tällaisiakin: Flygarne/J. Kessel v:lta 1929, Krigsflygaren/Rudolf Requard v:lta 1917, Mit Bomben und MG:s ûber Polen/Josef Grabler v:lta 1940 vanhalla saksankielisillä kirjaimilla ja joitakin muita ilmailua ja sotaa käsitteleviä teoksia.
Mitähän näille tekisi?
Mitähän näille tekisi?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sähköpostiosoitteeni on:
[email protected]
Mulla on kulunut nahkakantinen "Wirsi- ja ewankeliumi-kirja" v:lta 1878. Sivut on kyllä tallella ja ehjiä kaikki. Kannen sisäpuolella on kahden eri henkilön nimi vuosilta 1882 ja 1934.
Onko tämä yhtään minkään arvoinen vai heitänkö pesään?
riippuu täysin kunnosta. Antamasi tiedot ovat kovin vähäiset. Että sivut on tallella ei kerro vielä mitään kirjan kunnosta. Ovatko ne homeessa. Onko tahroja. Missä kunnossa kannet ovat jne. Kyseinen kirja ei ole kovin arvokas koska tuollaista tavaraa liikkuu melko paljon ja keräilijäpiiri on vähäinen. Mutta jos kirja on hyvässä kunnossa varmasti saat siitä jonkin verran. Ja vaikka et saisikaan, miksi heittäisit pesään? Varmasti jostain löytyy joku joka mielellään ottaa kirjan vastaan?
Jos kyselet näitä siksi, että haluaisit vaihtaa kirjasi rahaksi, tässä tapauksessa neuvon kääntymään Lutherdivarin puoleen
http://www.concordia.fi/lutherdivari/index.htm
Linkistä löytyy puhelinnumero.
Divarin ylläpitäjä Hannu Halonen varmasti maksaa kirjasta jonkin verran - jos kunto on hyvä tai ainakin tyydyttävä. He myyvät kirjasi sitten eteenpäin.
Lutherdivari pyytää hengellisistä, luterilaista uskonkäsitystä edustavista kirjoista aika paljon, mutta voivat pyytääkin, koska heille on jo muodostunut oma asiakaskunta.
Itselläni oli tuollaisia kirjoja myynnissä "myydään lehtiä ja kirjoja" toripalstalla kolmekin kappaletta
SELITYS, LUTHERUKSEN WÄHÄN KATEKISMUKSEN YLITSE, KYSYMYSTEN JA VASTAUSTEN KAUTTA, pandu edes OLAUS SVEBILIUkselda, Archi-Pispalta Upsalasa. Sen suuren hyödytyksen tähden Suomeksi käätty: Ja nyt vastauudesta ylitse katsottu ja Suomen kielen luonnon jälkeen oijettu. Armollisella vapaudella, Turusa, präntätty Frenchellin ja pojan Kirjan-Prändisä, vuonna 1815. 103 numeroimattomia sivuja. S. K1, selkä osittain rikki, kannet kuluneet, sisällössä kosteushaittaa sekä homevauriota, sisältö kuitenkin pääosin ehjä, ei irtosivuja, suurimmalta osin hyvin luettavissa, ainoastaan sivut 29 ja 30 yläosastaan lukemattomiksi tärveltyneessä kunnossa.
Numeroimattomissa sivuissa mm. Daniel Jusleniuksen alkusana Kaikille Christityille Suomalaisille (kirjoitettu vuonna 1745) ja Seitsemän Kuningas Davidin Katumus-Psalmia. Fraktuura.
Koko 7,5 cm x 17 cm.
3,50 e.
SUOMALAINEN WIRSIKIRJA EVANKELIS-LUTHERILAISILLE SEURAKUNNILLE Suomen Suuriruhtinaanmaassa. Hyväksytty Suomen toisessa yleisessä kirkolliskokouksessa wuonna 1886. Turussa, Åbo Tidningin kirjapaino-osakeyhtiö, 1889. 504 686. S. K1, nahkakannet, kannet olleet soljella kiinni mutta solki hävinnyt, kannet kuluneet, sisältö pääosin oikein siisti ja muuten ehjä mutta sivut 253 – 258 alaosasta repeytynyt huomattava pala pois.
Virsikirjan (504 sivua) lisäksi Evankeliumi- ja Rukouskirja, ynnä siihen kuuluvat kappaleet (686 sivua), sisältäen mm. Kristuksen kärsimisen historia, Jerusalemin kauhean hävityksen historia, Tohtori M. Lutheruksen Wähä Katekismus. Fraktuura.
Lähes 1200 sivua.
6 e.
LUTHERUKSEN WÄHÄN KATEKISMUKSEN YKSINKERTAINEN SELITYS KYSYMYSTEN JA VASTAUSTEN KAUTTA toimitettu Olaus Swebiliukselta, arkki-pispalta Upsalassa. Sen suuren hyödytyksen tähden Suomeksi käännetty, ja Korkian Esivallan w. 1852 antamasta käskystä wasta-uudesta ylitse katsottu ja Suomen kielen luonnon jälkeen ojettu. Tampereella, Emil Hagelberg'in ja kumppanin kirjapainossa, 1888. 143. S. K1, selkä ehjä mutta kannet osittain risat, osa lehdistä alareunasta irronnut sidoksesta, sivut kuitenkin siistit ja melko hyväkuntoiset.
Katekismuksen selityksen lisäksi mm. Seitsemän Kuningas Dawidin katumus-psalmia. Fraktuura.
Koko 8,5 cm x 18 cm.
4 e.
3,50 e hintainen meni, muut on vielä myymättä.
Kun kysyt kirjan arvoa, ilmoita muutama tärkeä tieto.
