Männyn taimikonhoito suositellaan tehtäväksi 5-8 m:n pituudessa. Onko tätä ennen syytä perkata samasta tuppaasta (hyvin lähekkäin) kasvavat taimet pois vai saako ne olla? Taimikko on nyt noin 1,5-2 metristä. - Koivun vesat ja pajut olen taimikosta jo perkannut.
Kysymys taimikonhoidosta
romppainen
256528
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
syytä harventaa jo tuppaita, etteivät taimet riukuunnu. Muuten tulee lumituhoja.
Vaikkapa 3-4000 kpl/ha tässä vaiheessa.
Kiitos. - Mihinkähän vuodenaikaan tuo ensimmäinen perkaus olisi hyvä tehdä vai onko vuodenajalla väliä?
Taitaa olla monenlaista käytäntöä. Ohjeet kyllä sanovat että taimikon pitäisi olla yli viisimetristä ennen lopullista harventamista, mutta kait sen voi säästösyistä harventaa jo parimetrisenäkin. Kävin tuossa syksyllä metsästelemässä Kainuussa, ja kuulin siellä että valtion metsissä harvennetaan parimetrinen männikkö 2000. Ei kuulema tartte enää polttaa rahaa kalliiseen raivaustyöhön kun perkausvaiheessa lyö tarpeeksi harvaksi.
Minusta siinä kuitenkin on omat riskinsä.
sanottiin että taimikonhoidossa aika on aina oikea kunhan taimikko vaan hoidetaan.Ja kyse oli vuodenajasta.
Vähiten lehtipuu vesoo kun se kaadetaan heinä-elokuulla.
Itse raivaan keväällä lumien sulettua ja syksyllä loka-marraskuulla.
Silloin ei vaivaa helteet,ampiaiset eikä hirvikärpääset.
Ja taimikkoon jätän kyllä vähän särkymävaraa.
Kai tuossa harvennuksessa pitää tasapainotella sen asian kanssa, että jos taimikko kasvaa liian tiheänä liian pitkään, tulee riukua, kun puilla ei ole tarpeeksi elintilaa. Jos taas varsinaisen harvennuksen tekee liian varhain tulee paksuoksaisia puita. Toisaalta tarpeeksi tiheässä kasvavista tulee suoria runkoja ja kilpailussa pääsee esille ne parhaimmat taimet.
Kai sen ihan silmällä näkee, milloin puu tarvitsee lisää elintilaa. Minusta tuo malli, että parimetrisenä jättää noin 4000 tainta hehtaarille ja lopullisen harvennuksen (1800-2000 runkoa/ha) tekee siinä kuuden metrin pituudessa, tuntuisi aika järkeenkäyvältä.
Toisaalta jos ajatellaan männyn istutusta, siinähän jo istutusvaiheessa laitetaan vain tuo parituhatta tainta hehtaarille...
Kyselin asiaa mhy:stä. Sanoivat, että männyntaimikkoa ei tarvitse harventaa kuin vasta neljässä metrissä. Siis sitä ennen vain häiritsevä muu kasvillisuus (koivunvesat, pajut yms.) pois. Tiheässä kasvavat tuppaat saa olla. Neljässä metrissä varsinainen harvennus 2000 taimeen hehtaarille.
.. jos jo neljän metrin pituudessa harvennus 2000 runkoon hehtaarille. Eikös tuollainen 3000-4000 runkoa hehtaarille olisi enemmänkin sopiva. Kun laatuharvennuksen jälkeen (10-15m) pitäisi vielä jäädä sellainen 1700-2000 runkoa hehtaarille.
Mitä mieltä Vaari tästä?
suomea luullaan metsien ja metsäosaamisen maaksi ja huippukoulusysteemien osaajaksi..
ja kas täällä intetään montako puuta sopii kasvamaan hehtaarilla. on kyllä hukkaan menneet metlat tapiot ja muut miljoonat..
voi pyhä jyssäys.
Tarkkaan ottaen suositus männylle taitaa olla 1800-2000 tainta hehtaarille taimikonhoidon jälkeen. Tuo tarkoittaa taimien väliksi keskimäärin noin 2,2-2,4 m.
