hyvät lukijat.
Aloitan aiheen, josta ei taida olla aiemmin puhuttu.
Puhutaan vesielemeneistä.
asia on niin että:
vesi sammuttaa tulen, tuli kuihduttaa veden, mutta vesi höyrystyy ja sataa sateena "uutena" vetenä.
Ilma ei voi tehdä vedelle mitään, eikä vesi ilmalle.
Maa voi imeä veden, mutta vesi hukuttaa maan vesimäärällä.
Vesi ei voi tehdä vedelle mitään.
Minusta asia on näin.
Entä teistä?
kertokaa mielipiteenne^^
Aloitan aiheen, josta ei taida olla aiemmin puhuttu.
Puhutaan vesielemeneistä.
asia on niin että:
vesi sammuttaa tulen, tuli kuihduttaa veden, mutta vesi höyrystyy ja sataa sateena "uutena" vetenä.
Ilma ei voi tehdä vedelle mitään, eikä vesi ilmalle.
Maa voi imeä veden, mutta vesi hukuttaa maan vesimäärällä.
Vesi ei voi tehdä vedelle mitään.
Minusta asia on näin.
Entä teistä?
kertokaa mielipiteenne^^
Vastaukset 20
Vanhimmat
Mietinpä, että jos kerta tuli kuihduttaa veden niin miksei ilma pystyis haihduttamaan vettä? Eli kyllä ilma pistää hyvin hanttiin vedelle.Toisaalta taas kyllähän vesi pystyy kosteuttamaan myös ilmaa.
Minusta asia vois olla näin. Vai...?
Tuli on tavallaan myös kuumaa ilmaa.
Ilma ei haihduta vettä olemattomiin, mutta vesi kyllä kosteuttaa ilman.
Tuli tarvitsee palaakseen maata (puuta, öljyä)
Koska sitä ei voi olla loputtomiin, vesi kastelee maan ja sammuttaa tulen eli kuuman ilman.
Eli joka tapauksessa vesi voittaa maan, tulen ja ilman.
miten ilma voi kuihduttaa vettä? :D
ilma kyllä liikuttaaa vettä mutta eihän se sitä kuihduta paljoo.. jos katsoo kuralammikkoa josta katoaa vesi, on selvää että vesi on imeytynyt maahan . ja vesi kosteuttaaa imaa mutta mitä ilmalle tapahtuu?
yhtään olet kuullut sellaisesta ilmiöstä kuin haihtuminen. Vettä haihtuu ilmaan. Kyllähän jokaisen luulisi tuon tietävän...
vesi haihtuu, kerääntyy sadepilveksi ja puf;
sataa sateena maahan. muodostaen uuden sade läikikön.. :p
Minusta täss' haihtumisella tarkoitetaan sitä että vesi haihtuu ilmaan ja pälä pälä sataa takaisin jonkun kiteytymisen jälkeen -_-
Olen samaa mieltä. Vesi on voittamaton kuten luin tuon yhden hyvin perusteltun jutun.. Vesi voittaa joka tapauksessa maan, tulen ja ilman. Kiitos! ^^
Mihin tällä nyt oikein pyritään? :O
mietin minäkin ja tulin tulokseen, että eivät pääse puusta pitkään.
Kunhan vaan ajankuluksi vedellä lootraavat ja loiskuttelevat. :)
mie en ymmärtänny tuota juttua :)
luulen että tällä etsitään totuutta ja toisten mielipiteitä asiasta.. :p
Kertoisiko joku minullekin. (=^.^=)
Wautsi wau!
siis tässä etitää elementtien perusteella sitä totuutta, et mikä toimii mihinkii ja mikä mihinkii.. miusta tuntuu et kaikki voittaa toisensa.. et ei sill periaattessa väliä enää paljoo oo.
Jos aattelee, että esim. noin 70 % maapallon pinnasta on vettä niin musta vesielementtiä voi pitää lähinnä...
tässä kyllä puhutaan horoskooppina.. mutta terävä huomio^^
Nimenomaan maapallon pinta-alasta noin 71 % peittää vesi. Näin siis tarkasteltaessa maapallon pintaa; siksipä ei maapalloa ihan sattumanvaraisesti kutsuta "siniseksi planeetaksi". Tältä kantilta vesi on elementtinä vallitsevin, mutta sitten jos mennään syvemmälle tarkasteluissa, tilanne kyllä muuttuu.
Maapallo sisältää pääpiirteissään rautaa (34,6 %), happea (21,5 %), piitä (15,2 %), magnesiumia (12,7 %), nikkeliä (2,4 %), rikkiä (1,9 %) ja titaniumia (0,05 %). Näin ollen hapen ja hiilen muodostamalle vedelle ei jää kovin suurta osuutta koko maapallon massasta. Lisäkis on huomioitava, että ilmakehässä on n. 77 % typpeä ja n. 21 % happea. Loput n. 2 % sisältää pääasiassa argonia, hiilidioksidia ja vesihöyryä (pilvet, jotka vedeksi tottakai laskettakoon).
