Alkaakseen edes harkita Galenoksen avaamista on hallittava kaikki lukion fysiikan, biologian, matematiikan ja kemian kirjat kannesta kanteen niin, että kykenee koska tahansa vastaamaan mihin tahansa summassa valittuun kysymykseen, eikä sekään vielä riitä.
Itse valintakokeessa on kyettävä käytännössä tekemään korkeimman yliopistotason tehtäviä muutamien sekuntien miettimisajalla. Vaatii todella lujia hermoja, että kykenee siinä paineessa ja kiireessä edes ymmärtämään kysymykset.
Tässä on esimerkki lääkiksen pääsykokeen vaikeudesta:
http://theory.physics.helsinki.fi/~xfiles/qmii/05/Final_Exam_050608.pdf
Kaikkea tuota tietoa on kyettävä soveltamaan kysymyksiin, joissa kaiken tuon tiedon päälle vaaditaan vielä kaikkien muidenkin fysiikan osa-alueiden ja kemian (nuklidi- ja liuosanalytiikkaa, kvanttikemiaa yms.) rautaista hallitsemista sekä valtavan laajojen kokonaisuuksien hahmottamista hyvin lyhyessä ajassa, monesti vielä samassa kysymyksessä!
Kysymykset on tarkoituksella tehty vaikeaselkoisiksi ja harhaanjohtaviksi. Niissä on paljon turhaa informaatiota, jonka seasta on löydettävä ne oikeat johtolangat, jotka on vielä ripoteltu sinne tänne ja usein ikään kuin turhan informaation taakse, rivien väliin.
Sisäänpääsyprosentti on hyvin pieni, ja useimmat jäävätkin ikuiseen hakukierteeseen vailla työtä, opiskelupaikkaa ja sosiaalista elämää.
Olette valmiita ja kykeneviä kaikkeen tähän, vai olisiko sittenkin parempia pyrkiä opiskelemaan vaikkapa valtio-oppia?
Itse valintakokeessa on kyettävä käytännössä tekemään korkeimman yliopistotason tehtäviä muutamien sekuntien miettimisajalla. Vaatii todella lujia hermoja, että kykenee siinä paineessa ja kiireessä edes ymmärtämään kysymykset.
Tässä on esimerkki lääkiksen pääsykokeen vaikeudesta:
http://theory.physics.helsinki.fi/~xfiles/qmii/05/Final_Exam_050608.pdf
Kaikkea tuota tietoa on kyettävä soveltamaan kysymyksiin, joissa kaiken tuon tiedon päälle vaaditaan vielä kaikkien muidenkin fysiikan osa-alueiden ja kemian (nuklidi- ja liuosanalytiikkaa, kvanttikemiaa yms.) rautaista hallitsemista sekä valtavan laajojen kokonaisuuksien hahmottamista hyvin lyhyessä ajassa, monesti vielä samassa kysymyksessä!
Kysymykset on tarkoituksella tehty vaikeaselkoisiksi ja harhaanjohtaviksi. Niissä on paljon turhaa informaatiota, jonka seasta on löydettävä ne oikeat johtolangat, jotka on vielä ripoteltu sinne tänne ja usein ikään kuin turhan informaation taakse, rivien väliin.
Sisäänpääsyprosentti on hyvin pieni, ja useimmat jäävätkin ikuiseen hakukierteeseen vailla työtä, opiskelupaikkaa ja sosiaalista elämää.
Olette valmiita ja kykeneviä kaikkeen tähän, vai olisiko sittenkin parempia pyrkiä opiskelemaan vaikkapa valtio-oppia?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Ehkä tämä ei kuitenkaan aivan noin kauheaa ole. Tuo linkki oli myös ihan kiva, muttei myöskään ihan lääkiksen pääsykokeen tasoa.
Totta on se, että pääsykokeesta on oikein vängällä pyritty tekemään äärimmäisen sekava ja harhaanjohtava. Tilanne oli erilainen vielä 10 vuotta sitten. Nykyään tuollaisesta selviytymistä pidetään hyvänä sisäänpääsyn mittarina. Aina jotkut pääsevät sisään.
