Mikä on turvallinen purjeveneen minimikoko perhekäyttöön?:
a) Itämerelle
b) Välimerelle (atlantin rannat mukaanlukien Tanskasta Espanjaan)
c) Valtamerikäyttöön pallon ympäri
a) Itämerelle
b) Välimerelle (atlantin rannat mukaanlukien Tanskasta Espanjaan)
c) Valtamerikäyttöön pallon ympäri
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ei koko ole ratkaiseva osa merikelpoisuutta. Tähän vaikuttaa enemmän muut konstruktio ratkaisut. googleta vaikka havsfidra nimistä venettä on pieni mutta on kierretty maapallo moneen kertaan. Minne tuossa saa vaadittavat vesimäärrät ja safkat ja... vuoden tavarat mahtumaan??? siinä tulee ne vaikeudet. Perhe ei tähän mahdu mutta yksi pienimmistä tämä taitaa olla.
Tässä tekniset tiedot.
Pituus: 6,0 m
Leveys: 2,2 m
Paino: n. 1.500 kg
Syväys: 1,15 m
Purjepinta-ala: n. 17 m2
Moottori: Volvo Penta MD1 Diesel (10 Hv/7 Kw)
Täällä muuta juttua avomeriveneistä ruotsin kielellä http://dromresan.com/bat/index.shtml
koko tosiaan ei ratkaise vaan merikelpoisuus ja kipparin taidot/hermot. MM. Gupsy Moth IV:tä vastaan kilpaili peräti kaksi kansanvenettä yksinpurjehduskisassa maailmanympäri... Merikelpoisuus tarkoittaa ennenkaikkea tukevaa ja luotettavaa rakennetta sekä hyvää perussuunnittelua. Monta suomalaista venettä läpäisee nämä kriteerit, Jonmerit, suurin osa FGeistä, tietysti Swanit, mutta sikakalliita, Nauticatit samoin, jne
Valtameriä ylittäneet kansanveneet, kuuluisin taisi olla Jester, eivät olleet näitä meille tuttuja folkkarimalleja. Samaa kokoa kylläkin, mutta avomeripaatteja. Kokenut purjehtija pärjää melkein millä veneellä tahansa, mutta kokenut purjehtija ei lähde ihan millä veneellä tahansa!
Jester oli kyllä rungoltaan ihan saman kokoinen ja mallinen kansanvene kuin täällä meilläkin, mutta sitä oli muunneltu seuraavin tavoin:
- riki oli kiinalainen junk-riki
- kansi oli kokonaan katettu. veneessä ei siis ollut tavanomaista avotilaa, vaan pieni luukku jossa kippari saattoi seisoa alakroppa veneen sisällä, yläkroppa ulkona. Kaikki purjeen säädöt, myös nosto ja lasku saattoi tehdä tästä aukosta ilkaman kanneelee menoa
- runko oli kylmälaminoitu vaneriviiluista, ei siis limisaumainen lautuvene niinkuin perinteinen folkkari
ks. http://www.jesterinfo.org/jester.html
Kansanvene ei ole itsetyhjentyvä, avotila siis. Kyllä avomeriveneen tulee olla minimissään suljettavissa tiiviisti ja avotilan tulee olla itsetyhjentyvä eikä vesi saa päästä avotilasta veneen pilssiin.
Yksi kuuluisa pienten puisten valtameriveneiden klassikko on Vertue. Löydät tarinoita linkistä
www.vertueowners.org.uk. Vertue MkII tehtiin lasikuidusta ja tietääkseni tuotannon uudelleen aloittamista on harkittu Englannissa, jos kysyntää on tarpeeksi.
