Luther Vähä Katekismuksessaan:
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/vahakatekismus.html
"Millaisista synneistä sitten on ripittäydyttävä?
Jumalalle on tunnustettava syyllisyys kaikkiin synteihin, myös niihin, joista emme tiedä. Niin teemme Isä meidän -rukouksessa.
Ripittäjälle meidän taas on tunnustettava vain ne synnit, jotka tiedämme ja tunnemme sydämessämme."
Huomaa kuka on ripittäjä:
"Neuvo minulle Lyhyt tapa ripittäytyä! Vastaus:
Sano ripittäjälle: "Pyydän teitä, herra pastori, kuuntelemaan rippiäni ja julistamaan minulle anteeksiannon Jumalan tähden."
"Minä kuuntelen."
"Minä vaivainen syntinen tunnustan Jumalalle syyllistyneeni kaikkiin synteihin. Erityisesti tunnustan teille, että minä, joka olen palvelija, palvelustyttö jne., valitettavasti palvelen isäntäväkeäni epärehellisesti. Olen silloin ja silloin jättänyt saamani käskyt täyttämättä, olen vihastuttanut heidät ja saanut heidät sadattelemaan, olen laiminlyönyt tehtäviäni ja antanut tapahtua vahinkoa. Olen ollut myös hävytön sanoin ja teoin, riidellyt vertaisteni kanssa, nurissut emäntääni vastaan sekä kiroillut häntä jne. Suren kaikkea tätä, rukoilen armoa ja tahdon parantaa tapani." "
Pastori?
Eli rukoillen saa synnit uskoa myös anteeksi?
Ja ehtoollisella saa myös uskoa synnit anteeksi?
Missä on vain se oppi että vain vl voi synnit anteeksi antaa suullisella synninpäästöllä?
Rippi on siis vapaaehtoinen ja vain silloin kun joku asia painaa mieltä.
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/vahakatekismus.html
"Millaisista synneistä sitten on ripittäydyttävä?
Jumalalle on tunnustettava syyllisyys kaikkiin synteihin, myös niihin, joista emme tiedä. Niin teemme Isä meidän -rukouksessa.
Ripittäjälle meidän taas on tunnustettava vain ne synnit, jotka tiedämme ja tunnemme sydämessämme."
Huomaa kuka on ripittäjä:
"Neuvo minulle Lyhyt tapa ripittäytyä! Vastaus:
Sano ripittäjälle: "Pyydän teitä, herra pastori, kuuntelemaan rippiäni ja julistamaan minulle anteeksiannon Jumalan tähden."
"Minä kuuntelen."
"Minä vaivainen syntinen tunnustan Jumalalle syyllistyneeni kaikkiin synteihin. Erityisesti tunnustan teille, että minä, joka olen palvelija, palvelustyttö jne., valitettavasti palvelen isäntäväkeäni epärehellisesti. Olen silloin ja silloin jättänyt saamani käskyt täyttämättä, olen vihastuttanut heidät ja saanut heidät sadattelemaan, olen laiminlyönyt tehtäviäni ja antanut tapahtua vahinkoa. Olen ollut myös hävytön sanoin ja teoin, riidellyt vertaisteni kanssa, nurissut emäntääni vastaan sekä kiroillut häntä jne. Suren kaikkea tätä, rukoilen armoa ja tahdon parantaa tapani." "
Pastori?
Eli rukoillen saa synnit uskoa myös anteeksi?
Ja ehtoollisella saa myös uskoa synnit anteeksi?
Missä on vain se oppi että vain vl voi synnit anteeksi antaa suullisella synninpäästöllä?
Rippi on siis vapaaehtoinen ja vain silloin kun joku asia painaa mieltä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ripistä ja synninpäästöstä
1. Mitä se sana rippi merkitsee?
Vastaus: Synnin tunnustusta.
2. Miten se tapahtuu
Vastaus: Koska syntinen tuntee syntinsä, niitä katuvaisella sydämellä Jumalan edessä tunnustaa ja pyytää anteeksi antamista Kristuksen tähden.
3. Kuinka monella tavalla synnin tunnustus tapahtuu?
Vastaus: Se tapahtuu yhteisesti ja erittäin.
4. Minkä sinä kutsut yhteiseksi?
Vastaus: Koska koko seurakunta yhteisesti tunnustaa syntinsä yhteisessä jumalanpalveluksessa, eli koska yhteinen hätä käsillä on.
