... Suomen historia. Lähetin BookPlussaan ja myös itselleen Meinanderille sähköpostin.
" Luettuani kirjan kirjoitin sen loppuun seuraavan mielipiteeni:
Oli tämä mielenkiintoinen ja olennaisuuksiin paneutuva esitys Suomen historiasta.
Kuitenkin jokaisen on vaikea kirjoittaa objektiivisesti lähimmästä historiasta, sillä siihen vaikuttaa vääjäämättä omat poliittiset asenteet. Meinander puhuu paljon ihailevasti Lipposesta, Ahtisaaresta ja Koivistosta. Hän tukee Lipposen ja Ahtisaaren Natoon liittymispolitiikkaa ja heidän ponnistelujaan EU:n kehittämiseksi liittovaltioksi. Mutta esimerkiksi Ahon, Jäätteenmäen ja Vanhasen nimiä ei edes mainita.
Lisäksi hän kirjoittaa monessa yhteydessä natottajiemme keksimästä ideasta, että olemme jo nyt niin läheisessä yhteistyössä Naton kanssa, että jäsenyys olisi melkein vain muodollisuus. Tällä jäsenyyden liittymisen leimaamisella enää pieneksi askeleeksi yrittävät vähentää kansan vastustusta.
Tosiasiassa me harjoitamme Naton kanssa yhteistoimintaa vain humanitaarisissa rauhanturvaamis- ja kriisinhallintatoiminnoissa. Näissä suojellaan Naton ulkopuolisissa maissa kärsimään joutunutta siviliväestöä paikallisissa selkkauksissa.
Sen sijaan jäsenyyden oleellisimmat vaikutukset ovat kokonaan muuta: osallistuminen yhteiseen puolustukseen ja turvatakuiden antamiseen jäsenille ja oleminen mukana sotilasliiton yhteisessä päätöksenteossa sen elimissä sekä tarvittavan kansallinen päätöksenteon hoitaminen.
Oiva Härkönen, Vantaa"
Henrik Meinanderin kirja, ...
63
1585
Vastaukset
- JormaKKorhonen
Epäilemättä on noin, kun Sinä sen sanot. Tietenkin olet pätevämpi antamaan asiasta puolueettoman arvion kuin professori Henrik Meinander. Olethan pätevöitynyt pitkäaikaisena keskustan kannattajana ja Neuvostoliiton kaupassa mukana olleena suurena NL:n ystävänä.
Meinander sen sijaan on vain Helsingin yliopiston historian professori. Hän on opiskellut ja tehnyt tutkimustyötä useissa yliopistoissa Skandinaviassa ja Skotlannissa. Hän on toiminut mm. Mannerheim-museon intendenttinä ja Tukholman Suomen instituutin johtajana.
Hänen aikaisempia historiaa koskevia teoksiaan on mm. ”Tasavallan tiellä. Suomi kansalaissodasta 2000-luvulle”.Kirjojen lisäksi hän on julkaissut useita tieteellisiä, kiiteltyjä artikkeleita sekä kolumneja Hufvudstadsbladetissa. Meinander on Suomen Tiedeseuran ja Ruotsin tiedeakatemian jäsen. Hän on puolueisiin sitoutumaton.
Minulla tuo kirja on vielä keskenlukuisena, kun luen aina useita kirjoja samanaikaisesti. Jo lukemani perusteella voin yhtyä kirjan takakannessa sanottuun luonnehdintaan, että kirjassa kuvataan erinomaisesti Suomen kehitystä Euroopan reunan pakanallisista heimoyhteiskunnista yhdeksi maailman johtavista tietoyhteiskunnista.
Takakannessa sanotaan myös, että Suomen historiaa tarkastellaan kansainvälisessä kontekstissaan, osana Eurooppaa ja kansainvälistä vuorovaikutusta. Ymmärrän, että tämä vallitseva tosiasia, johon kuuluu vain muodollisuutta vailla oleva käytännön Nato-jäsenyytemme, ei Oivaa miellytä, ja siksi hän koettaa venkoilla totuuden toiseksi, kuin mitä se on. Eihän se ole ainutkertaista Oivalla eikä muillakaan kepulaisilla.
Kirjaa silmäillessäni itse kiinnitin huomiota ymmärtävään, joskaan ei ihan kritiikittömään asenteeseen Kekkosen ajan politiikkaa kohtaan. Oivan esille ottamista asioista huomaan kirjassa puhuttavan myös myönteisessä mutta ei mitenkään liian myönteisessä sävyssä.- oivahärkönen
Minä en ole puolueeton, olen kepun vankka kannattaja. Mutta Keskusta on enimmäkseen ollut keskeinen voima Suomen menestyksekkään ulkopolitiikan ja myös sisäsisen rakentamisen aloilla.
Kirja-arvosteluni tarkoitus oli osoittaa, miten puolueellinen Meinander on viime aikojen politiikasta. Hän on tyypillinen koklip ja suuresti ihailee Lipposta ja sosupresidenttejä. Hän ei saa sanottua kunnon poikkipuolista sanaa Halosestakaan, joka sentään on ulkopolitiikassa aivan toista mieltä kuin tuo Lipposen porukka. - on niin,
oivahärkönen kirjoitti:
Minä en ole puolueeton, olen kepun vankka kannattaja. Mutta Keskusta on enimmäkseen ollut keskeinen voima Suomen menestyksekkään ulkopolitiikan ja myös sisäsisen rakentamisen aloilla.
Kirja-arvosteluni tarkoitus oli osoittaa, miten puolueellinen Meinander on viime aikojen politiikasta. Hän on tyypillinen koklip ja suuresti ihailee Lipposta ja sosupresidenttejä. Hän ei saa sanottua kunnon poikkipuolista sanaa Halosestakaan, joka sentään on ulkopolitiikassa aivan toista mieltä kuin tuo Lipposen porukka.että muut, kuin äärikepulaiset eivät ymmärrä ainakaan Jäätteenmäen valtiomiestekoja eivätkä oikein Ahon ja Vanhasenkaan. Se tietysti on totta, että Aho oppi paljon Amerikassa ja Vanhanen on kiltisti noudattanut Lipposen ja Heinäluoman neuvoja, mutta eivät ne oikein vielä riitä.
- Uusinen
Tietenkään kaikki, mitä tutkijat sanovat, ei ole tieteellisen tutkimuksen objektiivinen tulos, vaan osa tutkijoiden sanomisista koostuu mielipiteistä. Monelle laitoksista vastasvalla professorille on tärkeää olla hallituksen kanssa väleissä ennen kuin opetusministeriö ryhtyy saneeraamaan.
Miten pitkälle historiantutkimuksella voidaan ennustaa tulevaisuutta, mikäli pysytään empiirisissä menetelmissä? - mielipiteesi,
Uusinen kirjoitti:
Tietenkään kaikki, mitä tutkijat sanovat, ei ole tieteellisen tutkimuksen objektiivinen tulos, vaan osa tutkijoiden sanomisista koostuu mielipiteistä. Monelle laitoksista vastasvalla professorille on tärkeää olla hallituksen kanssa väleissä ennen kuin opetusministeriö ryhtyy saneeraamaan.
Miten pitkälle historiantutkimuksella voidaan ennustaa tulevaisuutta, mikäli pysytään empiirisissä menetelmissä?olet ilmeisesti tutustunut vain Juhani Suomen kirjoituksiin, mutta vakuutan, että objektiisisiakin tutkijoita on.
- oivahärkönen
on niin, kirjoitti:
että muut, kuin äärikepulaiset eivät ymmärrä ainakaan Jäätteenmäen valtiomiestekoja eivätkä oikein Ahon ja Vanhasenkaan. Se tietysti on totta, että Aho oppi paljon Amerikassa ja Vanhanen on kiltisti noudattanut Lipposen ja Heinäluoman neuvoja, mutta eivät ne oikein vielä riitä.
...kepulaista ymmärtämään, että Ahon hallitus nosti maan Holkerin sinipunan aikaansaamasta vuosisadan lamasta.
Jäätteenmäki taas ehti toiminnallaan nostamaan kepun suurimmaksi puolueeksi ja kaatamaan Lipposen vaaleissa Lipposen ja hänen kaavaileman osallistumisemme Irakin hyökkäykseen.
Vanhanen on taas nostanut Suomen unionimaiden parhaiten kasvavaksi, itsenäisyyttään ylpeästi puolustavaksi ja edelleen pohjoismaista hyvinvointia ylläpitäväksi kansakunnaksi, josta monet hakevat oppia. - ovat vähintään
oivahärkönen kirjoitti:
...kepulaista ymmärtämään, että Ahon hallitus nosti maan Holkerin sinipunan aikaansaamasta vuosisadan lamasta.
Jäätteenmäki taas ehti toiminnallaan nostamaan kepun suurimmaksi puolueeksi ja kaatamaan Lipposen vaaleissa Lipposen ja hänen kaavaileman osallistumisemme Irakin hyökkäykseen.