Markkinat suosivat isoja veneitä, mutta pieni on pienelle miehistölle tai yksinpurjehtijalle helpompi käsiteltävä ja halvempi hankkia ylläpitää kuin iso.
http://www.bossoms.com/html/vertue.php
Vertue on yksi parhaiten dokumentoiduista valtameriveneistä. Harva venetyyppi on säilyttänyt suosionsa näin pitkään. Yhä vielä kisaavat ja retkeilevät valtamerillä. Puiset Vertuet ovat tavallisesti tiikki- tai irokorunkoisia, järeärakenteisia. Kun yksi näistä, "Chinita", tuli pari vuotta sitten nettiin myytäväksi, se ostettiin ennenkuin ehdin edes varata lentolippuja Englantiin. Pari kk myöhemmin sama vene oli jo lähtenyt Atlantin yli. Kannattaa vertailla tämän venetyypin mittoja muihin veneisiin, eivät ole keveitä.
Pienet veneet eivät tietenkään sovi tilojensa puolesta isolle perheelle. Itämerelle riittää moni meilläkin tunnettu vene, mutta oikeiden valtameriveneiden valikoima on melko suppea. Havsfidra on kyllästyttävän hidas.
yhdennäköisyyttä näiden kanssa:
http://www.boatshop24.com/web/fi/suchen/s/index.htm?showid=1462954&MODEL=bianca&SORTORDER=1&totalcount=24
Voi olla, että monen saman ikäluokan veneessä on samoja ulkonäöllisiä piirteitä, kun kuvia vertailee. Niin näyttävät tämän päivän muodin mukaiset leveät ja eväkölisetkin muistuttavan toinen toisiaan. Laurent Gilesin suunnittelema Vertue poikkeaa sittenkin melkoisesti Biancasta. Jos pienet valtameriveneet kiinnostavat, kannattaa selailla vertue owners-sivuja vertailukohteena. Kohdasta "ships", josta venetietoja kuvia löytyy. Vertue on todennäköisesti kalliimpi kuin pikku-Bianca tai muut samanpituiset, mutta on myös tukevampi. Punkkia on 2-4 sisustuksesta riippuen. Joissakin on kunnon kamiina.
Esim. Vegakin on vielä tätä tonnin kevyempi.
Koko ei ole määräävä tekijä, vaan konstruktio ja sen tekotaoa/kestävys. Runsaat 20 v sitten Vene -lehdessä oli arvostelu eräästä 32 feet avomeriveneestä, mutta nyt avomeriveneen yleinen ns. kauppiasmääriteltä on yli 40 feet, jääpalakone, generaattori, pitkälle viety automatisointi, pakastimet, suihkut jokaisessa hytissä, enemmän vuodepaikkoja kuin omakotitalossa (vaikka ei näille ole säilytystilaa sen kategorisoinnin vaatimalle matkalle ym.).
Voimme vetää tästä päätelmän, että joko laatu on kärsinyt nykyveneissä koska pitää olla 30% suurempi kiulu että 'pärjää' kuin ennen. Tai sitten markkinointi on saavuttanut sinut ja uskot että ET MITENKÄÄN VOI LÄHTEÄ avomerelle TURVALLISESTI ennen kuin veneessäsi on sitä, tätä, tuota, jne..
Myöskään ns. kategorisoinnit (A, B, C, D) ei määrittele merikelpoisuutta, vaan usean eri tekijän yhteenlaskettua arvoa. Ne ei myöskään ole suoranaisesti konstruktion vahvuteen eikä eriotyisesti merikelpoisuutta määrääviä tai siitten kertovia. Suuntaa-antavia kuitenkin.
MUTTA PITÄÄ AINA OTTAA SELVÄÄ mikä on kategorisontivaatimukset ko. akueelle ja tutkia miten kohdevene on niiden mukaan tehty. Saattaa olla että koet yllätyksiä :)
Näissäkin määritelmissä on käytännössä erilaisuutta, sillä englantilaiset painottavat stabiliteettia ja ranskalaiset painottavat mm. vesi- ja polttoainetankkien kokoa ym., joten tulokset saattavat olla erilaiset samoilla veneillä riippuen testaamismaasta. Normistot on olemassa miten kategosisointi tehdään, mutta niiden välisestä priorisointijärjestyskestä ei, joten laskutoimitus muuttuu hieman jos faktoreiden painotusjärjestystä muutetaan.