Neh. 9:1,2. Neljäntenä päivänä kolmattakymmentä seitsemännestä kuusta tulivat Israelin lap-set kokoon, paastoten säkeissä ja multaa heidän päällänsä ja tunnustivat heidän syntinsä ja heidän isäinsä pahat teot.
Tuom. 10:10. Israelin lapset huusivat Herran tykö sanoen: me olemme syntiä tehneet, sinua vastaan, sillä me olemme hyljänneet meidän Jumalamme ja palvelleet Baalia.
5. Minkä sinä kutsut erityiseksi?
Vastaus: Koska joku erittäin eli yksinänsä tunnustaa syntinsä.
6. Kuinka se tapahtuu?
Vastaus: Monella tavalla:
1. Jumalan edessä ainoasti, koska joku yksinänsä ollessansa, eli itseksensä huokaa Jumalan tykö, tunnus-taa syntinsä ja rukoilee niitä anteeksi, niin kuin Daavid, Manasse ja publikaani tekivät: jonkakaltainen synnin-tunnustus on aina tarpeellinen ja pitää joka päivä tehtämän.
2. Koko seurakunnan edessä; koska julkisyntinen, joka suuren pahan teon tehnyt on, tunnustaa ja anteeksi anoo syntinsä; se kutsutaan julkiripiksi.
3. Lähimmäisen edessä, jonka joku vihoittanut on, ja häneltä rikoksensa anteeksi pyytää.
4. Jumalan sanan palvelijain edessä myös synnit tunnustetaan, joko yhteisesti kaikki tai joku erityinen synti, mikä jonkun omaatuntoa vaivaa; tätä kutsutaan salaripiksi ja tunnustukseksi, eikä sitä kenkään saa ilmoittaa.
Ps. 51:6. Sinua, sinua ainoaa vastaan minä syntiä tein, ja pahasti tein sinun edessäsi, ettäs olisit oikea sanoissasi ja puhdas tuomitessasi.
1 Tim. 6:20. Nuhtele niitä, jotka syntiä tekevät, kaikkein kuullen, että muutkin pelkäisivät.
Luukk. 17:4. Jos sinun veljesi seitsemän kertaa päivässä rikkoo sinua vastaan ja seitsemän kertaa päivässä sinun tykösi palajaa sanoen: minä kadun, niin anna hänelle anteeksi.
Matt. 5:23,24. Jos sinä uhraat lahjasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä sinne lahjasi alttarin eteen ja mene sopimaan veljesi kanssa ja tule sitten lahjasi uhraamaan.
2 Sa. 12:13. Daavid sanoi Naatanille: minä olen syntiä tehnyt Herraa vastaan; Naatan sanoi Daavidille: niin on myös Herra sinun syntisi ottanut pois, ei sinun pidä kuoleman.
Matt. 3:5,6. Jerusalemi ja koko Juudea ja kaikki maakunta Jordanin ympäriltä menivät Johan-neksen tykö, ja hän kastoi heidät Jordanissa, ja he tunnustivat syntinsä.
7. Onko se tarpeellinen näin ripittää itsensä?
Vastaus: On; ei ainoastansa tarpeellinen, vaan myös hyödyllinen; sillä siitä ihminen saa sydämessänsä loh-dutuksen ja omalletunnollensa rauhan ja levon.
8. Pitääkö kaikki synnit saarnaviralle lueteltaman?
Vastaus: Ei siihen tarvetta ole eikä se ole mahdollistakaan, sillä erehdykset kaikki kuka ymmärtää?
Ps. 19:13. Erehdykset kuka ymmärtää? Anna minulle anteeksi salaiset rikokset?
9. Kuinka monta kappaletta on oikeassa parannuksessa?
Vastaus: Kaksi: ensin totinen synnin suru ja katumus, toiseksi usko Kristuksen päälle.
Mark. 1:15. Aika on täytetty ja Jumalan valtakunta on lähestynyt; tehkäät parannus ja usko-kaat evankeliumi.
Ap.t. 20:21. Paavali todisti sekä juutalaisille että kreikkalaisille sitä kääntymystä, kuin Jumalan tykö on, ja sitä uskoa, joka meidän Herran Jeesuksen Kristuksen päälle on.
10. Mistä synnin tunto ja katumus tulee?
Vastaus: Jumalan laista, joka herättää ihmisen omaatuntoa, näyttää hänen pahoin tehneen ja sillä ansain-neen Jumalan vihan, ajallisen ja iankaikkisen rangaistuksen.