Vanhanen on taas nostanut Suomen unionimaiden parhaiten kasvavaksi, itsenäisyyttään ylpeästi puolustavaksi ja edelleen pohjoismaista hyvinvointia ylläpitäväksi kansakunnaksi, josta monet hakevat oppia.kiistanalaisia ja vain äärikepulaiset ovat tuota mieltä, mutta väitätkö ihan vakavissaan, että Lipponen olisi vienyt meidät mukaan Irakin vastaiseen hyökkäykseen. Siinä ei enää edes äärikepulaisuus riitä.
- Ökyisäntä
Jos Oiva on oikeassa, eli kirjassa tarkastellaan Suomen kansainvälisiä suhteita historiassa, niin kirja ei ole puolueeton, ellei siinä edes mainita Eskoa Ahoa, joka teki suurtyön Suomen liittymisessä EU:iin.
- kyllä totta,
Ökyisäntä kirjoitti:
Jos Oiva on oikeassa, eli kirjassa tarkastellaan Suomen kansainvälisiä suhteita historiassa, niin kirja ei ole puolueeton, ellei siinä edes mainita Eskoa Ahoa, joka teki suurtyön Suomen liittymisessä EU:iin.
mutta mitä meiltä olet siitä Oivan väitteestä, että Jäätteenmäki esti meidän joutumisemme Irakin sotaan?
- horinaa
Ökyisäntä kirjoitti:
Jos Oiva on oikeassa, eli kirjassa tarkastellaan Suomen kansainvälisiä suhteita historiassa, niin kirja ei ole puolueeton, ellei siinä edes mainita Eskoa Ahoa, joka teki suurtyön Suomen liittymisessä EU:iin.
kun hän esittää että Jäätteenmäkin pitäisi löytyä tuon kirjan lehdiltä, tai muuten se on puolueellinen.
Ei kai kukaan, vähänkään asioista jotain ymmärtävä voi tuollaista esitystä ottaa vakavasti. - herman50
oivahärkönen kirjoitti:
...kepulaista ymmärtämään, että Ahon hallitus nosti maan Holkerin sinipunan aikaansaamasta vuosisadan lamasta.
Jäätteenmäki taas ehti toiminnallaan nostamaan kepun suurimmaksi puolueeksi ja kaatamaan Lipposen vaaleissa Lipposen ja hänen kaavaileman osallistumisemme Irakin hyökkäykseen.
Vanhanen on taas nostanut Suomen unionimaiden parhaiten kasvavaksi, itsenäisyyttään ylpeästi puolustavaksi ja edelleen pohjoismaista hyvinvointia ylläpitäväksi kansakunnaksi, josta monet hakevat oppia.Voi yhdistää 80/90 lukujen vaihteen laman johonkin kotimaan hallitukseen, Holkeri siis lopetti NL:n ja aiheutti talouden hidastumisen Euroopassa,Aasiassa etc.
Ei Holkerikaan sentään ihan kaikkea saanut aikaan.
Hiukka realismia höpinöihin.
- yksi kylähullu
Vantaalla on näköjään hyviä(kin) mielipidekirjoittajia.
Lueppa Oiva aamun Hesarista Heikki Melaman puolustuspolitiikkaamme käsittelevä mielipide. Lue se ilman kepulasejasi. Lue ja koeta ymmärtää, analysoida, vaikka tiedän sen sinulle vaikeaa olevan.
Melama kuvaa nykyistä tilaamme "toivotaan - toivotaa" politiikaksi jossa annamme puolustuskykymme rapautua ja toivomme pääsevämme Natoon sitten kun me sitä tarvitsemme. Miksi Nato antaisi meille vapaamatkustaja mahdollisuuden vuosikausiksi ja sitoutuisi sitten hädän hetkellä olemaan apunamme? Tuollainen on todellakin lapsellista toivotaan parasta ajattelua.- tosiasioiden tunnustaminen,
Tuo kepulaisten vaalima "vapaamatkustaminen" on pelottavaa tuudittautuimista siihen, että vastikkeetta apua tulee tiukan paikan tullen. Jotenkin sopii kepulaisten habitukseen, poimia rusinat pullasta, mutta leipomiseen ei uskalleta osallistua. Kepulaiset elää pahasti kiinni menneisyydessä ja varsinkin "äärikepulaiset" kekkosen ajassa.
- oivahärkönen
... kirjoituksen ja totean sen olevan sitä samaa Erkon lehdistön suosimaa Nato-propagandaa. Onhan siellä samaan sarjaan kuuluva, mutta hienostuneempi, Jakobsonin kirjoitus.
Liittoutumattomuuspolitiikkaa kannattavat eivät suinkaan toivo Naton sekaantuvan asioihimme, vaan pysyvän mahdollisimman kaukana, jotta voimme itse hoitaa puolustuksemme. Kai tätä muutkin voivat analysoida kuin Oiva, joka on näissä turvallisuuspolitiikan kysymyksissä nimensä veroinen eli oivallinen.
Ensinnäkin pitää kysyä, mitä näyttöjä on siitä, että annamme puolustuskykymme rapistua. Puolustusvoimien budjeteissa ei tiettävästi ole tapahtunut mitään olennaisia heikennyksiä ja lisärahaakin on löytynyt, kun tarpeita on perusteltu esim. Hornet-hävittäjähankintojen kohdalla ja tulevaisuudessa maamiinojen korvaamisjärjestelminä. Käsittääkseni puolustuvoimien iskukykyä on vuosien varrella muutenkin parennettu ilmapuolustusohjusjärjestelmillä ja helikopterihankinnoilla.
Puolustusvoimien taistelukyvyn rapautumisesta en ole nähnyt mitään näyttöä. Sen sijaan turvallisuusalan asiantuntijat ovat kertoneet, että yhden potentiaalisen vihollisen eli itäisen naapurimme puolustuskyky on olennaisesti heikentynyt siihen nähden, mikä se oli NL:n aikana ennen 1990-lukua. Näin ainakin siihen verrattuna suhteellinen puolustuskykymme on roimasti parantunut. EU-jäsenyys on tuonut uuden merkittävän lisäelementin puolustuksemme uskottavuuteen ja ulkopoliittiseen asemaamme. Tämä on siis todella olennaisesti parantanut turvallisuuttamme.
Edellä mainitussa ei ole mitään toivotaan, toivotaan uskoa, vaan ihan puhtaisiin lukumääriin perustuvaa tietoa. Kun NL:n aikana NL:n puolustusbudjetit ovat todella suuria sen kilpaillessa mahtiasemasta USAn kanssa, Venäjän nykyiset puolustusbudjetit alittavat selvästi jo EU-maidenkin vastaavat USAsta nyt puhumattakaan.
Kun Suomen puolustuksen tukijalat ovat EU-jäsenyys, oma rajasotaan valmis puolustusarmeija ja viime kädessä sissisotaan kykenevä kansallisarmeija, puolustuksemme on paremmassa tolassa kuin koskaan aiemmin historiamme aikana.
Jos puhutaan toivotaan, toivotaan tasolla, voidaan ottaa esille myös se, pitääkö meidän asettua tieten tahtoen potentiaalisten vihollisten esim. terroristien maalitauluksi USAn Natokumppaneina. Eikö sekin ole toivotaan, toivotaan uskoa, ettei meihin siitäkään huolimatta iskettäisi. Kun maailman melskeet ovat meistä kaukana, pitääkö ehdoin tahdoin alkaa vetää niitä lähemmäksi. Minusta sellainen itsekkyys on ihan tervettä, missä sotilaallisen voiman käyttö ja terrorismi pidetään meistä mahdollisimman kaukana. Ei ole olemassa mitään näyttöä siitä, etteikö Natojäsenyys vetäisi enemmän puoleensa kaikenlaista ikävää kuin torjuisi sitä eikä päinvastoin.
Suomihan oli vuoteen 1991 saakka tosiasiallisesti sotilasliitossa NL:n kanssa. Se antoi meille turvatakuita, mutta samalla tiedettiin, että sen takia USA oli maalittanut Suomessa useita kohteita ydinaseiden kohteiksi. Tiettävästi Helsinki-Vantaan lentoasema oli ykkösmaali. Tällainen liitto samoin kuin Norjan liittoutuminen Naton kanssa oli vain omiaan kiristämään ilmapiiriä ja epäluottamusta Pohjolan alueella. Sitä vastoin liittoumattomana olomme historia, jolloin olemme vain osa EU:n turvallisuusyhteisöä, on ollut Pohjolan osalta hyvin rauhanomaista aikakautta. Presidentti Kekkonen teki voitavansa tuon ilmapiirin kireyden vähentämiseksi mm. ehdotuksillaan ydinaseettomasta Pohjolasta ja torjumalla päättäväisesti yhteisten sotaharjoitusten järjestämisen NL:n kanssa, vaikka muutamat rähmällään olleet kepulaiset kuten Ahti Karjalainen näyttivät sillekin selvästi vihreää valoa.
