mul on täs vuoden ajan ollu syöminen, paino ja ulkonäkö päälimmäisenä ajatuksis. haluisin laihduttaa ja alotanki laihduttamisen monesti, mut yleensä en onnistu. mun mitat nyt 165cm 56kg ja alimmillaan laihdutksen aikana on ollu 165cm 49. valittettavasti lihoin noi kilot takasin.. joskus ahmin ihan hirveesti kaikkee epäterveellistä ja rasvasta ja sit ottaa päähän ihan kauheesti ja tekee tosi paljon mieli oksentaa, mut en oo kuitenkaa oksentanu. mä suunnittelen paljon mun syömisii ja teen itelleni "aikatauluja" syömisistä ja liikkumisesta. haluisin iha älyttömästi laihtuu, mut jotenki aina vaan retkahdan syömiseen ja ahmisiseen. kerroin mun yhelle kaverille mun ajatuksist ja se epäilee mulla jotain syömishäiriöö, mut ei tää mun mielestä oo mitenkää vakavaa.. voisko sit olla jotai alkavaa syömishäiriöö...? vai ihan harmitonta laihduttamista? mä EN halua mitään syömishäiriöö! haluun vaan olla laiha, kun tuntuu vaan et kaikki ois laihana paljon paremmin. vaik ei kai se ihan totta oo.. mun kaveri sano et se alkaa olla huolissaa ja et mun pitäs puhuu jollekki joka osais auttaa.. mut kun mulla ei mun mielestä oo mitään missä mua vois auttaa..? taitaa kaveri vaan olla ylihuolehtivainen?
ehkä alkava syömishäiriö?
senjq
2587
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei Senjq! Kerroit, että syöminen ja ulkonäkö ovat päällimmäisiä ajatuksiasi. Ajattelet ehkä, että laihana asiat voisivat olla toisin. Kaverisikin on huolissaan. Pohdit myös itse, olisiko sinulla alkava syömishäiriö. Painosi ja pituutesi perusteella olet nyt normaalipainoinen. Nämä ovat hyviä syitä kiinnittää huomiota siihen, kuinka todella voit.
Mieti, miksi haluaistkaan olla laihempi. Minkä kaikkien asioiden elämässäsi haluaisit olevan paremmin? Miksi? Mikä niihin voisi auttaa? Arvaan, ettei vastaus ei ehkä löydy laihduttamisesta. Jos arvelet hyötyväsi toisten ihmisten antamasta avusta, älä epäröi hakea sitä. Ystävät, perheenjäsenet, ja esimerkiksi terveydenhoitajat voivat miettiä kanssasi, kuinka voisit suunnata energiasi painoasioiden vatvomisesta muillekin tahoille.
Itse olen saanut apua kaikenlaisiin pulmiini kirjoittelemalla vihkooni, puhumalla ystäville ja kirjoittamalla rukouksia Jumalalle. Olen kokenut, että ajatusten selvittelyyn kannattaa uhrata aikaa. Toivon sinulle kaikkea hyvää.
Kuulostaa vähän samanlaiselta kuin mulla..
Oon 164 cm 58 kg ja mulle on tullut nyt kauhea tarve laihtua.. Yritän laskea kaloreita ja tarkkailen koko ajan liikunnan ja syömisen suhdetta toisiinsa.. mullakin on vaan mielessä koko ajan miten ihanaa olisi sitten kun olen saanut ainakin 5 kiloa pois,mutta sitten kuitenkin sorrun syömään enemmän kuin pitäisi,koska on kova nälkä enkä kestä nälkää :<
olen vaan liian heikko laihduttamaan.. ja jep,herkkujen syömisen jälkeen mua alkaa aina ahdistaa ja mietin että ei olis pitänyt syödä,tuli taas älyttömästi ylimääräisiä kaloreita..Sama juttu ruuan kanssa, pelkään aina syöväni liikaa..Käyn vaa'alla joka päivä ja masennun jos paino on noussut tai pysynyt samana. Oon myös huomannut lähiaikoina olevani poikkeuksellisen hermostunut ja tiuskin kaikille koko ajan.. Luulen että tämä jatkuva ruuan, ulkonäön ja painonpudotuksen ajattelu on alkanut hallita mun elämää niin paljon, että aina kun epäonnistun tavoitteissani, tulen vihaiseksi ja puran sen muihin ihmisiin. saan jatkuvasti itkukohtauksia ja kiukunpurkauksia ja hermot ovat tosi kireällä :/ en oikein osaa päästä tästä irti.. tahtoisin vaan laihtua...edes pari kolme kiloa :/