Japanilaisen arkkitehdin

Pientalojen seuraava trendi tulee parin vuoden sisään Japanista.

Osakalainen arkkitehti Isaku Ashimoto on sikäläisen suunnittelun kärkinimi uusien tuulien tuojana nimenomaan pientaloihin. Johtoajatuksena hänellä on erittäin tarkoin tontin mukaan suunniteltu rakennus niin, ettei se kiinnitä juurikaan huomiota.
Tähän päästään pitämällä rakennus mahdollisimman matalana, ja valitsemalla väritys tontin kasvillisuuden ja horisontin pääasiallisen värimaailman mukaan. Katto tehdään hyvin loivaksi, ja se päällystetään oljilla, jäkälällä ja sammaleella.

Perustus tehdään useimmiten piinkovaksi puristetuista fregmanttisaviharkoista, jotka asetellaan suoraan tasoitetun maa-aineksen päälle. Se on Japanissa järkevää, koska siellä ei maaperässä routaa esiinny. Perustukseen riittää useimmiten yksi harkkokerros , korkeus n. 30 cm, koska Japanissa sateetkin ovat niin satunnaisia ja harvinaisia, ettei sokkelikorkeudella tarvitse turhaan pilata matalaa, maastonmukaista rakennusta.

Runko kasataan kevyestä Bouzoki-bambusta, mikä on paikallinen “hirsi”, hyvin eristävä, paloturvallinen ja toimiva. Ikkuna- ja oviaukot tehdään vasta rungon pystytyksen jälkeen puukkoa ja talttaa apuna käyttäen. Erittäin käytännöllinen ratkaisu, jolla voidaan optimoida aukotuksien paikat tontin olosuhteisiin nähden. Tapana onkin asustella rakennuksessa tovi poraillen seinään riittävän kokoisia tirkistysaukkoja havainnoiden näin tontin ympäristöä ja otollisia ilmansuuntia. Japanilaisille tärkeää teehuonetta varten joudutaan monesti poraamaan hieman suurempia tirkistysreikiä, jotta huoneen sijainti varmasti olisi optimaalinen.

Aukotuksien löydettyä paikkansa, pystytetään väliseinät, joita ei montaa tule, koska Japanilainen tila-ajattelu perustuu vapaaseen virtaukseen. Seinät ovat erittäin ohuita ja ilmavia, pääasiassa savella sidotuista oljista kyhättyjä. Ainoa kunnolla eristetty huone heillä on budoaari, joka teehuoneen jälkeen on heille seuraavaksi merkityksellisin. Budoaarissa on tuplaolkiseinät ja vesivanerista tehty palo-ovi.

Keittiö on useimmiten muodostettu keskelle taloa savitiilistä muuratun uunin ympärille. Tämä uuni on myös talon ainoa lämmönlähde kylmään vuodenaikaan. Useimmiten Japanissa on niin leuto ilma, ettei siellä juurikaan lämmitykseen uunia tarvitse käyttää. Se on onni, sillä sikäläinen puu on tavattoman kallista.

Kaikenkaikkiaan tämäntyyppinen rakentaminen sallii hyvin vapaamuotoisen kalustamisen ja vaivattoman liikkumisen tilasta toiseen, eikä pilaa mitenkään luontonäkymiä, mikäli se on istutettu rakennuspaikallensa kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti. Rakennustyyli on lyömässä itseään läpi alankomaissa ja keskisen Afrikan alusmaissa, eritoten Katmundussa.

Ruotsalainen arkkitehtuurilehti Arkbyggare nosti viime numerossaan Ashimoton uudeksi suunnannäyttäjäksi ekologiseen ja vähäeleiseen, luontoa kunnioittavaan suunnitteluun. Lehden päätoimittaja, Ruotsin arkkitehtiliiton hallituksen puheenjohtaja, ennusti Japanilaisarkkitehdin tyylin valtaavan pian pohjoismaidenkin markkinat.

Ans kattoo nyt, sano.