Taimikon harvennus tuohon tiheyteen takaa (Tapion taskukirjan mukaan) sen, että ensiharvennusta voidaan siirtää tuonne 14-15 m:n valtapituuteen, jolloin saadaan jo ensiharvennuksessa myyntiin tarpeeksi järeää puuta.
Suosituksia ensiharvennuksen jälkeiseen tiheyteen löytyy esim. täältä:
http://www.metsavastaa.net/index.cfm?docID=1715
Viidentoista hehtaarin kokemuksella paras aika liikkua metsässä on keväällä kun lunta on vielä vähän ja se kovettuu yöllä kestäväksi hangeksi.Silloin pääsee hankaliinkin paikkoihin hyvin.Toinen hyvä hetki on syksy.Eiköhän mäntyjen pidä olla niin suuria ennen harvennusta että hirvet eivät enää katko niitä.
Jätä kuitenkin aika tiheäksi tässä vaiheessa. Näet kyllä itse, mikä on sopiva väli. Kun kerran teet työn itse ei ole niin vaarallista, vaikka juotuisit käymään toistekkin taimikossa.
Tilaa pitää olla, mutta hyödynnä tiheyden laatuvaikutukset.
Vuodenajoista:
Kesä, juhannuksen jälkeen on vesomisen kannalta edullisin. Tutkimusten mukaan ei vähennä vesojen määrää, mutta hillitsee huomattavasti niiden kasvuvoimaa.
Lehdettömänä aikana näkee taimet paremmin ja vähän mukavempi viileässä työskennellä.
Pääasia että perkaat!
Juu, kyllä niitä tuppaita varmaan ihan hyvä on vähän väljentää. Mhy:n kaverikin sanoi kyllä hänkin sivulauseessa, että pahimpia paikkoja voi hieman perkata.
Täytyy tässä käydä katsastamassa tilanne tuolla taimikossa, jos ilmat jatkuvat vielä näin hyvinä.
itse olen jättänyt joka käsittelyssä vähän ylitiheeksi,lumi ja myrskytuhoja ei ole ollut. ompa joku ammattimieskin vahingossa kehunut.liikaa runkoja ei paranis jättää.silmällä kyllä näkee koska tiheys on hyvä.mulla oli aikojen alussa tapion ohjetaulukoita,mutta ammattimies käski aloittaa hommat työntämällä taulukot pesään.
Mäntytaimikon kohdalla ylitiheäksi jättäminen on ainoa vaihtoehto kun halutaan kasvattaa pienioksaista laatutukkia. Liian harvaan jätetty harvennusmännikkö alkaa järeytyä liiaksi ja vaarana on myös paksuoksaisuus. Aikoinaan kävin tiukkaa kädenvääntöä mhy:n neuvojan kanssa asiasta kun jätin mäntytaimikot ylitiheäksi. Nyt on hänenkin kanta tähän asiaan muuttunut kun ensimmäisille leimikoille tehtiin päätehakkuu.
Tässä oli alkuperäisenä kysymyksenäni se kuinka pitäisi taimikkoa perata ennen varsinaista harvennusta. - Mitäs mieltä täällä ollaan tuosta varsinaisesta harvennuksesta, että neljässä metrissä taimikko harvennetaan 1800-2000 taimeen hehtaarille? Saako tämä harvennusmalli enemmistö siunauksen?
Olin ymmärtävinäni, että myös tässä vaiheessa jotkut jättävät taimikon tiheämmäksi.
....mm. Vaari tekee niin. Siinäkin on se sinun oma silmäsi tarkin mittari.
mutta jos itse tekee ja useamman kerran, vieläpä polttopuutuotannon huomioiden, niin sopiva tiheys on, kun oksat hipovat toisiaan. Parhaat jätetään aina kasvamaan.
Varsinkin männikössä luontainen tuho on suuri. Hirvet, lumet, kuivumiset, taudit, tuulet, yms.
Siksi pitää olla varapuita, ettei tule aukkoa, ja tulee oksattomampaa laatua.
.. Vaari kertonut että riittää kun jättää vähän tiheämmäksi kuin naapuri.
Ellet osaa lukea viestejä, niin älä sitten kommentoikkaan.
