Seuraavana oli luvassa kosmetologiaika ja Nelli lupautui hoitamaan senkin vaihtaen toisen kampaajan kanssa varauksia ja niinpä käynnistimme seuraavaksi kasvojen muutosprosessin. Siihen kuului muutamia esimerkkejä luetellakseni kulmienvärjäys, värianalyysi ja meikkaus, jonka lisäksi Nelli antoi jatkivasti hyviä vinkkejä meikkaamista ja ihonhoitoa koskien. Loppua kohti aloimme keskustella enemmän ja enemmän muutosprosessini ulkopuolisista asioista ja Nelli osoittautui upeaksi tyypiksi. Nauroimme molemmat vatsa kippurassa ja varaamani aika lähes kaksinkertaistui, mutta se oli sen arvoista ja olin Nellin viimeinen asiakas.
Kun viimeinenkin luomus oli valmis näytin aivan uskomattoman upealta. Nellikin oli tyytyväinen luomukseensa ja pyysi saada ottaa kuvan minusta, jotta voisi laittaa sen ns. mainoskuvaksi seinälle ja muistoksi itselleen siitä kuinka sai kerrankin toimia muutosprosessin luovana osana käyttäen omia lahjojaan ja luovuuttaan. Minä tietysti suostuin ja diivailin vielä hetken kameran edessä kun hän räpsi lähes rullallisen kuvia. Meidän täytyi lopettaa kuvaus-sessiot sillä liikkeen omistaja uhkasi pistää puljun kiinni ja niinpä keräsin vaatteeni ja suuntasin kohti ulko ovea. ”No moikka sitten ja tosi paljo kiitoksia kaikesta, et usko kuinka tää piristää ja on paljo parempaa kuin edes osasin odottaa!” huusin Nellille, joka oli mennyt siivoamaan kosmetologipistettä liikkeen peräosaan. ”Hei, odota!” kuulin takaani juuri kun olin astumassa ulos ovesta. ”Vaihdetaanks kännykän numeroita?!” Nelli huudahti ja ryntäsi känny kourassaan ovelle näpytellen jo nimeäni valmiiksi ”Joo, tietty!” minä vastasin ja kaivelin kännyni esille. ”Sulla on sit menemiset sovittu lauantai-illaks, mulla on tuparit siinä mun uudessa kämpässä ja pahotan kyllä mieleni jos sä et tuu sinne!” hän sanoi numerot vaihdettuamme ”Okei, mä tuun!” hihkasin ja lähdin hypellen vilkutellen vielä näyteikkunan läpi Nellille ja suuntasin linkkupysäkille. Neljäs porras oli astuttu hitaasti, mutta varmasti ja onnistuneesti-musta oli tehty luomus.
Kotona uppouduin puolikuolleena, mutta onnellisena sänkyyni uusien satiinilakanoideni väliin, jotka myöskin olivat osa sisustuspuolen uudistamista..olo oli jumalainen. Silmät sulkiessani en voinut kuin hymyillä. Olin innoissani kaikesta: vaatteista, hiuksista, kasvojen kunnostuksesta ja ihoani hellivistä kuoseista, sekä kaikesta muustakin mikä matkaani oli tarttunut päivän aikana. Samalla huomasin astuneeni aivan huomaamattani askelmia, jotka löytyivät myös muutoslistalta. Nellistä oli tullut uusi tuttavuus ja ystävä, seuraavana viikonloppuna oli luvassa menoa ja meininkiä tuparibileiden muodossa ja kaikki alkoi kääntyä pikkuhiljaa kohti pilviä. Vaivuin uneen onnellisempana kuin koskaan.
Kun viimeinenkin luomus oli valmis näytin aivan uskomattoman upealta. Nellikin oli tyytyväinen luomukseensa ja pyysi saada ottaa kuvan minusta, jotta voisi laittaa sen ns. mainoskuvaksi seinälle ja muistoksi itselleen siitä kuinka sai kerrankin toimia muutosprosessin luovana osana käyttäen omia lahjojaan ja luovuuttaan. Minä tietysti suostuin ja diivailin vielä hetken kameran edessä kun hän räpsi lähes rullallisen kuvia. Meidän täytyi lopettaa kuvaus-sessiot sillä liikkeen omistaja uhkasi pistää puljun kiinni ja niinpä keräsin vaatteeni ja suuntasin kohti ulko ovea. ”No moikka sitten ja tosi paljo kiitoksia kaikesta, et usko kuinka tää piristää ja on paljo parempaa kuin edes osasin odottaa!” huusin Nellille, joka oli mennyt siivoamaan kosmetologipistettä liikkeen peräosaan. ”Hei, odota!” kuulin takaani juuri kun olin astumassa ulos ovesta. ”Vaihdetaanks kännykän numeroita?!” Nelli huudahti ja ryntäsi känny kourassaan ovelle näpytellen jo nimeäni valmiiksi ”Joo, tietty!” minä vastasin ja kaivelin kännyni esille. ”Sulla on sit menemiset sovittu lauantai-illaks, mulla on tuparit siinä mun uudessa kämpässä ja pahotan kyllä mieleni jos sä et tuu sinne!” hän sanoi numerot vaihdettuamme ”Okei, mä tuun!” hihkasin ja lähdin hypellen vilkutellen vielä näyteikkunan läpi Nellille ja suuntasin linkkupysäkille. Neljäs porras oli astuttu hitaasti, mutta varmasti ja onnistuneesti-musta oli tehty luomus.
Kotona uppouduin puolikuolleena, mutta onnellisena sänkyyni uusien satiinilakanoideni väliin, jotka myöskin olivat osa sisustuspuolen uudistamista..olo oli jumalainen. Silmät sulkiessani en voinut kuin hymyillä. Olin innoissani kaikesta: vaatteista, hiuksista, kasvojen kunnostuksesta ja ihoani hellivistä kuoseista, sekä kaikesta muustakin mikä matkaani oli tarttunut päivän aikana. Samalla huomasin astuneeni aivan huomaamattani askelmia, jotka löytyivät myös muutoslistalta. Nellistä oli tullut uusi tuttavuus ja ystävä, seuraavana viikonloppuna oli luvassa menoa ja meininkiä tuparibileiden muodossa ja kaikki alkoi kääntyä pikkuhiljaa kohti pilviä. Vaivuin uneen onnellisempana kuin koskaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jatka ihmeessä, toi on.. hyvä..
Ei! Se on täydellinen jatka..
Toi on semmotti et haluun titää lisää ääk en jaksa oottaa..
Jatka ihmeessä, monet varmasti mielenkiinnolla odottavat lisää jatkoa tarinaan:)