Tosta viestistäsi päätellen lääkikseen hakevien pitäisi olla jotain yli-ihmisiä :D Hassua kuitenkin, kun olen monesti lukenut myös sellaisia kertomuksia lääkiksessä opiskelevista, että he ovat vain yhtenä muiden pääsykokeiden joukosta käynyt kokeilemassa lääkikseen, ihan vaan "alaa" vähän vaihtaakseen, esim. biologian opintojen jälkeen, ja päässeet sisälle. Että miten on mahdollista, että jotkut sinne pääsee sisälle ns. kokeilumielellä ja osa taas ei edes 10 tunnin päivittäisellä lukemisella/laskemisella...
Onhan se pääsykoe varmasti vaativa, mutta mielestäni jokaisen, joka kokee alansa erittäin omakseen, kokee pystyvänsä valmistautumaan kokeeseen hyvin ja muutenkin motivaatiota riittää, tulee edes käydä kokeilemassa. Turha sitä ketään alkaa "pelottelemaan" etukäteen, antaa jokaisen itse käydä se kokemassa, ja sitten vasta toteamassa, onko mahdollisuuksia sisäänpääsyyn. Meinaan luulempa, että jokaisella ensikertalaisella on vahvoja epäilyksiä ja pelkoja, ettei pääse sisään, joten ei niitä pelkoja pidä ruokkia - varmasti useat näistä henkilöistä on peloistaan huolimatta "sisäänpääsykykyisiä". Realistinen täytyy toki olla, ja uskon myös, että ainakin suurinosa on sen pääsykoekirjan avannut ennen pääsykoetta, ja tietää kyllä minkälaisia asioita se kirja sisältää. Ja varmasti ottanut myös selvää itse pääsykokeestakin.
On niitä haastavampiakin aloja kuin lääketiede ja myös sisäänpääsy prosentit ovat monessakin paikassa alhaisemmat. Lääkis on koulu muiden joukossa, sinne vaan vaaditaan vähän enemmän kuin joihinkin muihin paikkoihin, tuleehan sisäänpäässeiden kuitenkin olla jonkiverran älykkäitäkin, että heidän käsiinsä voitaisiin ihmishenkiä jonakin päivänä antaa. Mutta silti mielestäni on turhaa alkaa lietsomaan sitä, kuinka paha paikka se pääsykoe onkaan - antaa nyt jokaisen itse käydä se kokeilemassa ja oppimassa virheistään. Jos jonkun alan kokee omakseen, on sinne yritettävä myös päästä, muuten jää kaduttamaan loppuelämäksi. Ja pääsykokeessa tarvitaan myös sitä hyvää itsetuntoa, ja "minä osaan tämän fiilistä", että turhat pelottelut alentavat myös tätä tunnetta, ja tämä myös helposti johtaa siihen, että ryssii pääsykokeen panikoinnin takia.
Tehtävät ovat ihan alkeistasoa ja normaaliälyinen ihminen suoriutuu pääsykoeurakasta parissa kuukaudessa.
Opiskelu alkaa todenteolla vasta pääsykokeiden jälkeen.
Ahhahhaa mikä provo!
Linkki oli fysiikan puolen johonkin kauhutenttiin. Lääkiksen pääsykokeet eivät ole tuollaisia.
Biologiasta tarvitsee hallita vain galenoksen asiat. Fysiikka ja kemia on hyvä hallita lukion pitkän kaavan mukaan. Matikkaa tarvitaan vain ja ainoastaan sen verran kuin em. oppimäärien fy ja ke laskut vaativat. Mitään esimerkiksi integraalilaskennasta ei pääsykokeissa tai juuri itse opinnoissakaan tarvita; lyhyellä matikalla pääsee moni sisään ja pärjää siinä missä muutkin.
"Itse valintakokeessa on kyettävä käytännössä tekemään korkeimman yliopistotason tehtäviä muutamien sekuntien miettimisajalla."
Väärin. Tehtävät eivät ole vaikeita, monet vain luulevat niitä sellaisiksi -> ajattelevat liian monimutkaisesti ja väärin menee.