Meillä on siis ensisijaisesti huonoa kokemusta sotilasliitosta. Tuo liittoutuminen olisi tuskin estänyt meitä joutumasta sotatoimien kohteeksi, vaan se, ettemme joutuneet johtui ns. kauhun tasapainosta. Kumpikin suurvalta varoi sotaa, koska seuraukset ymmrrettiin aidan molemmin puolin kauheiksi eli voittajaksi ei voinut ilman todella raskaita tappiota selvitä kukaan. Huomattavan paljon parempaa kokemusta meillä on ollut vuodesta 1991 eteenpäin, kun olemme voineet olla liittoutumattomana ja suhteellinen puolustuskykymme on vain parantunut eli uskottavuus lisääntynyt.- että vähän
oivahärkönen kirjoitti:
... kirjoituksen ja totean sen olevan sitä samaa Erkon lehdistön suosimaa Nato-propagandaa. Onhan siellä samaan sarjaan kuuluva, mutta hienostuneempi, Jakobsonin kirjoitus.
Liittoutumattomuuspolitiikkaa kannattavat eivät suinkaan toivo Naton sekaantuvan asioihimme, vaan pysyvän mahdollisimman kaukana, jotta voimme itse hoitaa puolustuksemme.niinkuin Talvisodassa. Silloin sentään pyydettiin ja vähän saatiinkin apua, mutta nyt ei enää pyydettäisikään.
- Kiitos,ei muuta.
Mielipidepankki kirjoitti:
Kai tätä muutkin voivat analysoida kuin Oiva, joka on näissä turvallisuuspolitiikan kysymyksissä nimensä veroinen eli oivallinen.
Ensinnäkin pitää kysyä, mitä näyttöjä on siitä, että annamme puolustuskykymme rapistua. Puolustusvoimien budjeteissa ei tiettävästi ole tapahtunut mitään olennaisia heikennyksiä ja lisärahaakin on löytynyt, kun tarpeita on perusteltu esim. Hornet-hävittäjähankintojen kohdalla ja tulevaisuudessa maamiinojen korvaamisjärjestelminä. Käsittääkseni puolustuvoimien iskukykyä on vuosien varrella muutenkin parennettu ilmapuolustusohjusjärjestelmillä ja helikopterihankinnoilla.
Puolustusvoimien taistelukyvyn rapautumisesta en ole nähnyt mitään näyttöä. Sen sijaan turvallisuusalan asiantuntijat ovat kertoneet, että yhden potentiaalisen vihollisen eli itäisen naapurimme puolustuskyky on olennaisesti heikentynyt siihen nähden, mikä se oli NL:n aikana ennen 1990-lukua. Näin ainakin siihen verrattuna suhteellinen puolustuskykymme on roimasti parantunut. EU-jäsenyys on tuonut uuden merkittävän lisäelementin puolustuksemme uskottavuuteen ja ulkopoliittiseen asemaamme. Tämä on siis todella olennaisesti parantanut turvallisuuttamme.
Edellä mainitussa ei ole mitään toivotaan, toivotaan uskoa, vaan ihan puhtaisiin lukumääriin perustuvaa tietoa. Kun NL:n aikana NL:n puolustusbudjetit ovat todella suuria sen kilpaillessa mahtiasemasta USAn kanssa, Venäjän nykyiset puolustusbudjetit alittavat selvästi jo EU-maidenkin vastaavat USAsta nyt puhumattakaan.
Kun Suomen puolustuksen tukijalat ovat EU-jäsenyys, oma rajasotaan valmis puolustusarmeija ja viime kädessä sissisotaan kykenevä kansallisarmeija, puolustuksemme on paremmassa tolassa kuin koskaan aiemmin historiamme aikana.
Jos puhutaan toivotaan, toivotaan tasolla, voidaan ottaa esille myös se, pitääkö meidän asettua tieten tahtoen potentiaalisten vihollisten esim. terroristien maalitauluksi USAn Natokumppaneina. Eikö sekin ole toivotaan, toivotaan uskoa, ettei meihin siitäkään huolimatta iskettäisi. Kun maailman melskeet ovat meistä kaukana, pitääkö ehdoin tahdoin alkaa vetää niitä lähemmäksi. Minusta sellainen itsekkyys on ihan tervettä, missä sotilaallisen voiman käyttö ja terrorismi pidetään meistä mahdollisimman kaukana. Ei ole olemassa mitään näyttöä siitä, etteikö Natojäsenyys vetäisi enemmän puoleensa kaikenlaista ikävää kuin torjuisi sitä eikä päinvastoin.
Suomihan oli vuoteen 1991 saakka tosiasiallisesti sotilasliitossa NL:n kanssa. Se antoi meille turvatakuita, mutta samalla tiedettiin, että sen takia USA oli maalittanut Suomessa useita kohteita ydinaseiden kohteiksi. Tiettävästi Helsinki-Vantaan lentoasema oli ykkösmaali. Tällainen liitto samoin kuin Norjan liittoutuminen Naton kanssa oli vain omiaan kiristämään ilmapiiriä ja epäluottamusta Pohjolan alueella. Sitä vastoin liittoumattomana olomme historia, jolloin olemme vain osa EU:n turvallisuusyhteisöä, on ollut Pohjolan osalta hyvin rauhanomaista aikakautta. Presidentti Kekkonen teki voitavansa tuon ilmapiirin kireyden vähentämiseksi mm. ehdotuksillaan ydinaseettomasta Pohjolasta ja torjumalla päättäväisesti yhteisten sotaharjoitusten järjestämisen NL:n kanssa, vaikka muutamat rähmällään olleet kepulaiset kuten Ahti Karjalainen näyttivät sillekin selvästi vihreää valoa.
Meillä on siis ensisijaisesti huonoa kokemusta sotilasliitosta. Tuo liittoutuminen olisi tuskin estänyt meitä joutumasta sotatoimien kohteeksi, vaan se, ettemme joutuneet johtui ns. kauhun tasapainosta. Kumpikin suurvalta varoi sotaa, koska seuraukset ymmrrettiin aidan molemmin puolin kauheiksi eli voittajaksi ei voinut ilman todella raskaita tappiota selvitä kukaan. Huomattavan paljon parempaa kokemusta meillä on ollut vuodesta 1991 eteenpäin, kun olemme voineet olla liittoutumattomana ja suhteellinen puolustuskykymme on vain parantunut eli uskottavuus lisääntynyt.........
- siis oivallinen
Mielipidepankki kirjoitti:
Kai tätä muutkin voivat analysoida kuin Oiva, joka on näissä turvallisuuspolitiikan kysymyksissä nimensä veroinen eli oivallinen.
Ensinnäkin pitää kysyä, mitä näyttöjä on siitä, että annamme puolustuskykymme rapistua. Puolustusvoimien budjeteissa ei tiettävästi ole tapahtunut mitään olennaisia heikennyksiä ja lisärahaakin on löytynyt, kun tarpeita on perusteltu esim. Hornet-hävittäjähankintojen kohdalla ja tulevaisuudessa maamiinojen korvaamisjärjestelminä. Käsittääkseni puolustuvoimien iskukykyä on vuosien varrella muutenkin parennettu ilmapuolustusohjusjärjestelmillä ja helikopterihankinnoilla.
Puolustusvoimien taistelukyvyn rapautumisesta en ole nähnyt mitään näyttöä. Sen sijaan turvallisuusalan asiantuntijat ovat kertoneet, että yhden potentiaalisen vihollisen eli itäisen naapurimme puolustuskyky on olennaisesti heikentynyt siihen nähden, mikä se oli NL:n aikana ennen 1990-lukua. Näin ainakin siihen verrattuna suhteellinen puolustuskykymme on roimasti parantunut. EU-jäsenyys on tuonut uuden merkittävän lisäelementin puolustuksemme uskottavuuteen ja ulkopoliittiseen asemaamme. Tämä on siis todella olennaisesti parantanut turvallisuuttamme.
Edellä mainitussa ei ole mitään toivotaan, toivotaan uskoa, vaan ihan puhtaisiin lukumääriin perustuvaa tietoa. Kun NL:n aikana NL:n puolustusbudjetit ovat todella suuria sen kilpaillessa mahtiasemasta USAn kanssa, Venäjän nykyiset puolustusbudjetit alittavat selvästi jo EU-maidenkin vastaavat USAsta nyt puhumattakaan.
Kun Suomen puolustuksen tukijalat ovat EU-jäsenyys, oma rajasotaan valmis puolustusarmeija ja viime kädessä sissisotaan kykenevä kansallisarmeija, puolustuksemme on paremmassa tolassa kuin koskaan aiemmin historiamme aikana.