Tämä tuntuu olevan näiden nettipalstojen vitsaus. Aina löytyy joku tahallaan väärinymmärtävä. Tai sitten ymmärrys ei tosiaankaan riitä viestin ymmärtämiseen. Sen kai meidän täytyy antaa anteeksi, elämmehän vammaismyönteisessä maassa.
Tästä taimikonhoitoketjusta puuttuu vielä jotain.
Jos istutustiheys on 1800 - 2000 t/ha ja ennen 5 - 8 m:n taimikonhoitoa vaaditaan 2000 - 4000 t/ha, niin joku mättää. Eikö taimista aina jonkun verran kuole ennen taimikon hoitoa ?
Olen ymmärtänyt asian siten, että jos männyn taimia ei ole tarvittavaa 2000 - 4000 t/ha, niin pitää jättää muita puita, vaikka lehtipuita, jotta päästään sellaiseen tiheyteen, että männystä tulee oksaton ja riittävän solakka.
Lienenkö oikeassa ?
Risukko on suureksi avuksi ja sitten kun se on tehtävänsä tehnyt niin poikki. Ei ainakaan saa päästää lehtipuuta männyn yli.
Kyllähän taimikon tiheys oksia pienentää, mutta aika vähän kuitenkin. Pitäisi mennä 5000 r/ha ja ylikin että sillä on todellista merkitystä. Käy helposti niin että elävä latvus pääsee liiaksi pienemään ja kasvu kärsii. Pahimmat lumituhot on usein taimikossa jotka ovat tiheinä kasvaneet ja sitten tehdään kunnon raivaus. Kyllähän omana työnä voidaan näperrellä useita kevyitä raivauksia mut työlääksi käy sekin. Ja maksetaanko siitä laatupuusta sitten enemmän... taitaa olla vain juhlapuheissa. Laatupuun kasvatuksessa vannoisin enemmän pystykarsinnan nimeen.
vihomiimeinen, epäluonnollinen ja vain pystymetsässä esteettinen laatua lisäävä työläs toimenpide, joka pitäisi lailla kieltää metsänkasvatuksessa. koristepuissa ja tienvarsilla suotakoon poikkeuksena ja esimerkkinä.
on Suomessa opetettu kirjojenkin avulla jo 1800-luvulla, ja hyvin perustellen. Pystykarsinta keksintönä on tuontitavaraa, etelämpänä Euroopassa sitä käytettiin jo paljon ennen kuin se tuli Suomeen. Ohjeita on myös noudatettu ja tuloksena kasvanut parempilaatuista puuta, josta on saatu parempi hinta. Näin sen käyttö on myös alusta lähtien perusteltu, aluksi tosin erityisesti harsittujen metsien laadunparannukseen tähdäten.
Metsänhoidollisten toimenpiteiden ketju uudistamisesta päätehakkuuseen asti on täynnä "epäluonnollisia" toimenpiteitä. Ko. termillä perustelu onkin lähinnä huvittavaa. On itsestään selvää, että metsänkasvatuksessa pyritään parhaaseen mahdolliseen tuottoon, ja pystykarsinta on taimikonhoidon jälkeen niitä parhaita keinoja lisätä puuston arvoa. Tätä ei tietenkään ymmärrä kvartaalitalouskasvatuksen saanut kaikki-mulle-tänään-pullamössösukupolvi, joka ei varmaan pystykarsintaan edes kykenisi (se kun on ruumiillista työtä) saati kanna huolta siitä, millainen metsä heiltä jää jälkipolville.
Pystykarsinta on melko luonnollinen toimenpide jossa vain autetaan puuta pääsemään eroon kuivuneista kuolleista oksistaan. Karsinta olisi syytä suorittaa monessa vaiheessa jättäen elävää latvusta noin puolet puun pituudesta edeten viimein tyvitukin mittaan n. 5m. Karsitusta puusta saadaan aikanaan kaunista, oksatonta, kestävää ja kalleinta sahatavaraa mitä markkinoilla on. Laatumänniköiden vähetessä ovat puunostajat varmasti kiinnostuneita karsituista puista, ja hyvällä hinnalla.