Taidat olla itse kerran tiedekuntaan yrittänyt ja jäänyt kauas pääsyrajasta, arvailisin, kun noin kaunaa kannat ja ihme väitteitä viljelet?
Mulle tuli iha sama mielee ku asialliselle tuntijalle, että taitaa olla vaan katkeruutta toi aloittajan kirjotoitus..
Ei ne ovet kaikille aukeekkaan, mutta joka vuosi ne aukeavat silti usealle sadalle. Ja tuskin kukaan hakija mikään Einstein on, ainakaan vielä hakiessaan. Että eiköhän sinne ihan keskivertoälyllä sisälle selviä.
Itse LL:nä (aikanaan 1999 tiedekuntaan sisään päässeenä) voin kyllä sanoa, ettei ko. koulutusohjelmaan ihan keskivertoälyllä päästä sisään, kyllä siihen yleensä vaaditaan ylioppilaaksi kirjoittavista n. 5% parhaimmistoon matemaattis-loogisessa ja luonnontieteellisessä älykkyydessä / yleisessä älykkyydessä mahtuminen, ainakin jos katsoo sitä mitä hakijamateriaali on ja kuinka paljon pääsee sisään. Tämä menee omaksi arvioksi kyllä, tuo 5% on valistunut arvio, ei faktaa, tiedän, todellinen luku voinee vaihdella 1%-10% välilläkin. Mutta siis jos sinne keskivertolahjoilla pääsisi, niin sittenhän sinne pääsisi satunnaisesti valituista lukion oppilaista puolet tai ylikin, koska jo lukioon on valikoitunut älykkäämpää porukkaa kuin amikseen. Nyt taas pääsee sisään lukioiden oppilaiden parhaimmistosta vain 15-25%. Satunnaisesti valituista ylä-asteen oppilaista uskoakseni vain n. 3% saavuttaa vaaditun älykkyystason lääkikseen ja ehkä n. 5% taas lukioon menneistä.
jo pääsykokeissa olisi noin huiman korkea vaatimustaso, vaikka vasta suurinpiirtein ylioppilaaksi päässyt? Että yht`äkkiä pitäisi olla samat valmiudet, kuin yliopistonsa päättäneillä tai siellä opiskelevilla.
Jos kaikki lääketieteelliseen pääsevät kuuluvat älykkyydeltään mielestäsi 5%:n parhaimmistoon, silloin heidän älykkyysosamääränsä pitää kaikkien olla vähintään yli 140. Lääkäreiden keskimääräinen älykkyys on taasen mitattu olevan keskimäärin 130, joten todellisuudessa menee molemminpuolin.
Suurimmalla osalla ihmisistä ÄO on välillä 76-124, eli 68%:lla.
78-123 normaali älykkyys
126-136 yli keskitason
139-150 lahjakas
153-165 erittäin lahjakas
168- nero
Sinulla lienee hieman liian korkeat arviot lääkäreiden älykkyydestä. Kyllä sinne pääsee ihan normaalilla ja keskivertoälykkyydellä.
Tuo viiden prosentin parhaimmisto lähtee opiskelemaan taidetta, musiikkipedagogiaa, oikeustiedettä, sosiologiaa, kasvatustiedettä, matematiikkaa, fysiikkaa, tähtitiedettä, lääketiedettä ja yllättävän monesti myös suoraan kortistoon johtavia aineita kuten teoreettista filosofiaa. Olisi perin omituista, jos kaikki huippuälykkäät kokisivat kutsumuksekseen lääkärin ammatin.
Lääkiksen pääsykokeessa pärjää, kun kykenee saamaan kiitettäviä arvosanoja lukion pitkistä oppimääristä eli aivot toimivat. Loput tulee ahkeruudella ja opiskelutekniikalla.
Pääsykokeet eivät ole vaikeat. Todelliset haasteet tulevat vasta myöhemmin uralla.