Tästä kirjasta minua kiinnostaa kirjan kunnon lisäksi missä se on painettu, mitä kaikkea kirja sisältää, sivumäärä, koko.
Nuo kirjat oli yleensä pienikokoisia mutta sivumäärältä paksuja.
Moi.
Kiitos antamistasi tiedoista. Lisätietoja kirjastani:
"Suomalainen Wirsi- ja ewankeliumi-kirja,
siihen sopiwain kappalten kanssa."
Esiwallan armollisesta käskystä,
kolmen Konsistoriumin suostumisella ennen
tarpeellisesti paranneltu,
niin myös
sen wuonna 1695 hywäksi katsotun ruotsinkielisen
Wirsikirjan jälkeen enännetty.
Nyt taas wasta-uudesta ojennettu.
Helsingissä,
J. C. Frenckellin ja Pojan tykönä, 1878.
-------
Virsiä on 372 sivua. Sitten alkaa 394-sivuinen tekstiosa:
Wuotuiset Epistolat ja Ewankeliumit,
Etu- ja jälkirukouksinensa,
ynnä niiden seuraan yhdistettyin kappalten ja rukousten kanssa.
-------
Kirjan koko on 85L x 130K x 40P mm.
Kannet ovat nahalla päällystettyä puuta. Kansissa on ollut kaksi metalli/nahkakiinnikettä, mutta vain osa niitä kiinnittävistä nauloista on jäljellä.
Ei siis ole houkuttelevan näköinen.
Hiukan home haiskahtaa kun nenän lykkää kirjaan kiinni. Läikkiä ei näy, tosin en ole selannut kirjaa läpi ihan sivu sivulta. Jotkut sivut ovat koirankorvilla. Mitään merkintöjä en ole huomannut, paitsi noita nimiä ja vuosilukuja kirjan etukannen sisäsivulla.
Arvelisin, että on vaikeaa myydä tätä eteenpäin kenellekään, ja liikkeellä on samasta kirjasta varmastikin paljon paremmassa kunnossa olevia kappaleita. Eihän tämä ole mikään harvinaisuus.
En asu Suomessa. Muutaman hassun euron saaminen ei kattaisi edes omia postikulujani. Luultavasti kirja siis päätyy pesään muuton yhteydessä.
Kirja on kauttaaltaan painettu fraktuuralla. Ei se minua haittaa, mutta kun en ole tippaakaan uskonnollinen, niin kirjan sisällöstä ei minulle ole iloa.
että on varmaan näitä Frenckellin painamia.
1880-luvulla painettuina tätä tavaraa on paljonkin liikenteessä, mutta en tiedä kuinka paljon näitä vanhempia, kun mennään 1870-luvun puolelle. Luulen että niitäkin on kohtalaisesti liikkeellä, mutta suurin osa varmasti on melko huonokuntoisia. En ole varsinaisesti asiantuntija. Luulisin, että on henkilöitä joita tuollainen kirja saattaisi kiinnostaa siinä määrin, että ovat halukkaita siitä jotakin maksamaan. Tietysti jos kirja olisi oikein hyvässä kunnossa solkineen kaikkineen hinta nousisi heti moninkertaiseksi etkä sinä siltikään sillä mitään omaisuuksia tienaisi.
Mutta. Kuten sanottu. Kun en ole asiantuntija, en tiedä kuinka paljon juuri tätä nimenomaista painosta on painettu ja kiinnostaisiko tämä alan keräilijöitä. Voi kiinnostaakin.
Jotenkin vain harmittaa jos tällainen aarre menee saunan pesään. Aarteella en siis tarkoita rahallista arvoa, mutta kun ajatellaan että kirja sentään on säilynyt lähes 130 vuotta, sitten yks kaks joku heittää uuniin. Kaikki on katoavaista mutta mutta mutta. Jospa kuitenkin jossain nurkassa sitä säilyttäisit...
Neuvon soittamaan annetussa linkissä olevaan Hannu Halosen numeroon. Heillä on puutelista asiakkaiden etsimistä kirjoista, jos tämä vaikka olisi jonkun listalla. Joka tapauksessa luulen että Hannu maksaa sinulle postikulut ja ehkä vähän vaivanpalkkaa?
Fraktuuraahan kaikki kirjat tuohon aikaan Suomessa oli. Itse oon tottunu sitä lukemaan yhtä sujuvasti kuin tätä uudempaa pränttiä. Saksassa suuri osa kirjoista painettiin fraktuuralla vielä 1920-luvulla ja aika paljon kait 1930-luvullakin. Suomessa nämä uudenaikaiset eli "latinalaiset" kirjaimet tuli käyttöön 1800-luvun lopussa. Kirjasintyypistä käytiin kait isoakin kiistaa ja muutosta luonnollisesti vastustettiin. 1900-luvun alussa fraktuuraa vielä käytettiin jonkin verran, kirjasintyyppejä käytettiin rinnakkain, niin että jotkut kustantajat ja erityisesti tietyt kirjat painettiin fraktuuralla, samaan aikaan toinen kustantaja ja ehkä samakin painoi muita kirjoja uudella kirjasintyypillä. Joissain kirjoissa on jopa samassa kirjassa käytetty kumpaakin. Käsittääkseni 1910-luvulla Suomessa ei enää painettu fraktuuralla, ehkä muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta. Sanomalehtiä kyllä ladottiin fraktuuralla ja ilmoituksia runsaasti vielä 1910-luvulla, 20-lukua lähestyttäessä fraktuura väheni myös yleisessä käytössä ja lopulta sitä käytettiin enää nimiteksteissä tai otsikoissa, kunnes kirjasintyyppi katsottiin aikansa eläneeksi.
Mutta kerropa mitä Hannu lupasi kirjasta? Olisi hauska tietää.
Moi.