Sen sijaan "Maa" elementtinä on käsitteellisesti epämääräinen. Onko multa, jossa on 1 % vettä, virallisesti maata? Vai lasketaanko siitäkin erikseen sekä Vesi että Maa? No joka tapauksessa maapallon pintakerros, eli litosfääri voidaan katsoa laskettavan "Maaksi", mutta elementtien määrittäminen käy yhä vaikeammaksi, mitä syvemmälle kohti maapallon ydintä mennään. Ulompi ydin on lähinnä sulaa rautaa ja nikkeliä. Eli siis sulaa; onko kyseessä elementti Maa vai elementti Tuli? Lähempänä pintaa oleva vaippakerros on suurimmaksi osaksi sulaa kiviainesta, elikä itse ydinkysymys kuuluukin, onko maapallon sisältä kraattereista syöksähtelevä kiviaines elementtinä Maa vai Tuli vaiko molempia? Maapallon sisin ydin on tarkan määrittämisen kannalta ongelmallisin, sillä toisaalta lämpötilan ytimessä on arvioitu olevan jopa yli 7000 astetta, joka puolestapuhuisi sen olevan elementtinä Tuli. toisaalta taas on arvioitu, että kovan paineen ansiosta pääosin nikkeliä ja rautaa sisältävä sisempi ydin olisi kovettunut kovaksi kiinteäksi metalliytimeksi, joka taas viittaisi tuon maapallon rakenteessa olevan kerroksen olevan elementiltään Maa.
Tuli on reaktio, joten olisi tarkentamisen varaa siinäkin, onko esim. yllämainittu sula aines Tulta vai ei? Vai pitääkö Tulen olla näkyvää ja liekehtivää ja siten selvästi havaittavaa? Mitä mieltä olette?
Maapallon massasta sisempi ydin on 1,7 %, ulompi ydin 30, 8 %. Ylimpänä sulana kerroksena oleva vaippa on peräti noin 60 % maapallon kokonaismassasta. Jos kuitenkin muistetaan, että kuorikerroksena toimivat litosfäärilaatat käsittävät alle puoli prosenttia maapallon massasta, on tärkeää määrittää loputkin osuudet, jotta oikeat elementtijaot saataisiin selvitettyä. Liosfäärikerroshan koostuu erilaisista silikaattikivilajeista, joten kyseessähän on päivänselvä elementti Maa.
Ilma elementtinä myös kaipaa tarkennusta. Tarkoitetaanko Ilmalla sitä tavanomaisinta seosta, jota olemme hengittämään tottuneet vai onko ilmaa ainoastaan happi, eli O, eli tyypillisin molekyyli O2. Entä onko otsoni O3 myös virallisesti Ilmaa? Jos Ilma on käsitteenä yleisesti ottaen ilmakehämme seosta, tuolloinhan myös typpi on Ilmaa. Entäpä ilmassa leijailevat pienhiukkaset ja muut partikkelit, sekä kasvihuonekaasut, ovatko ne Maata vai Ilmaa? Mitenkäs kasvihuonekaasut ynnä muut kaasumaisessa nuodossa olevat aineet? Siinä mietittävää.
Ja ehkä se kaikkein tärkein kysymys kuuluu, että lasketaanko yhden elementin prosenttimäärä kaikista elementeistä pohjautuen tilavuuteen vai otetaanko huomioon myös tiheys, jolla saadaan määriteltyä massan suhde sen tilavuuteen? Vai turvaudummeko täysin kansanomaiseen määritelmään, eli määritämmekö elementit sen mukaan, mitä näemme? Jälkimmäiseen liittyy aina tulkintaongelmia.
Joka tapauksessa Tulta ja Maata on eniten. Ilmaa ja Vettä on vähiten.
Jokuhan tuossa jossain jo mainitsikin, että Vettä olisi eniten, näin ei mielestäni kuitenkaan ole missään tapauksessa.
Oman teoreettisen rungon elementtikeskusteluun luo se, että riittääkö, että määritämme vain maapallon elementit, vai pitääkö meidän määrittää koko aurinkokuntamme kaikkien planeettojen elementit; horoskoopithan perustuvat vain aurinkokuntamme taivaankappaleisiin. Vai onko syytä määrittää koko maailmankaikkeuden elementit, johon emme kuitenkaan nykyisen tiedon valossa kykene.
Horoskooppien kannalta elementtijako on tärkeä asia, eikö olekin? =)
kyll se tärkeää on :D
...kun tuli riehaantuu niin, ettei vesi riitä? Jos vaikka maa jää tulvan alle? Kenties maa nousee ajan myötä, ja vesi kuihtuu? Ehkäpä ilma...
kyll se on omgelma... juuri sen takia rupesin kyselemään... Mut miusta, jos tuli riehaantuu, nii vesihän sen loppuje lopuksi periaatteessa sammuttaa, ku vesi vaa ns- "lisääntyy ja lisääntyy" ja kyll tuo maa on aika hyvin sanottu... Ravitseekohan vesi maata, mut eihän se vesi oikeestaa kuihdu... outoa..