Ensinnäkin: nyt täytyy erottaa tässä mitä tarkoitetaan älykkyydellä ja ymmärryskyvyllä. Klassiset älykkyystestit mittaavat lähinnä nopeaa yksinkertaista nokkeluutta, eli ne kuviotestit, missä kysytään mikä on seuraava kuvio ja sitten siinä on jokin idea millä seuraava aina tulee. Ei se mittaa varsinaisesti kognitiota. Muutoinhan voitaisiin lähes kaikki kokeet korvata noilla yksinkertaisilla testeillä, joita mm. armeija käyttää ja joita käytetään esim. psykologiassa. Esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa reaalikoe fysiikan osalta mittaa ymmärryskykyä paremmin kuin pelkkää älykkyyttä. Samaten lääkiksen pääsykokeet. Lääkiksen pääsykokeissa pärjäämiseen tarvitaan oivalluskykyä, älykkyyttä ja hyvää ymmärryskykyä ja kognitiota, ja lisäksi vielä hyvää kykyä soveltaa oppimaansa ja hyvää tiedonomaksumiskykyä ja hyvää ongelmanratkaisutaitoa sekä kykyä yhdistää uutta tietoa tehokkaasti aiemmin opittuun.
Toisekseen: käsittääkseni älykkyys noudattaa normaalijakaumaa ja 2 keskihajonnan yli menee molempiin suuntiin 5%. Kaksi keskihajontaa taas on muistaakseni tässä noin 30, eli 90% ihmisistä on älykkyysosamäärältään välillä 70-130. Eli 5% ylittää tuon 130 ja 5% alittaa tuon 70. Sitten 2,5% ylittää 140 ja 2,5% alittaa 60.
Kolmanneksi: keskivertoälykkyys on 100. Sillä älykkyysosamäärällä ei kyllä selviä edes ajan kanssa kuin muutamista lääkiksen pääsykokeen tehtävistä, puhumattakaan rajoitetulla ajalla kisaamisesta. Sinä väitit, että 76 äo olisi vielä normaaliälyinen ja sillä kyllä pääsee lääkikseen. Itse asiassa 76 on jo imbesilli (imbesillin ylärajoilla eli juuri ja juuri imbesilli) ja siis voidaan luokitella jo hieman jälkeenjääneeksi ja kehitysvammaiseksi. 70 äo:lla henkilö on 16-vuotiaana n. 11-vuotiaan tasolla ja 16-vuotiaasta äly ei juuri enää kehity, ymmärryskyky kyllä saattaa kehittyä. 11-vuotiaan tasolla siis aikuisena oleva olisi melkein normaaliälyinen mielestäsi ja pääsee kyllä lääkikseen...
neljänneksi: ylioppilaaksi kirjoittavista 17% pääsee yliopistoon. Tuo ylioppilaaksi kirjoittavien joukko on jo valikoitunut osittain yläasteen jälkeen kun heikkolahjaisempia menee enemmän ammattikouluun. Eli siis ikäluokasta n. puolet kirjoittaa ylioppilaaksi ja tästä osasta siis 17% pääsee yliopistoon. Eli ikäluokasta n. 8-9%. Valikoitumisen takia ei voida sanoa että 8-9% lahjakkaimmista pääsee yliopistoon ja siis todellinen luku on ehkä 5-7% ikäluokan lahjakkaimmista jotka pääsevät yliopistoon. Olettaen siis, että älykkäimmät pääsevät yliopistoon, eli että se korreloi voimakkaasti älyn ja lahjojen kanssa, kuten voitaneen olettaa. Siis kun vain arviolta 5-7% lahjakkaimmista pääsee ylipäätään yliopistoon ja ottaen huomioon, että lääkis on sieltä vaikeimmasta päästä, niin juttusi alkavat näyttäytyä varsin oudossa valossa, että "kyllä sinne ihan keskivertolahjoilla pääsee"...