Room. 3:20. Lain kautta synnin tunto tulee.
Room. 4:15. Laki kehoittaa vihaan, sillä kussa ei lakia ole, ei siellä ole myös ylitsekäymistä.
11. Mistä usko tulee?
Vastaus: Evankeliumin suloisesta opista ja armon lupauksista syntein anteeksi antamisesta Kristuksen täh-den.
Room. 1:16. En minä häpeä Kristuksen evankeliumia, sillä se on Jumalan voima itsekullekin uskovaiselle autuudeksi.
12. Mikä on synninpäästö?
Vastaus: Se on lupaus ja vakuutus syntein anteeksi saamisesta, annettu sananpalvelijoilta Kristuksen puo-lesta.
13. Kuka on antanut sananpalvelijalle sen voiman?
Vastaus: Kristus Jeesus, Jumalan Poika.
Ap.t.13:28. Olkoon teille tiettävä miehet, rakkaat veljet, että minä myös anteeksi annan; sillä jolle minä jotkin anteeksi annoin, sen minä anteeksi annoin teidän tähtenne Kristuksen puo-lesta.
14. Mistä sen tiedät?
Vastaus: Kristuksen omista sanoista, kun Hän sanoi apostoleillensa, Joh. 20:22,23: Ottakaat Pyhä Henki: joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan; ja joilla te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt. Matt. 18:18: Totisesti sanon minä teille: Kaikki, mitä te maan päällä sidotte, pitää myös oleman sidotut taivaassa, ja kaikki, mitä te päästätte maan päällä, pitää myös oleman päästetyt taivaassa. Ja Pietarille, Matt. 16:19: Minä annan sinulle taivaan valtakunnan avaimet: ja mitä sinä maan päällä sidot, sen pitää sidotun oleman taivaissa, ja mitä sinä päästät maan päällä, sen pitää oleman päästetyn taivaissa.
15. Mitä taivaan valtakunnan avaimilla ymmärretään?
Vastaus: Se voima, jonka Kristus on antanut seurakunnalle ja erikoisesti saarnaviralle, syntiä anteeksi antaa ja pidättää.
Joh. 20:23. Katso 14 kysymys.
16. Kuinka monta näitä avaimia on?
Vastaus: Kaksi: yksi kutsutaan päästöavaimeksi, toinen side- eli pidätysavaimeksi.
17. Mikä on päästöavain?
Vastaus: Se on se voima, joka Kristuksen palvelijoille annettu on maan päällä päästää katuvaista syntistä synneistänsä ja avata hänelle taivaan valtakunta.
2 Kor. 5:20. Me ( sanoo Paavali) olemme Kristuksen puolesta käskyläiset; sillä Jumala neu-voo meidän kauttamme. Niin me rukoilemme siis Kristuksen puolesta, että te Jumalan kanssa sovitte.
18. Mikä on side- eli pidätysavain?
Vastaus: Se on annettu voima, jolla saarnamies sitoo katumattoman hänen syntiinsä ja sulkee häneltä tai-vaan ja jota pannaksi kutsutaan.
1 Kor. 5:3-5. Minä tosin (Paavali), joka niin kuin ruumiin puolesta poissa ollen niin kuin tykönä oleva, sen tuominnut, että hän, joka sen niin tehnyt on, meidän Herramme Jeesuksen Kristuk-sen nimeen, teidän kokoon tulemisessanne, ynnä minun henkeni kanssa, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen voimalla annetaan saatanan haltuun lihan kadotukseksi, että henki au-tuaaksi tulisi Herran Jeesuksen päivänä.
Matt. 17:15-18. Jos sinun veljesi rikkoo sinua vastaan, niin mene ja nuhtele häntä kahden kesken yksinänsä. Jos hän sinua kuulee, niin sinä olet veljesi voittanut; mutta jos ei hän sinua kuule, niin ota vielä yksi eli kaksi kanssasi, että kaikki asia kahden tai kolmen todistajan suus-sa olisi. Mutta ellei hän niitä tahdo kuulla, niin sano seurakunnalle: ellei hän seurakuntaa totte-le, niin pidä häntä pakanana ja publikaanina. Totisesti sanon minä teille: kaikki, mitä te maan päällä sidotte, pitää myös oleman sidotut taivaassa; ja kaikki mitä te päästätte maan päällä, pitää myös oleman päästetyt taivaassa.
