mallia enää tehdä.
Esim. Avance 36 pilssi vetää 5 laatikkoa kaljaa = 120 tölkkiä. Kovalla kelillä ja luovilla vene vuotaa aina jostain. tämän takia pitää olla kunnollinen pilssi, jonka pumppaa tyhjäksi käsin silloin tällöin. Ei kastu punkat.
Nykyään veneitä ei ole tarkoitettu kryssimään kovalla kelillä. ja ihan oikeesti eihän siihen ole paljoa tarvettakaan. on muuten sen verran kypsää hommaa itämerellä
Pieni syvennys pilssissä ei todellakaan riitä, siitä ei tässä ollut kysymys. Olen samaa mieltä kanssasi, että joku maitopurkin kokoinen syvennys ei riitä. Voiko sellaista sanoa edes KAIVOKSI? Pilssin/pilssikaivon pitää olla sen verran iso ja syvä, että pumppu imeet pilssivedet myös kryssillä. Monissa tasapohjaisissa eväköliveneissä tämä on ongelma. Miten niin ei muka valmisteta muita kuin tasapohjaisia veneitä? Kerro tarkemmin, anna jotain faktatietoa. Oma paattini on valmistunut v.1998 ja on pitkäkölinen, pilssissä on tilaa p-a ja vesitankeillekin. Sekö mielestäsi ei enää kuulu ns. uusiin veneisiin? Mitä ne uudet mielestäsi ovat? Viime vuotisiako? Hyvin tehty ja hoidettu purjevene kestää miehen iän ja paljon kauemminkin. Pidän alle 10-vuotiasta vielä aika uutena. Itselläni on aikaisemmin ollut kaksikin S&S suunnittelemaa eväkölistä venettä. Kummassakin oli syvä pilssikaivo kölin takareunan kohdalla. Av 36:ssa oli vähän pienempi, mutta riittävä sekin.
Sanoin, että V-pohjaisia kunnon pilssillä varustettuja veneitä ei tehdä enää montaa mallia. Kerroppa missä vaikkapa tämän listan veneissä on kunnon pilssi? http://veneily.venelehti.fi/list.asp?cat=2
Colin Archerissa varmaan on ehkäpä Degerössäkin. Kumpaakaan niistä en tunne hyvin ja kumpaakaan niistä en haluasia. Missä muussa? Listan ulkopuolelta varmasti löytyy useita pilsillisiä puuveitä, mutta niitä ei montaa vuodessa tehdä.
Kuinka monessa prosentissa uutena myytävistä veneistä on kunnon pilssi? Arvaisin että 1-5%.
Uusi vene on mielestäni uusi siis ei käytetty eli nyt vm 2006. Eipä tilanne tosin liene hirveästi muuttunut 80-luvun lopusta, jolloin jo LÄHES kaikki uudet veneet olivat pienellä pilssillä tai ilman pilssiä.
Pilsistä ja pitkästä kölistä on toki paljon etuja, mutta useimmille meistä ne edut eivät ole haittojen arvoisia. Siksi kai uudet veneet ovat tyypillisesti lähes tasapohjaisia ja eväkölisiä. Tuskin kyse on mistään valmistajien salaliitosta vaan ihan puhtaasti kysynnän ja tarjonnan laista.
Tätä juuri tarkoitan. Pitkäköliset tai pitkällä eväkölillä varustetut ovat markkinoiden vähemmistö. Onneksi niitä sentään on, myös uusia tehdään. Tarve ratkaisee, minkälaisen veneen kukin hankkii. Itse olen päätynyt pitkäköliseen omien tarpeitteni ja purjehduskokemusteni perusteella. Kotimaisissa lehdissä, luetteloissa ja messuilla ei todellakaan ole näkynyt yhtäkään pienikokoista (
Hyllyssäni on veneluettelo "Dayton´s Guide to Yachts, jota pikaisesti selailin. Luulisin, että pilssikaivo löytyy seuraavista lasikuitumuovisisista veneistä: IslandPacket, Hans Christian, Vancouver, Tradewind, Rustler, Bowman, Hinckley, Valiant, Ta Shing, Tayana, Bristol Channel Cutter, Able, Morris, Alden, Oyster, Little Harbor, Farr jne. Ehkä myös Najad, HR kuuluvat listaan. Australiassa on käynnistetty klassisen S&S 34:n valmistus. Sarjatuotantoveneitä tehdään myös muista materiaaleista kuin muovista. Puuepoksin suosio on ilmeisesti lisääntymässä, muttei meillä. En ole selvittänyt markkinoita enkä tunne läheskään kaikkia venemalleja. En voi esittää mitään prosenttilukuja enkä arvausta. Venettä hankkiessa kannattaa silti tutkia onko siinä pilssikaivo vai ei. Kyllä sellainen on hyvä matkaveneessä, vaikka isoille merille ei aikoisikaan.
Hyllyssäni on veneluettelo "Dayton´s Guide to Yachts, jota pikaisesti selailin. Luulisin, että pilssikaivo löytynee seuraavista lasikuitumuovisisista veneistä: IslandPacket, Hans Christian, Vancouver, Tradewind, Rustler, Bowman, Hinckley, Valiant, Ta Shing, Tayana, Bristol Channel Cutter, Able, Morris, Alden, Oyster, Little Harbor, Farr jne. Ehkä myös Najad, HR, yms kuuluvat listaan. Australiassa on käynnistetty klassisen S&S 34:n valmistus. Sarjatuotantoveneitä tehdään myös muista materiaaleista kuin muovista. Puuepoksin suosio on ilmeisesti lisääntymässä, muttei meillä. En ole selvittänyt markkinoita enkä tunne läheskään kaikkia venemalleja. En voi esittää mitään prosenttilukuja enkä arvausta. Venettä hankkiessa kannattaa silti tutkia onko juuri siinä kyseisessä paatissa pilssikaivo vai ei. Kyllä sellainen on hyvä matkaveneessä, vaikka isoille merille ei aikoisikaan.
minulla on 2005 valmistunut fg 391, siinä on kyllä kunnollinen pilssikaivo
Aiheen loppupäätelmä on se, että pilssikaivon puuttuminen on todellinen riesa jos seilataan isommilla vesillä. Pumput ei ime, kun vene kallistuu. Rantapurjehtija nostaa turkkilevyt ja kuivaa rätillä, se on helppoa hänelle.