puoli suomee haukkuu tai kehuu viittä ihmistä,kaikki ollaan viisaampia kun he ja parempia kun he ja sitten huonoin pois total recal.Huvitti joskus jossain viihdeohjelmassa kun tuli 100m juoksu niin voittaja ei ollut se joka tuli eka maaliin vaan se kysyttiin tv-katsojilta sai äänestää kuka voitti 1eke soitto
onko ihmismielellä
mitään rajaa
11682
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Olen jo hyvin pitkän aikaa ihmetellyt kauhun, kiinnostuksen ja huvittuneisuuden sekaisin tuntein sitä suunnatonta antaumusta, jolla me pureudumme toisten ihmisten elämään. Pikainen tutkimuskäynti Suomi24-keskustelupalstalle sai minut lähes putoamaan tuolilta shokista.
Käynnissä on pahasti liioittelematta satoja ja taas satoja hyvinkin kiihkeinä käyviä keskusteluja eri tosi-tv-sarjoista, puhumattakaan lehtien sivuilta tutuista “julkkiksista”.
Kaikkein pahiten järkytyin kuitenkin viesteistä, joissa parikin kävijää ilmoitti (enemmän tai vähemmän vakavissaan) oman elämänsä jatkuvan joulukuun alussa, jolloin Big Brother päättyy.
Kuinka ihmeessä me ihmiset, jotka on katsottu luomakunnan älykkäimmiksi ja mielikuvituksellisimmiksi olennoiksi, voimme luopua kokonaan omasta elämästämme? 2000-luvullakin me juoruamme, seuraamme silmät kiiluen lööppilehtiä ja tapitamme tosi-tv-sarjoja.
Joudun itsekin myöntämään, että päivän mittaan tulee ruodittua melkoisen paljon enemmän jonkun toisen kuin omaa elämää.
Voiko elämämme kaikkien nykyvirikkeiden keskelläkin olla niin tylsää, että se unohtuu täysin? Vai emmekö me vain uskalla ottaa riskiä ja tarttua elämästä kiinni kaksin käsin?
Nykymaailma voi olla hyvinkin julma. Onkin paljon helpompaa ja turvallisempaa uppoutua jonkun toisen arjen syövereihin.
Kuinka suunnattoman helpottavaa raskaan päivän jälkeen onkaan ottaa esiin juorulehti tai avata televisio, ja antaa toisten ihmisten elämän virrata tajuntaan.
Muihin keskittyessämme meidän ei tarvitse kohdata todellisuutta, murehtia tunteista eikä varsinkaan kärsiä tuskallisista sydänsuruista. Mikään maailmassa ei vaadi suurempaa rohkeutta kuin eläminen aidosti ja tunteella, omana itsenä.
Niinpä ei loppujen lopuksi ole kovinkaan suuri ihme, että suurin osa meistä tahtoo ainakin ajoittain elää edes hetken jonkun toisen saapikkaissa.
Hyvä on, ehkä minä sitten olen toivottomasti ajan kelkasta pudonnut tyhjästä mesoaja. Mutta mielestäni ajatus siitä, että joku katkaisisi täysin oman elämänsä syventyäkseen jonkun toisen enemmän tai vähemmän keinotekoiseen arkeen, tuntuu pelottavalta.
Elomme aika ei ole liian pitkä, siskot ja veljet, ja elämä on arvokas asia! Opetelkaamme arvostamaan sitä.
Ei huvittanut lukea noi pitkää viesti ja uskon et tommosta pälätystä tänne on turha laittaa kun täällä on ihan omat kivat jutut. Ei täällä tarvi pyöriä on muitakin keskustelupaikkoja.
Ota lääkkeesi
itsekkin olen aikamoisessa BB koukussa mutta tietoinen siitä.. ja se tuo hupia ja viihdettä elämään eikä siinä siksi liene mitään väärää... joskus se loppuu ja sit jatkuu muut hommat ilman sitä.. mut hauska on ollu seurata keskusteluja täällä, chateissa, ja aina illalla kymmeneltä kohokohta tv;n äärellä.
en koe olevani mikään luuseri täysin vailla omaa elämää.. musta on vaan hauska uppoutua Bb maailmaan ja jutella tapahtumista ystävien kans.. liian vakavasti sitä ei tietenkään pidä ottaa mut hauskaa se on :)
mut älä tänne!
että rupeamme seuraan naapureita ja kavereitamme sillä silmällä että onko se sittenkin se tyhmä blondi kun se sari tai tai yhtä pervo kun se kari kaikki ollaan kohta vainoharhasia.
Kuka tykkää mistäkin! Täällä on sanan vapaus! Täälläkin ollaan ihan täysissä ruumiin ja sielun voimissa! Tää loppuu kohta ja taas pukkaa uutta! Ihan kivaa!
viisi sanaa niin ymmärrän mutta kuudes tekee tiukkaa ja sari mukamas tyhmä blondi edellinen oli asiaa.
Ei paremmin kukaanvoisi sanoa tätä. Elämä on todella lyhyt ja sitä ei saisi haaskata.
tehdä tyylillä, eikä räpeltää.
Stana.!
Pidätkö tosiaan noita räkänokkia ihmisinä?