19. Mikä on panna, eli pannaan paneminen?
Vastaus: Se on: koska katumaton ja mahdoton syntinen suljetaan pois Herran ehtoolliselta, tai myös peräti pois seurakunnan yhteydestä; tämä kutsutaan suuremmaksi pannaksi, mutta ensimmäinen vähemmäksi.
20. Taitaako pannaan pantu, joka synteihinsä sidottu on, jälleen armohon ottaa?
Vastaus: Taitaa kaiketi; koska hän itsensä kääntää, näyttäin oikean katumuksen ja parannuksen, pitää hänet ojennettaman evankeliumin lohdutuksella ja vakuutettaman Jumalan armosta; sillä pidätysavain ei ole kado-tukseksi annettu, vaan sielun parannukseksi ja ojentamiseksi.
Hes. 18:21. Katso 33 kysymys 4 pääkappaleessa.
2 Kor. 13:10. Sentähden minä poissa ollessani näitä kirjoitan, ettei minun pitäisi läsnä olles-sani kova oleman sen voiman jälkeen, jonka Herra antoi minulle rakennukseksi, ja ei kukis-tukseksi.
21. Mitä Jumala sitten meiltä vaatii, kun me olemme parannuksen tehneet ja saaneet syntimme an-teeksi?
Vastaus: uuden kuuliaisuuden, joka näyttää itsensä pyhässä ja jumalisessa elämässä ja kutsutaan paran-nuksen hedelmäksi.
Matt. 3:8. Tehkäät parannuksen soveliaita hedelmiä. Luukk. 3:8.
22. Millä meidän pitää vahvistaman meidän uskomme syntein anteeksi saamisesta?
Vastaus: Herran korkealla ehtoollisella eli alttarin sakramentilla.
mitä tuolla halusit sanoa? Ei Svebiliuksen katekismus ole luterilaisen kirkon katekismuksena?
"6. Kuinka se tapahtuu?
Vastaus: Monella tavalla:
1. Jumalan edessä ainoasti, koska joku yksinänsä ollessansa, eli itseksensä huokaa Jumalan tykö, tunnus-taa syntinsä ja rukoilee niitä anteeksi, niin kuin Daavid, Manasse ja publikaani tekivät: jonkakaltainen synnin-tunnustus on aina tarpeellinen ja pitää joka päivä tehtämän."
ollut käytössä Suomen ja Ruotsin kirkoissa vielä 1900 luvulla Meidän vanhempamme ja isovanhempamme ovat sitä lukeneet. Löysin sellaisen vanhan äitini kirjahyllystä.
Katekismus on käännetty jo kaksi kertaa sen jälkeen ja opetukset ovat samalla muuttuneet milloin kenenkin "korvasyyhyn mukaan" Nykyisessä ja sitä edeltäneessä on Evankeelisen liikkeen opetukset hyvin näkyvissä. Heillehän vasta kasteessa lapsi tulee uskovaiseksi ja Jumalanomaksi, joka on täysin Raamatun vastaista.
Nyky Luterilainen kirkko ei ole enään se mikä Lutherin aikaan. Ja näemmehän sen itsekkin kun seuraamme nyky kirkon opetusta. Suuri osa kirkon työntekijöistä ei edes usko siihen opetukseen mitä Raamatussa on.
Kirkko on luopumuksen tiellä.
antoi vallan omilleen antaa syntejä anteeksi. Tätä Valtaa ei ole eriseuroilla ts. niillä jotka ei sitä tunnusta.
Joh.20:21. Ja Jesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät.
22. Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki:
23. Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt.
Edelleen: Matt.18:18. Totisesti sanon minä teille: kaikki, mitä te maan päällä sidotte, pitää myös oleman sidotut taivaissa: ja kaikki, mitä te päästätte maan päällä, pitää myös oleman päästetyt taivaassa.
Room. 1:17 Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: "Vanhurskas on elävä uskosta”
Jos epäuskoinen voisi antaa syntejä anteeksi, turhaanhan Jeesus tämän vallan olisi omilleen (Pyhän Hengen papeille) antanut.
lukee näin ripin kohdalla, eli kyseessä on Svebiliuksen katekismus mitä käytätte kuulema ehtoollisellakin :
"6. Kuinka se tapahtuu?
Vastaus: Monella tavalla:
1. Jumalan edessä ainoasti, koska joku yksinänsä ollessansa, eli itseksensä huokaa Jumalan tykö, tunnus-taa syntinsä ja rukoilee niitä anteeksi, niin kuin Daavid, Manasse ja publikaani tekivät: jonkakaltainen synnin-tunnustus on aina tarpeellinen ja pitää joka päivä tehtämän."