ymmärrä, ettei alle sadan, eikä vielä edes sadan älykkyyosamäärällä, kukaan vielä lääkikseen pääse. Normaali älykkyys lasketaan kuitenkin vielä menevän 123:een, joten sillä älykkyydellä jo varmasti pääsee läpi pääsykokeista, jos kaikki muut osa-alueet myös hallinnassa. On selvää, ettei kukaan vähempiälyinen (on laskettu, että pitkästä matematiikasta selviytymiseen tarvitaan vähintään 115 ÄO:ää) pääse sinne opiskelemaan, kuten ei varmasti minnekään muuallekaan yliopisto-, ja korkeakoulutason oppilaitokseen. Pointti kaikessa oli vain yksinkertaisesti siinä, ettei lääkikseen pääsyyn nyt sentään mitään erityislahjakkuutta, eikä neroutta tarvita. Tosin siitä ei haittaakaan ole. Itselläni on melko korkea ÄO ja osaan hyödyntää sitä sikäli, että kirjoja ei tarvitse lukea, kuin kertaalleen ja ne jäävät heti päähän (osaan myös soveltaa oppimani käytäntöön ja ongelmaratkaisukyky hallinnassa) ... lukunopeuteni ei myöskään ole hidas. Ja hyvät numerot ovat aina tulleet. Ei tarvitse stressata, eikä pingottaa turhaan. Voi ottaa rennosti. Sekin on tietysti totta, että korkeamman älykkyyden ja nuo ed.mainitut asiat huomioonottaen, on aina ns. niskan päällä suhteessa toisiin.
Mistä sen tietää ilman testejä? Minulla on huono itsetunto, ja vaikka olen kohtuullisen vähällä työllä saanut lukiosta pelkkiä kiitettäviä, tunnen silti itseni liian tyhmäksi lääkikseen.
Se syö motivaatiota. Jos saisin jotenkin selville, että minun aivokapasiteettini puitteissa on ylipäätään mahdollista päästä lääkikseen, lukuintoni tuplaantuisi. Olisi ikävää päntätä Galenos ulkoa ja tehdä tuhansia fysiikan ja kemian tehtäviä vain havaitakseen, että älyllinen katto on tullut vastaan ja että se on lääkiksen pääsykoevaatimusten alapuolella.
Ei se lääkiksen pääsekoe mikään älykkyystesti ole. Ei tarvitse olla huippulahjakas tai-älykäs, täytyy ainoastaan päästä niitten 120-130 kokeessa parhaiten menestyvän joukkoon!! Se riittää. Ja tuo luku on iso!!
Vähän itseluottamusta. Kukaan ei etukäteen voi kertoa onko juuri sinusta siihen, keväällä sen sitten näkee. Älä kuluta liikaa aikaasi pohtien onko sinusta lääkikseen, vaan päätä että sinusta on siihen ja hoida homma kotiin! Lue, laske, lue, laske ja ajattele samalla!!! Muuta ei tarvita.
Tsemppiä kaikille muillekin keväällä pyrkiville! Älkää antako mensalaisen masentaa:)
Pelkällä ÄO:lla ei opiskelupaikkaa tule; ihan samalla tavala pitä mensalaisen opetella fysiikat, kemiat ja galenos pääsykoetta varten. Älykkyys ei ole kykyä ulkoaoppimiseen vaan kykyä analysoida ja soveltaa.
Jos tietäisitte millaisia ihme tyyppejä lääkikseen on päässyt ette ollenkaan kyseenalaistaisi omiakykyjänne päästä sisään.
Olen pahoillani, jos annoin väärän kuvan lääkikseen pyrkiville tai sinne aikoville ... tarkoitus ei ollut masentaa teitä! :) Toki jokaisen pitää lukea nuo fysiikat ja kemiat, sekä galenokset pääsykokeisiin, sehän on selvää ... luulin, että ihmiset tajuavat tuon ilman erillistä mainintaa siitä.
Mulla oli vähän sama fiilis viime keväänä. Tuntui, että lukiossa ei tarvinnut koskaan opiskella oikeasti täysillä, vaikka teinkin siellä kovasti töitä. Ja Galenoksenkin opiskelu meni vähän sillä, että "en mä ny kuitenkaan pääse, ku haen ekaa kertaa ja oon tyhmä".
Pääsykokeessa tuli sellainen hällä väliä -asenne, ajattelin, että on se TTY sittenkin varmaan ihan jees.
Ja sitten: ekalla sisään, ja skaalattuja pisteitä ihan reippaasti yli minimin.
Ja jos ihminen osaa G:n ulkoa, niin eikös silloin pääsykoe ole aikalailla valmista kauraa?