Myös on havaittu eritysiesti ns. halpisveneissä 'pumppaamista' suuremman katregorisoinnin hyväksi, jotta se olisi helpompaa myydä.
Itse kuulen usein venemyyjien suusta: "kato nyt millä hinnalla voit saada valtameriluokituksen omaavan veneen. ei tuota luokitusdta saa jos ei ole merikelpoinen ja riittävän tukeva vene". Tuo siis osittain soopaa, koska 'pumppaamalla' voidaan teknisesti nostaa kategorisointi, mutta ei merkikelpoisuutta.
Jos kysyt myyjältä että mitä kuuluu esim A-kategorisointiin, tai miten A ja B eroavat toisistaan, se vastaus kertoo sinulle sen että onko venemyyjä MYYJÄ vai veneilyn ASIANTUNTIJA, joka haluaa palvella näissäkin asioissa. Jos laki määrää tietyn luokituksen veneelle, niin se on myös myyjien velvolisuus se selvittää asiakkaalleen JOS on kunnon kauppamies, arvostaa asiaskastaan ja omaa ammattiaan.
Pallo on kierretty turvallisesti 28 feet veneillä ja kierretään edelleen. Hyviä siihen ovat mm. seuraavat joilla ON OLEMASSA referenssejä tästä:
- Laurin Koster 28
- Allegro 27
- Jon 30
- Vancouver 27
- Vega
- HR 29
jne...
Täydentäköön listaa ken haluaa, mutta on syytä pysyä kysyjän kysymyksessä, että "mikä on turvallinen purjeveneen minimikoko.."
Isoja veneitä toki löytyy, mutta täälä on saitti jossa on ns. minimium ocean cruisereita : http://www.dromresan.com/bat/index.shtml
Juuri näin tuntuu olevan. Kauppiaat tuputtavat yhä isompia veneitä ja luovat veneilijöille tarpeita mukavuusvarustukseen ja yhä uusiin elektroniikkalaitteisiin.
Onko yksi syy pienten matkaveneiden vähyyteen se, että pienen veneen valmistus antaa tehtaalle vähemmän katetta kuin iso? Eikös se ollut selitys pikku-Swanien valmistuksen lopettamiseen; työtunteja meni suhteellisesti enemmän kuin isoon veneeseen. Pieniä kilpaveneitä kyllä valmistetaan, mutta vain vähän todellisia ocean-cruiser matkaveneitä.
Olen saman huomannut itsekin, koska suosin juuri pieniä veneitä. Olen lueskellut paljon 'elämäntapapurjehtijoiden' Latitude & Attitude lehteä, ja siellä selvästi voi havaita, että suhtessa isompia veneitä rikkoontuu myrkäköissä enemmän kuin pieniä.
Selittynee sillä, että esim rikin vahvuus on suhteellsiesti vahvempaa poienissä veneissä. Vaikka vahvuuden ovatkin isommissa veneissä tuplat, on voimat vastaavasti triplat.
Ja onhan siinä eroä jos joutuu ostamaan 700e vinssin tai 2700e vinssin :)
Mutta sille jolle ei 30' riitä, ostaa 40' ja jolle se ei riitä, ostaa isomman.
Näille retkille a,b,c..ei kannata valita minimikokoa eli pienintä mahdollista. Etsi sopivan kokoinen eli sellainen, jossa perheesi kanssa mahdut elämään(montako lasta? minkä ikäisiä? anoppikin mukana?) eikä yhtään sitä suurempaa niin, että rahaa jää retkien toteuttamiseen. Jos vesitankit ovat pienet, harkitse "water-makerin" ostamista mikäli meinaat kiertää pallon. Atlantin yli selviät vesipulloilla, joita työnnän joka lokeroon. Merikelpoisia veneitä on jo lueteltu. Myös kaikki S&S suunnittelemat ovat niitä.