Jos puhutaan toivotaan, toivotaan tasolla, voidaan ottaa esille myös se, pitääkö meidän asettua tieten tahtoen potentiaalisten vihollisten esim. terroristien maalitauluksi USAn Natokumppaneina. Eikö sekin ole toivotaan, toivotaan uskoa, ettei meihin siitäkään huolimatta iskettäisi. Kun maailman melskeet ovat meistä kaukana, pitääkö ehdoin tahdoin alkaa vetää niitä lähemmäksi. Minusta sellainen itsekkyys on ihan tervettä, missä sotilaallisen voiman käyttö ja terrorismi pidetään meistä mahdollisimman kaukana. Ei ole olemassa mitään näyttöä siitä, etteikö Natojäsenyys vetäisi enemmän puoleensa kaikenlaista ikävää kuin torjuisi sitä eikä päinvastoin.
Suomihan oli vuoteen 1991 saakka tosiasiallisesti sotilasliitossa NL:n kanssa. Se antoi meille turvatakuita, mutta samalla tiedettiin, että sen takia USA oli maalittanut Suomessa useita kohteita ydinaseiden kohteiksi. Tiettävästi Helsinki-Vantaan lentoasema oli ykkösmaali. Tällainen liitto samoin kuin Norjan liittoutuminen Naton kanssa oli vain omiaan kiristämään ilmapiiriä ja epäluottamusta Pohjolan alueella. Sitä vastoin liittoumattomana olomme historia, jolloin olemme vain osa EU:n turvallisuusyhteisöä, on ollut Pohjolan osalta hyvin rauhanomaista aikakautta. Presidentti Kekkonen teki voitavansa tuon ilmapiirin kireyden vähentämiseksi mm. ehdotuksillaan ydinaseettomasta Pohjolasta ja torjumalla päättäväisesti yhteisten sotaharjoitusten järjestämisen NL:n kanssa, vaikka muutamat rähmällään olleet kepulaiset kuten Ahti Karjalainen näyttivät sillekin selvästi vihreää valoa.
Meillä on siis ensisijaisesti huonoa kokemusta sotilasliitosta. Tuo liittoutuminen olisi tuskin estänyt meitä joutumasta sotatoimien kohteeksi, vaan se, ettemme joutuneet johtui ns. kauhun tasapainosta. Kumpikin suurvalta varoi sotaa, koska seuraukset ymmrrettiin aidan molemmin puolin kauheiksi eli voittajaksi ei voinut ilman todella raskaita tappiota selvitä kukaan. Huomattavan paljon parempaa kokemusta meillä on ollut vuodesta 1991 eteenpäin, kun olemme voineet olla liittoutumattomana ja suhteellinen puolustuskykymme on vain parantunut eli uskottavuus lisääntynyt.neuvo tuolla toisaalla:
"Liittoutumattomuuspolitiikkaa kannattavat eivät suinkaan toivo Naton sekaantuvan asioihimme, vaan pysyvän mahdollisimman kaukana, jotta voimme itse hoitaa puolustuksemme." - Clandestina
Helsingin Sanomissa julkaistaan pieni osa kirjoitukissta ja lehti valikoi julkaistavaksi pääasiassa NATO:a tukevia kirjoituksia.
Lehti tunnetaan myös Brysselin Pravdana. - Yksi kylähullu
oivahärkönen kirjoitti:
... kirjoituksen ja totean sen olevan sitä samaa Erkon lehdistön suosimaa Nato-propagandaa. Onhan siellä samaan sarjaan kuuluva, mutta hienostuneempi, Jakobsonin kirjoitus.
Liittoutumattomuuspolitiikkaa kannattavat eivät suinkaan toivo Naton sekaantuvan asioihimme, vaan pysyvän mahdollisimman kaukana, jotta voimme itse hoitaa puolustuksemme.Melama kuvasi neljä vaihtoehtoa; 1) reilusti lisää omaan puolustukseen, 2) Nato. 3) nykymeno eli toivotaan parasta ja 4)luopuminen omasta armeijasta ja puolustuksesta ylipäätään
Mikä olisi sinun valintasi?
On niin kovin helppoa vastustaa jotain antamatta vaihtoehtoa. - Yksi kylähullu
Mielipidepankki kirjoitti:
Kai tätä muutkin voivat analysoida kuin Oiva, joka on näissä turvallisuuspolitiikan kysymyksissä nimensä veroinen eli oivallinen.
Ensinnäkin pitää kysyä, mitä näyttöjä on siitä, että annamme puolustuskykymme rapistua. Puolustusvoimien budjeteissa ei tiettävästi ole tapahtunut mitään olennaisia heikennyksiä ja lisärahaakin on löytynyt, kun tarpeita on perusteltu esim. Hornet-hävittäjähankintojen kohdalla ja tulevaisuudessa maamiinojen korvaamisjärjestelminä. Käsittääkseni puolustuvoimien iskukykyä on vuosien varrella muutenkin parennettu ilmapuolustusohjusjärjestelmillä ja helikopterihankinnoilla.
Puolustusvoimien taistelukyvyn rapautumisesta en ole nähnyt mitään näyttöä. Sen sijaan turvallisuusalan asiantuntijat ovat kertoneet, että yhden potentiaalisen vihollisen eli itäisen naapurimme puolustuskyky on olennaisesti heikentynyt siihen nähden, mikä se oli NL:n aikana ennen 1990-lukua. Näin ainakin siihen verrattuna suhteellinen puolustuskykymme on roimasti parantunut. EU-jäsenyys on tuonut uuden merkittävän lisäelementin puolustuksemme uskottavuuteen ja ulkopoliittiseen asemaamme. Tämä on siis todella olennaisesti parantanut turvallisuuttamme.
Edellä mainitussa ei ole mitään toivotaan, toivotaan uskoa, vaan ihan puhtaisiin lukumääriin perustuvaa tietoa. Kun NL:n aikana NL:n puolustusbudjetit ovat todella suuria sen kilpaillessa mahtiasemasta USAn kanssa, Venäjän nykyiset puolustusbudjetit alittavat selvästi jo EU-maidenkin vastaavat USAsta nyt puhumattakaan.
Kun Suomen puolustuksen tukijalat ovat EU-jäsenyys, oma rajasotaan valmis puolustusarmeija ja viime kädessä sissisotaan kykenevä kansallisarmeija, puolustuksemme on paremmassa tolassa kuin koskaan aiemmin historiamme aikana.
Jos puhutaan toivotaan, toivotaan tasolla, voidaan ottaa esille myös se, pitääkö meidän asettua tieten tahtoen potentiaalisten vihollisten esim. terroristien maalitauluksi USAn Natokumppaneina. Eikö sekin ole toivotaan, toivotaan uskoa, ettei meihin siitäkään huolimatta iskettäisi. Kun maailman melskeet ovat meistä kaukana, pitääkö ehdoin tahdoin alkaa vetää niitä lähemmäksi. Minusta sellainen itsekkyys on ihan tervettä, missä sotilaallisen voiman käyttö ja terrorismi pidetään meistä mahdollisimman kaukana. Ei ole olemassa mitään näyttöä siitä, etteikö Natojäsenyys vetäisi enemmän puoleensa kaikenlaista ikävää kuin torjuisi sitä eikä päinvastoin.
Suomihan oli vuoteen 1991 saakka tosiasiallisesti sotilasliitossa NL:n kanssa. Se antoi meille turvatakuita, mutta samalla tiedettiin, että sen takia USA oli maalittanut Suomessa useita kohteita ydinaseiden kohteiksi. Tiettävästi Helsinki-Vantaan lentoasema oli ykkösmaali. Tällainen liitto samoin kuin Norjan liittoutuminen Naton kanssa oli vain omiaan kiristämään ilmapiiriä ja epäluottamusta Pohjolan alueella. Sitä vastoin liittoumattomana olomme historia, jolloin olemme vain osa EU:n turvallisuusyhteisöä, on ollut Pohjolan osalta hyvin rauhanomaista aikakautta. Presidentti Kekkonen teki voitavansa tuon ilmapiirin kireyden vähentämiseksi mm. ehdotuksillaan ydinaseettomasta Pohjolasta ja torjumalla päättäväisesti yhteisten sotaharjoitusten järjestämisen NL:n kanssa, vaikka muutamat rähmällään olleet kepulaiset kuten Ahti Karjalainen näyttivät sillekin selvästi vihreää valoa.
Meillä on siis ensisijaisesti huonoa kokemusta sotilasliitosta. Tuo liittoutuminen olisi tuskin estänyt meitä joutumasta sotatoimien kohteeksi, vaan se, ettemme joutuneet johtui ns. kauhun tasapainosta. Kumpikin suurvalta varoi sotaa, koska seuraukset ymmrrettiin aidan molemmin puolin kauheiksi eli voittajaksi ei voinut ilman todella raskaita tappiota selvitä kukaan. Huomattavan paljon parempaa kokemusta meillä on ollut vuodesta 1991 eteenpäin, kun olemme voineet olla liittoutumattomana ja suhteellinen puolustuskykymme on vain parantunut eli uskottavuus lisääntynyt.Totta on että puoluestuskykymme on juuri nyt hyvä.