Jaahas, tuosta nimimerkistäsi ja TTY-pohdinnoistasi voisi arvella sinun olevan Treen lääkiksessä ja opiskelijanumerosi on varmaan 66294. Mistä tuon seiskan nykäisit numeron eteen, tai hetkinen, voisiko olla että niin paljon on jo vettä virrannut Tammerkoskessa ja aikaa siis mennyt siitä kun itse Treen yliopistoon kirjoittauduin sisään, että opiskelijanumerot juoksisivat jo 7-alkuisina ja numerosi olisi 76629 ??? sitten olisit vain rykäissyt nelosen jostakin opiskelijanumerosi perään, vai?
Joopajoo. Todella vakuuttava kirjoitus, kun jo esimerkkinä
käyttämäsi "pääsykokeen" linkistä näkee, että se on HY:n
fysiikan osaston tentti. Eiköhän ne varsinaiset fysiikan
opiskelijat opiskele vähän vaativampaa fysiikkaa mitä
lääkiksen pääsykokeessa vaaditaan.
Onko tämä jonkinlainen epätoivoinen yritys vähentää lääkikseen
hakijoiden määrää, että sinullakin olisi jotain mahdollisuuksia
päästä sisään?
Huomasin heti, ettei tuo ole lääkiksen pääsykokeesta otettu. Mielestäni tämän tasoisella huomiokyvyllä on jo hyvät mahdollisuudet päästä sisään. Älykkyyttä olla uskomatta kaikkea mitä näkee/kuulee.
Mutta yritystä sinulla selvästi oli. Jonkun varmasti sait säikähtämään.
Ja mistäs sä sen nuklidianalytiikan siihen repäisit. Nakkia tuskin vaaditaan arvon kantitaateilta! Taisit luetella kaikki oppimateriaalit mitä aamuyöinen kännipääsi päätti keksimään...:-)
Onpas hyytävää. Miten joku voi haluta opiskella jotain tuollaista?
Toinen mysteeri on tiedotusoppi. Mä en vaan käsitä, minkä ihmeen takia kukaan haluaisi kuullakaan siitä.
Ensimmäisinä opiskeluvuosinaan ihmisillä on erikoisia käsityksiä lääkiksessä opiskelevista tyypeistä. Muistan ensimmäisenä vuonna, kun kaikki katselivat hieman ylhäältä päin erästä poikaa, joka vaikutti erikoiselta, ja jotenkin vähän... noh tyhjäpäältä. Kaikilla kävi varmasti mielessä ajatus "miten tuo voi olla täällä?". No, eipäs siinä: ensimmäisen tentin tullen tuo tyyppi veti keskitasoa reilusti paremmat pisteet.
Se, että älykkyys ei näy ulospäin, saattaa olla totta. Älykkyys tarjoaa lähinnä kykyä ymmärtää asioita. Korkealla älykkyysosamäärällä ei välttämättä tee mitään, ellei omaa erinomaisia perselihaksia. Jokainen lääkiksessä opiskeleva on varmasti ainakin jossain määrin ahkera. Ihan yhtä hyvin järkevä ihminen voi olla hieman hönttä tai höpsö. Ei tarvitse mahtua tiettyyn muottiin. Usein se, että on päässyt lääkikseen sisään, kertoo ainakin sen, että luultavasti saa opintonsa jollain tavalla päätökseen - joskus.
Jep. Näin itsekin lääkikseen pyrkivänä sanoisin että kyllä tuo pitää täysin paikkansa. Vinkkini on ettei edes kannata alkaa lukea.
Ja kolmanneksi; jos olet erittäin fiksu, niin kannattaa mennä oikiksen tai esim. fysiikanlaitoksen pääsykokeisiin.
Nii mikä on edellisen kirjottajan mielestä täysin totta?
Voin kertoa, että tuo äskeinen kuvaus on hyvin pitkälti totta. Tuosta vain puuttui se kuinka tuskallista on lukea. 10-12h päivässä ja kokoajan paine päällä, samalla kaikki muut asiat kaatuu päälle kun niille ei jää aikaa. Se tulee olemaan elämänne helvetillisin kevät, mutta voin kertoa että kun nimi on yliopiston seinässä, niin se on taas melko mahtava tunne.