Jännä että Lutherin Katekismus ei kelpaa:)
että Jeesus antoi luvan antaa synnit anteeksi ripittäytyjälle, ja tämä oikeus on jokaisella papilla kirkossa ja missä lieneekin.
Mutta niin Svebiliuksen kuin Lutherinkin Katekismuksissa sanotaan että Jumalalta voi rukoilla synnit anteeksi yksin ollessaankin.
Rippi on siinä tapauksesa jos joku erityinen synti vaivaa mieltä. Rippi ei ole pakko, eikä se ole sakramentti luterilaisessa kirkossa.
Tai ei parannuskaan pakko, vaan vapaehtoinen
ihminen herää pohtimaan ja peljästyy omaa syntisyyttään. Parannukseen kuuluu katumus. Synninpäästön voi siis antaa pappikin, huolimatta onko pappi vl vai. Kun uskoo evankeliumin sanat että syntisi ovat anteeksi niin se on tärkeää. Ehtoollisella voi uskoa synnit anteeksi, Jumalaa voi rukoilla antamaan synnit anteeksi.
Turhaan ei Jeesus kehoittanut rukoilemaan Isä meidän joka olet taivaassa..
Synninpäästö luetaan kirkossakin jumalanpalveluksessa, se pitää uskoa että synnit ovat anteeksi.
Rippi on hyvä keino saada rauha omalle tunnolleen. Moni pahempiakin rikoksia tehnyt voi haluta tunnustaa synnit papille ja saada synninpäästön. On nimittäin asioita joita ihmisen psyyke ei kestä pitää sisällään. Siksipä mm.on hyvä kun Jeesus mahdollisti tuon synninpäästön viran!
Moni haluaa ripittäytyä juuri papille, siinä on pitkä traditio kirkon historiassa miksi juuri papille halutaan avautua. Pappi on ensinnäkin vaitiolo velvollinen.
Kirkon historiassa on varhaiskristittyjen alalta asti ollut tapa että katumaton syntiin langennut seurakuntalainen on voitu sulkea pois ehtoolliselta. Niin, miksipä juuri ehtoolliselta? Siinäpä onkin miettimistä. Kaipa juuri siksi kun ehtoollisella saa uskoa synnit anteeksi kun sille aterialle katuvaisin mielin menee ja haluaa uskoa synnit anteeksi.
Yleensä syyt sitomiseen ovat olleet kirkossa varmaankin aika vakavavia rikkomuksia.
Vl-liikkeen hoitokokousten sitomissyyt mm.koska pitää yheyttä erotettuun tai kun ei tee parannusta synnistä mitä ei ole tehnyt ovat aika erikoisia syitä sitoa ihminen. Toisekseen hoitokokouksissa mielivaltaisesti hoitajat saattoivat estää antamasta synninpäästöä katuvallekaan ihmiselle ja sekö oli oikein? Jos jotain sidotaan siitä kun on korvakorut tai meikkiä niin ollaan ehkä aika erikoisien asioiden vuoksi sitomassa ihmistä. Hoitokokouksissa saatettiin vaatia tekemään parannusta monta kertaa jo anteeksi annetusta synnistä, saatettiin kaivaa esille vanhoja anteeksi annettuja syntejä, jne. Piti tehdä parannusta jos kävi kirkossa, jos kuului kirkkokuoroon. Kaikesta oudosta piti parannusta tehdä.
Hoitokokouksissa oli juuri se suuri vääryys, kun vl hoitajat uskoivat olevansa Jumalan tasolla ja että he muka voisivat päättää mistä hyvästä kukakin on oikeus sitoa. Ja seurakunta oli hiljaa, kukaan ei ryhtynyt estämään heidän tekojaan. Turhaapa sitä kukaan itseään siitä jälkikäteen syyttelee ettei estänyt sitä toimintaa.
Jumalan aika tulee kun tulee, silloin seurakunta kohtaa nämä hoitokokousasiat eikä niistä sitten päästä yli eikä ympäri.
Mutta sen vaan sanon että on niitä muitakin pikkusia uskonnollisia joukkoja jotka uskovat että vain heillä on oikeus antaa synnit anteeksi ja oikeus olla antamatta anteeksi.
Onko Luther todella noin kirjoitanut? Ettei vaan olisi taas sitä huonoa luther-käännöstä.
Tuohan on katolista rippioppia.