Keskustelussa haetaankin puolustusratkaisua tulevaisuuteen. Maailma muuttuu, uhkakuvat sen mukana. Sotilastarvikkeiden hinta kohoaa niiden teknistyessä. Nykyinen armeijamme ei kykene puolustautumaan kymmenen vuoden kuluttua jollei sitä kehitetä koko ajan vastaamaan ympärillämme tapahtuvaa kehitystä. Se vaatii lisäsatsauksia.
Venäjä ei ole suoranainen uhka nyt, mutta kuka tietää mitä tulee Putinin jälkeen. Kuka tietee ettei suur-Venäjää haaveilevat voimat tule valtaan.
Voimmehan joutua myös välikappaleeksi Venäjää vastaan suunnattuun vihanpitoon.
Venäjä käyttää energiaa EU suhteiden ylläpitoon. Kaasuputki Itämerellä palvelee läntistä Eurooppaa ja jättäen itäisen Euroopan entistä enemmän Venäjän mielivallalle alttiiksi. Se saattaa johtaa kasvavaan uhkaan Venäjää kohtaan näiden taholta. Suomen satamien kautta kulkee noin kolmannes Venäjän tuonnin arvosta joten olemme merkittävä tekijä Venäjän taloudelle. Siis myös kohde Venäjän ja EU:n suhteita häiritsevälle terrorismille. Aluepuolustus tai sissisota on kovin kehno tapa torjua näitä tulevia uhkakuvia. Olemalla heikoin lenkki EU:n ja Venäjänn välissä altistamme itsemme vaaralle.
Tuo oli vaan yksi esimerkki siitä miksi meidän tulee olla mukana myös sotilaallisessa kehityksessä. Mieluuummin tietysti vahvistamalla talouttamme niin että siitä riittää varaa puolustukseen paljon nykyistä enemmän. Realistisesti pitää kuitenkin ajatella että meille edullisempaa on hankkia tuotteistettu turvatakuu Natolta. Lapsemmehan sen kaiken maksavat meidän eläkkeiden ja kaiken muun lisäksi
- Jaba_43
...Suomen itsenäisyys on sitä vapaampaa ja päätösvalta omissa asioissa sitä laajempaa, mitä syvemmällä me olemme EU:n ytimissä. Lipposen politiikka on tässä suhteessa ollut isänmaan edun mukaista.
On ihme, että kuvittelet Vanhasen tapaan itsenäisyyden syntyvän eristäytymisestä ja jättäytymisestä eurooppalaisen päätöksenteon ulkopuolelle.
Kyllä sinun pitäisi jo tajuta, että isot maat tekevät yhteistyötä keskenään Suomesta riippumatta, joten jos haluamme vaikuttaa siihen, mitä ne Euroopan yhteisistä asioista päättävät, niin se on mahdollista ainoastaan menemällä mukaan niin syvälle kaikkiin ytimiin kuin mahdollista.
Ja mitä Natoon tulee, niin siinä olemme todella niin kiinteässä rauhankumppanuudessa monella rintamalla yhdessä naton joukko-osastojen kanssa ja USA:n komennossa, että täysjäsenyydestä meidät erottaa enää turvatakuut, tiedusteluinformaation saanti ja päätöksiin mukaan pääseminen. - Tämä on Tuomiojan puhetta.
Myös Venäjä on samanlainen Naton rauhankumppani kuin Suomi. Ehkä me liitymme täysjäseniksi yhtä aikaa?- JormaKKorhonen
Tuskailet Oivalle "millä sinut saisi uskomaan". Minäpä kerron: Oiva uskoo heti, että Nato on hyvä ja meille tarpeellinen, kun keskusta suosittaa siihen liittymistä, mikä nykyisten lupausten vastaisesti - onhan kyseessä kepu - tapahtunee jo seuraavalla vaalikaudella.
Oiva uskoo heti, että Lipposen politiikka oli ennakkoluulottomuudessaan arvokasta ja Suomen edun mukaista, kun Matti Vanhanen julkaisee muistelonsa pääministerikaudeltaan, ja rehellisenä miehenä kertoo siinä niin.
Ai, että Matiltako kirja? Kyllä sellainen varmasti tulee jo ensi vuonna hänen pääministerikautensa päätyttä. Vaikkei hän mikää Erkki Tuomioja siinäkään suhteessa ole, on hän kuitenkin julkaissut muutaman kirjan aikaisemminkin. Ainakin nämä:
Ensimmäinen kausi (1995)
Uudistajat (1999, yhdessä Tanja Karpelan kanssa)
Vaikeita valintoja (2002)
Että kyllä se Oivakin vielä uskoo, usko pois! - jäsenyyden
myötä Suomelle tulisi moraalinen velvoite selittää Washingtonille/Pentagonille miksi Suomi ei ryhtyisi johonkin tehtävään.
Se olisi valtapolitiikkaa.
Rauhankumppani Suomi tekee itse aloitteen osallisuudesta operaatioihin. Naton osalta puhut ikkän kuin meillä olisi nyt jo sellainen yhteys Natoon, että täysjäsenyydellä saavutamme enää vain marginaalisia hyötyjä. Tämähän ei pidä lainkaan paikkaansa. Turvatakuut on Natojäsenyyden isoin juttu. Ne muodostavat jäsenyydestä 90-95 %, jos noi karkeasti arvioidaan. Loppu on ihan sälää tämän rinnalla.
Turvatakuut toimivat kahteen suuntaan. Joko meitä autetaan tai me autamme muita. Kummassakin suhteessa on suuria ongelmia. Tämä johtuu siitä, että Natosopimuksen 5.artiklan laukeamisesta huolimatta on väitetty, että päätösvalta on aina kansallista. Joko tämä väite on huiputusta tai sitten turvatakuut ovat huiputusta. Samanaikaisesti toteutettuina nämä asiat ovat nimittäin loogisesti ihan ristiriitaisia.
Jos Natojäsen pyytää apua ja muut päättävät kansallisesti olla antamatta apua, turvatakuut eivät käytännössä toimi. Viimeksi tämä toimimattomuus nähtiin vuonna 2003, kun Turkki katsoi Yhdysvaltain tukemana tarvitsevansa Natojoukkojen apua Irakia vastaan. Ranska ja Belgia kieltäytyivät auttamasta ja Saksa tuki näitä kahta. Seurauksena oli se, että USAn ja Ranskan diplomaattisuhteet olivat lähellä katkeamista ja puhuttiin Naton syvästä kriisistä.
Jos turvatakuut eivät käytännössä yleisestikään toimi, mitä on mahdton sanoa, niiden osuus Natojäsenyydessä putoaa tietysti tuosta 90-95 %:sta lähemmäs nollaa. Siinä tapauksessa voidaan väittää, että olemme jo nyt melkein jäseniä. Tämä vaihtoehto korostaa siis sitä, ettei turvatakuilla ole juuri merkitystä eikä suomalaisia siten lähetetä muualle kuin kansallisella päätöksellä ilman painostusta. Sen jälkeen voi sitten kysyä, mihin me Natoa oikein tarvitsemme.- oivahärkönen
... ole eristäytymistä unionista. Mutta se on itsenäisempää kuin Lipposen mallioppilaan politiikka. Hänhän tosiasiassa kävi tuolla tyylilään vuosikymmenen vaalikampanjaansa päästä korkeisiin EU:n virkoihin. Mutta kun uuden komission puheenjohtajan vaali tuli, ei mikään unionin jäsen häntä kannattanut, ei ainakaan suuri jäsenmaa, joiden suosiota Lipponen erikoisesti tavoitteli.
Sen sijaan Vanhanen on hoitanut unionin puheenjohtajuuden tyylikkäästi ja oman arvonsa ja Suomen kunnian säilyttäen.
Me olemme tosiasiassa hyvin kaukana Naton jäsenyydestä. Nykyisellä yhteistyöllä ei ole mitään yhteyttä niihin asioihin, jotka ovat jäsenen edessä. - juha210
Mielipidepankki kirjoitti:
Naton osalta puhut ikkän kuin meillä olisi nyt jo sellainen yhteys Natoon, että täysjäsenyydellä saavutamme enää vain marginaalisia hyötyjä. Tämähän ei pidä lainkaan paikkaansa. Turvatakuut on Natojäsenyyden isoin juttu. Ne muodostavat jäsenyydestä 90-95 %, jos noi karkeasti arvioidaan. Loppu on ihan sälää tämän rinnalla.
Turvatakuut toimivat kahteen suuntaan. Joko meitä autetaan tai me autamme muita. Kummassakin suhteessa on suuria ongelmia. Tämä johtuu siitä, että Natosopimuksen 5.artiklan laukeamisesta huolimatta on väitetty, että päätösvalta on aina kansallista. Joko tämä väite on huiputusta tai sitten turvatakuut ovat huiputusta. Samanaikaisesti toteutettuina nämä asiat ovat nimittäin loogisesti ihan ristiriitaisia.
Jos Natojäsen pyytää apua ja muut päättävät kansallisesti olla antamatta apua, turvatakuut eivät käytännössä toimi. Viimeksi tämä toimimattomuus nähtiin vuonna 2003, kun Turkki katsoi Yhdysvaltain tukemana tarvitsevansa Natojoukkojen apua Irakia vastaan. Ranska ja Belgia kieltäytyivät auttamasta ja Saksa tuki näitä kahta. Seurauksena oli se, että USAn ja Ranskan diplomaattisuhteet olivat lähellä katkeamista ja puhuttiin Naton syvästä kriisistä.
Jos turvatakuut eivät käytännössä yleisestikään toimi, mitä on mahdton sanoa, niiden osuus Natojäsenyydessä putoaa tietysti tuosta 90-95 %:sta lähemmäs nollaa. Siinä tapauksessa voidaan väittää, että olemme jo nyt melkein jäseniä. Tämä vaihtoehto korostaa siis sitä, ettei turvatakuilla ole juuri merkitystä eikä suomalaisia siten lähetetä muualle kuin kansallisella päätöksellä ilman painostusta. Sen jälkeen voi sitten kysyä, mihin me Natoa oikein tarvitsemme.Viides artikla laukeaa automaattisesti ja jäseniä velvoittavasti, jos johonkin jäsenmaahan hyökätään ulkopuolisen suvereenin valtion toimesta. Mahdollinen hyökkäyssota ulkopuolista suvereenia valtiota vastaan taas vaatii kaikkien jäsenten yksimielisen hyväksynnän ennen toimenpiteen aloittamista eli jokaisella jäsenellä on tässä tapauksessa veto-oikeus.
Tahallasiko propagoit vai etkö ymmärrä hyökkäyksen ja hyökkäyksen eroa? - Uusinen
" ...Suomen itsenäisyys on sitä vapaampaa ja päätösvalta omissa asioissa sitä laajempaa, mitä syvemmällä me olemme EU:n ytimissä."
Se, että EU:n itsenäisyys sille luovutettujen suvereenin osien osalta muuttuu voimakkaammaksi ei voi tarkoittaa 25 jäsenvaltion suvereniteetin, vaan EU:n suvereniteetin vahvistumista.
Ei voida väittää, että EU:n itsenäisyydestä seuraisi sen jäsenvaltioiden itsenäisyys, vaan päinvastoin. juha210 kirjoitti:
Viides artikla laukeaa automaattisesti ja jäseniä velvoittavasti, jos johonkin jäsenmaahan hyökätään ulkopuolisen suvereenin valtion toimesta. Mahdollinen hyökkäyssota ulkopuolista suvereenia valtiota vastaan taas vaatii kaikkien jäsenten yksimielisen hyväksynnän ennen toimenpiteen aloittamista eli jokaisella jäsenellä on tässä tapauksessa veto-oikeus.
Tahallasiko propagoit vai etkö ymmärrä hyökkäyksen ja hyökkäyksen eroa?Jos siis Iran hyökkää esim. Turkkiin, suomalaista sotilasta voidaan velvoittavasti pyytää puolustamaan Turkkia sen maaperällä, jos Suomi on Naton jäsen. Tämä on tärkeä tieto. Toivottavasti asia on noin kuin kerrot, että ei enää propagoitaisi kansallisella päätösvallan pysyttämisellä.
Turkin tapauksessa ei ollut kyse mistään hyökkäyssodasta. Ei ylipäänsä ollut vielä mitään sotatilaa, mutta Yhdysvallat ja Turkki halusivat varautua sellaiseen. Ranska ja muutamat muut jäsenmaat tulkitsivat sen tahdonilmaisuksi hyökätä Irakiin ja kieltäytyivät, mikä aiheutti melkoisen kriisin Natossa sekä tulehdutti Ranskan ja USAn välit.
5.artikla aktivoitui USAan kohdistuneen terroiskun jälkeen. Yhtään valtiota ei voitu osoittaa terrori-iskuun vastuulliseksi, mutta siitä huolimatta tämä kyseinen artikla ensi kertaa Naton historiassa otettiin käyttöön. Kun se aktivoitui, sen jälkeen alkoi olla USAn tulkinnassa se, miten se kävi terrorismin vastaista sotaa. Aktivoitumisen jälkeen USA olisi voinut hyvin hyökätä moneenkin maahan väittäen sitä puolustussodan käymiseksi kuten se teki Afganistanin ja Irakin kohdalla.- Härkösen kanssa
Mielipidepankki kirjoitti:
Jos siis Iran hyökkää esim. Turkkiin, suomalaista sotilasta voidaan velvoittavasti pyytää puolustamaan Turkkia sen maaperällä, jos Suomi on Naton jäsen. Tämä on tärkeä tieto. Toivottavasti asia on noin kuin kerrot, että ei enää propagoitaisi kansallisella päätösvallan pysyttämisellä.
Turkin tapauksessa ei ollut kyse mistään hyökkäyssodasta. Ei ylipäänsä ollut vielä mitään sotatilaa, mutta Yhdysvallat ja Turkki halusivat varautua sellaiseen. Ranska ja muutamat muut jäsenmaat tulkitsivat sen tahdonilmaisuksi hyökätä Irakiin ja kieltäytyivät, mikä aiheutti melkoisen kriisin Natossa sekä tulehdutti Ranskan ja USAn välit.
5.artikla aktivoitui USAan kohdistuneen terroiskun jälkeen. Yhtään valtiota ei voitu osoittaa terrori-iskuun vastuulliseksi, mutta siitä huolimatta tämä kyseinen artikla ensi kertaa Naton historiassa otettiin käyttöön. Kun se aktivoitui, sen jälkeen alkoi olla USAn tulkinnassa se, miten se kävi terrorismin vastaista sotaa. Aktivoitumisen jälkeen USA olisi voinut hyvin hyökätä moneenkin maahan väittäen sitä puolustussodan käymiseksi kuten se teki Afganistanin ja Irakin kohdalla.tästä asiasta omien sanojesi mukaan samaa mieltä. Oiva tuolla väittää, että emme kaipaa tänne Natoa missään muodossa, vaan haluamme itse hoitaa puolustuksen. Mielestäni sinä olet puhunut EU: turvasta. Jos Nato-maita ei suvaita (Oivan mukaan ei kai mitään muitakaan maita), niin mitä ne EU:n turvatakuut oikein ovat?
- Jaba_43
oivahärkönen kirjoitti:
... ole eristäytymistä unionista. Mutta se on itsenäisempää kuin Lipposen mallioppilaan politiikka. Hänhän tosiasiassa kävi tuolla tyylilään vuosikymmenen vaalikampanjaansa päästä korkeisiin EU:n virkoihin. Mutta kun uuden komission puheenjohtajan vaali tuli, ei mikään unionin jäsen häntä kannattanut, ei ainakaan suuri jäsenmaa, joiden suosiota Lipponen erikoisesti tavoitteli.
Sen sijaan Vanhanen on hoitanut unionin puheenjohtajuuden tyylikkäästi ja oman arvonsa ja Suomen kunnian säilyttäen.
Me olemme tosiasiassa hyvin kaukana Naton jäsenyydestä. Nykyisellä yhteistyöllä ei ole mitään yhteyttä niihin asioihin, jotka ovat jäsenen edessä.Lipponen sai suhteillaan Suomen mukaan EU:n epävirallisiin ytimiin asioita valmistelemaan. Kielitaidoton Vanhanen ei ole pystynyt täyttämään Lipposen jättämää tyhjiötä.
Vanhasen EU-puheenjohtajuus on fiasko. Mikään asia ei ole edennyt ja Turkin jäsenyysneuvottelut on tyritty umpikujaan. Puolakin uhittelee Venäjälle, kun tietää, ettei EU-puheenjohtaja uskalla tehdä mitään.
Mitä Lipposeen muuten tulee, niin on täyttä paskaa puhua mistään häviöstä, kun sosialidemokraateille tuli häviö EU-vaalissa, mikä sulki Lipposen valinan pois, koska konservatiivien voittaessa valitaan konservatiivi myös komission puheenjohtajaksi.
Konservatiivinen EU ei olisi koskaan valinnut sosialidemokraattia, joten Lipposen henkilöllä ei ole häviön kanssa mitään tekemistä, kun hänen puoluetaustansa ratkaisi asian. Härkösen kanssa kirjoitti:
tästä asiasta omien sanojesi mukaan samaa mieltä. Oiva tuolla väittää, että emme kaipaa tänne Natoa missään muodossa, vaan haluamme itse hoitaa puolustuksen. Mielestäni sinä olet puhunut EU: turvasta. Jos Nato-maita ei suvaita (Oivan mukaan ei kai mitään muitakaan maita), niin mitä ne EU:n turvatakuut oikein ovat?
EU:sta johtuva turvallisuus on tällä hetkellä luonteeltaan poliittista. Aika paljon on merkkejä siihen suuntaan, että EU voisi ryhtyä irtaantumaan Natosta ja järjestelemään omintakeista turvallisuuspolitiikkaa. Vielä siinä on vahvasti Nato yhtenä rakennuspalikkana. Pääasia olisi Suomen kaltaisille maille, että me kuitenkin sopimisemme puolustuksesta suoraan EU:n kanssa, mutta emme Naton.
EU-maista Ranska ajaa vahvimmin Natosta irrallaan olevaa politiikkaa. Vahvemmin Natossa ovat kiinni Itä-Euroopan reunavaltiot. Ranska näkee Naton enemmän USAn poliittisena käsikassara kuin europpalaisena puolustusliittoutumana. USAn toiminnan painopiste on selvästi Lähi-idässä ja se ole EU:n sovittelevan politiikan mukaista toimintaa.- Jaba_43
Uusinen kirjoitti:
" ...Suomen itsenäisyys on sitä vapaampaa ja päätösvalta omissa asioissa sitä laajempaa, mitä syvemmällä me olemme EU:n ytimissä."
Se, että EU:n itsenäisyys sille luovutettujen suvereenin osien osalta muuttuu voimakkaammaksi ei voi tarkoittaa 25 jäsenvaltion suvereniteetin, vaan EU:n suvereniteetin vahvistumista.
Ei voida väittää, että EU:n itsenäisyydestä seuraisi sen jäsenvaltioiden itsenäisyys, vaan päinvastoin.Suomi tietenkin on teoriassa itsenäisempi EU:n ulkopuolella tai seinänviesrustoilla kuin EU:n ytimissä, mutta jos verrataan vaihtoehtoja: ei-jäsen tai täysillä ytimissä, niin mitä sellaisella itsenäisyydellä tekee, jossa muut päättävät yhteisistä asioista ilman Suomea?
Meille on aina suurempi etu siitä, mitä enemmän ja mitä syvemmälle pääsemme EU:iin, koska mitä sellaisella "itsenäisyydellä" tekee, jossa emme voi millään tavalla vaikuttaa siihen, mitä muu Eurooppa päättää meitäkin koskevista asioista. - Jaba_43
Mielipidepankki kirjoitti:
Naton osalta puhut ikkän kuin meillä olisi nyt jo sellainen yhteys Natoon, että täysjäsenyydellä saavutamme enää vain marginaalisia hyötyjä. Tämähän ei pidä lainkaan paikkaansa. Turvatakuut on Natojäsenyyden isoin juttu. Ne muodostavat jäsenyydestä 90-95 %, jos noi karkeasti arvioidaan. Loppu on ihan sälää tämän rinnalla.
Turvatakuut toimivat kahteen suuntaan. Joko meitä autetaan tai me autamme muita. Kummassakin suhteessa on suuria ongelmia. Tämä johtuu siitä, että Natosopimuksen 5.artiklan laukeamisesta huolimatta on väitetty, että päätösvalta on aina kansallista. Joko tämä väite on huiputusta tai sitten turvatakuut ovat huiputusta. Samanaikaisesti toteutettuina nämä asiat ovat nimittäin loogisesti ihan ristiriitaisia.
Jos Natojäsen pyytää apua ja muut päättävät kansallisesti olla antamatta apua, turvatakuut eivät käytännössä toimi. Viimeksi tämä toimimattomuus nähtiin vuonna 2003, kun Turkki katsoi Yhdysvaltain tukemana tarvitsevansa Natojoukkojen apua Irakia vastaan. Ranska ja Belgia kieltäytyivät auttamasta ja Saksa tuki näitä kahta. Seurauksena oli se, että USAn ja Ranskan diplomaattisuhteet olivat lähellä katkeamista ja puhuttiin Naton syvästä kriisistä.
Jos turvatakuut eivät käytännössä yleisestikään toimi, mitä on mahdton sanoa, niiden osuus Natojäsenyydessä putoaa tietysti tuosta 90-95 %:sta lähemmäs nollaa. Siinä tapauksessa voidaan väittää, että olemme jo nyt melkein jäseniä. Tämä vaihtoehto korostaa siis sitä, ettei turvatakuilla ole juuri merkitystä eikä suomalaisia siten lähetetä muualle kuin kansallisella päätöksellä ilman painostusta. Sen jälkeen voi sitten kysyä, mihin me Natoa oikein tarvitsemme....maailmanpolitiikan arkipäivässä..."meiltä puuttuu enää".
Spekulointisi turvatakuiden ympärillä tuntuu erittäin haetulta, koska mikään valtio ei ole koskaan hyökännyt sotajoukkoineen ainoankaan Nato-maan maaperälle.
Tämä "yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta" -periaate on siis toimiva peloite, jollaisena se muodostaa parhaan turvatakuun ilman, että koskaan on tarvinnut miettiä joukkojen lähettämistä puolustamaan jotain Nato-maata.
Niinpä sinun spekuloinneillasi ei ole edes teoreettista merkitystä. - semmoinen se on.
Jaba_43 kirjoitti:
Lipponen sai suhteillaan Suomen mukaan EU:n epävirallisiin ytimiin asioita valmistelemaan. Kielitaidoton Vanhanen ei ole pystynyt täyttämään Lipposen jättämää tyhjiötä.
Vanhasen EU-puheenjohtajuus on fiasko. Mikään asia ei ole edennyt ja Turkin jäsenyysneuvottelut on tyritty umpikujaan. Puolakin uhittelee Venäjälle, kun tietää, ettei EU-puheenjohtaja uskalla tehdä mitään.
Mitä Lipposeen muuten tulee, niin on täyttä paskaa puhua mistään häviöstä, kun sosialidemokraateille tuli häviö EU-vaalissa, mikä sulki Lipposen valinan pois, koska konservatiivien voittaessa valitaan konservatiivi myös komission puheenjohtajaksi.
Konservatiivinen EU ei olisi koskaan valinnut sosialidemokraattia, joten Lipposen henkilöllä ei ole häviön kanssa mitään tekemistä, kun hänen puoluetaustansa ratkaisi asian....antaa jälleen näytteen siitä mikä hän on"miehiään". JÄBÄ-JÄBÄ= BÄKÄ-BÄKÄ, eikä sitten mitään muuta.
Ps.Urautunutta jurnutustasi ei yksinkertaisesti kannata kommentoida vähääkään. - Jaba_43
Mielipidepankki kirjoitti:
Jos siis Iran hyökkää esim. Turkkiin, suomalaista sotilasta voidaan velvoittavasti pyytää puolustamaan Turkkia sen maaperällä, jos Suomi on Naton jäsen. Tämä on tärkeä tieto. Toivottavasti asia on noin kuin kerrot, että ei enää propagoitaisi kansallisella päätösvallan pysyttämisellä.
Turkin tapauksessa ei ollut kyse mistään hyökkäyssodasta. Ei ylipäänsä ollut vielä mitään sotatilaa, mutta Yhdysvallat ja Turkki halusivat varautua sellaiseen. Ranska ja muutamat muut jäsenmaat tulkitsivat sen tahdonilmaisuksi hyökätä Irakiin ja kieltäytyivät, mikä aiheutti melkoisen kriisin Natossa sekä tulehdutti Ranskan ja USAn välit.
5.artikla aktivoitui USAan kohdistuneen terroiskun jälkeen. Yhtään valtiota ei voitu osoittaa terrori-iskuun vastuulliseksi, mutta siitä huolimatta tämä kyseinen artikla ensi kertaa Naton historiassa otettiin käyttöön. Kun se aktivoitui, sen jälkeen alkoi olla USAn tulkinnassa se, miten se kävi terrorismin vastaista sotaa. Aktivoitumisen jälkeen USA olisi voinut hyvin hyökätä moneenkin maahan väittäen sitä puolustussodan käymiseksi kuten se teki Afganistanin ja Irakin kohdalla.Et millään näytä ymmärtävän, että jokasella Nato-maalla on veto-oikeus aina, jos joukkoja viedään sotimaan Naton ulkopuolelle. Yhdenkään jäsenmaan ei tarvitse suostua mihinkään tehtävään, joka ei ole jonkin Nato-maan alueellisen loukkaamattomuuden puolustamista.
Tästä huolimatta Suomi on jo mukana miltei jokaisessa sellaisessa Naton operaatiossa, jolla on YK:n mandaatti.
Se puolestaan, että jotkut Nato-maat käyvät omia sotiaan on ihan eri asia kuin se, että sotia kävisi Nato. - Tätä asiaa vääristelet jatkuvasti, kun et muullakaan tavalla kykene propagoimaan Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan - Jaba_43
semmoinen se on. kirjoitti:
...antaa jälleen näytteen siitä mikä hän on"miehiään". JÄBÄ-JÄBÄ= BÄKÄ-BÄKÄ, eikä sitten mitään muuta.
Ps.Urautunutta jurnutustasi ei yksinkertaisesti kannata kommentoida vähääkään.Osaisitko kommentoida, jos se sinusta kannattaisi?
- Se tiedetään
Jaba_43 kirjoitti:
Suomi tietenkin on teoriassa itsenäisempi EU:n ulkopuolella tai seinänviesrustoilla kuin EU:n ytimissä, mutta jos verrataan vaihtoehtoja: ei-jäsen tai täysillä ytimissä, niin mitä sellaisella itsenäisyydellä tekee, jossa muut päättävät yhteisistä asioista ilman Suomea?
Meille on aina suurempi etu siitä, mitä enemmän ja mitä syvemmälle pääsemme EU:iin, koska mitä sellaisella "itsenäisyydellä" tekee, jossa emme voi millään tavalla vaikuttaa siihen, mitä muu Eurooppa päättää meitäkin koskevista asioista......,mutta missä se ydin on. Onko se jokin määrättyjen valtioiden johtama klikki, jossa asiat junaillaan. Paha-asia, jos näin on.
Vanhasen mukaan mitään tälläista ydintä ei tällä hetkellä ole olemassa, vaan kaikki jäsenvaltiot yhdessä muodostavat EU:n johtoryhmän, tai "ytimen", jos sitä Koklippareiden imeskelemää iskusanaa välttämättä halutaan käyttää. Demokratia ja jäsenvaltioiden tasavertaisuus päätöksenteossa. Hyvä asia jos näin on.
ps. Tottahan toki räkytät vastaan niin kuin typerä tapasi on. - JormaKKorhonen
Mielipidepankki kirjoitti:
EU:sta johtuva turvallisuus on tällä hetkellä luonteeltaan poliittista. Aika paljon on merkkejä siihen suuntaan, että EU voisi ryhtyä irtaantumaan Natosta ja järjestelemään omintakeista turvallisuuspolitiikkaa. Vielä siinä on vahvasti Nato yhtenä rakennuspalikkana. Pääasia olisi Suomen kaltaisille maille, että me kuitenkin sopimisemme puolustuksesta suoraan EU:n kanssa, mutta emme Naton.
EU-maista Ranska ajaa vahvimmin Natosta irrallaan olevaa politiikkaa. Vahvemmin Natossa ovat kiinni Itä-Euroopan reunavaltiot. Ranska näkee Naton enemmän USAn poliittisena käsikassara kuin europpalaisena puolustusliittoutumana. USAn toiminnan painopiste on selvästi Lähi-idässä ja se ole EU:n sovittelevan politiikan mukaista toimintaa.Vanhana sotilaana saanen Sinua neuvoa: ei pidä yrittää vain hyökätä ja kuluttaa voimaansa, jos ei pääse eteenpäin. Ei ole syytä janttautua edes puolustukseen paikalleen, jos puolustusasema on huono, ja siinä tulee tappioita. Viisasta on silloin peräytyä, viivyttäen ja tuottaen perässä tulevalle viholliselle suurempia tappioita kuin hyökkäyksellä tai asemapuolustuksella.
Sinä olet nyt joutunut asemaan, jossa peräytyminen on ainoa viisas ratkaisu. Toistat höpöhöpöjä, joilla ei ole mitään todellisuuspohjaa. Epätoivoista! Et varmaan voi itsekään uskoa todeksi esim. tuota:
>> Aika paljon on merkkejä siihen suuntaan, että EU voisi ryhtyä irtaantumaan Natosta ja järjestelemään omintakeista turvallisuuspolitiikkaa. Vielä siinä on vahvasti Nato yhtenä rakennuspalikkana. Pääasia olisi Suomen kaltaisille maille, että me kuitenkin sopimisemme puolustuksesta suoraan EU:n kanssa, mutta emme Naton. Jaba_43 kirjoitti:
Et millään näytä ymmärtävän, että jokasella Nato-maalla on veto-oikeus aina, jos joukkoja viedään sotimaan Naton ulkopuolelle. Yhdenkään jäsenmaan ei tarvitse suostua mihinkään tehtävään, joka ei ole jonkin Nato-maan alueellisen loukkaamattomuuden puolustamista.
Tästä huolimatta Suomi on jo mukana miltei jokaisessa sellaisessa Naton operaatiossa, jolla on YK:n mandaatti.
Se puolestaan, että jotkut Nato-maat käyvät omia sotiaan on ihan eri asia kuin se, että sotia kävisi Nato. - Tätä asiaa vääristelet jatkuvasti, kun et muullakaan tavalla kykene propagoimaan Suomen Nato-jäsenyyttä vastaanMinun esimerkkini oli Turkki. Se on ehdottomasti Naton jäsenmaa, ollut jo kauan. Nimenomaan Turkin puolustaminen ja Natojoukkojen lähettäminen Turkkiin aiheutti vuonna 2003 ns. Nato-kriisin Ranskan ja Belgian kieltäytessä lähettämästä joukkoja ja Saksan tukiessa näitä kahta. Ranskan ja USAn välit menivät sen johdosta täydelliseen haaksirikkoon. Tässä tapauksessa ei olisi viety yhdenkään jäsenmaan joukkoja Natomaa Turkin ulkopuolelle, vaan kyse oli Turkin puolustuksen vahvistamisesta Irakin uhkaa vasten siinä tilanteessa, kun USA aloittaisi hyökkäyksen Irakiin, jonka oletettiin silloin todennäköisesti iskevän Turkkiin.
Jotkut Natomaat käyvät omia sotiaan, mutta silti painostavat myös Natomaita ottamaan suuremman vastuun näissä sodissa. Hollantia on mm. painostettu lisäämään intoaan Afganistanissa.
Tämä Turkin esimerkki osoittaa, että Natomaan sodankäynti erillisenä ei ole yhdentekevä. Jos Irak olisi tehnyt vastaiskun Turkkiin, se olisi laukaissut 5.artiklan ja jokainen Natomaa olisi ollut velvollinen lähettämään apua Turkille. Näin jokainen Natomaa olisi automaattisesti liittynyt USAn ristiretkeen Irakia vastaan. Juuri tämän vuoksi Ranska vastusti ankarasti apua Turkille. Niin ankarasti, että se oli valmis kriisiytämään Naton ja panemaan melkein diplomaattivälit USAhan poikki. On aika kumma, jos ei tämän Turkin tapauksen juonta vieläkään ymmärretä.JormaKKorhonen kirjoitti:
Vanhana sotilaana saanen Sinua neuvoa: ei pidä yrittää vain hyökätä ja kuluttaa voimaansa, jos ei pääse eteenpäin. Ei ole syytä janttautua edes puolustukseen paikalleen, jos puolustusasema on huono, ja siinä tulee tappioita. Viisasta on silloin peräytyä, viivyttäen ja tuottaen perässä tulevalle viholliselle suurempia tappioita kuin hyökkäyksellä tai asemapuolustuksella.
Sinä olet nyt joutunut asemaan, jossa peräytyminen on ainoa viisas ratkaisu. Toistat höpöhöpöjä, joilla ei ole mitään todellisuuspohjaa. Epätoivoista! Et varmaan voi itsekään uskoa todeksi esim. tuota:
>> Aika paljon on merkkejä siihen suuntaan, että EU voisi ryhtyä irtaantumaan Natosta ja järjestelemään omintakeista turvallisuuspolitiikkaa. Vielä siinä on vahvasti Nato yhtenä rakennuspalikkana. Pääasia olisi Suomen kaltaisille maille, että me kuitenkin sopimisemme puolustuksesta suoraan EU:n kanssa, mutta emme Naton.Kannattaisi vähän lukaista, mitä Pekka Visuri on kirjoitellut Naton kehityksestä. Ei Euroopassa olla kovin ilahtuneita siitä, että USA on ulkopolitiikallaan vetämässä myös Europpaa omiin seikkailuihinsa.
- JormaKKorhonen
Mielipidepankki kirjoitti:
Kannattaisi vähän lukaista, mitä Pekka Visuri on kirjoitellut Naton kehityksestä. Ei Euroopassa olla kovin ilahtuneita siitä, että USA on ulkopolitiikallaan vetämässä myös Europpaa omiin seikkailuihinsa.
>> USA on ulkopolitiikallaan vetämässä myös Europpaa omiin seikkailuihinsa.>Anneli ei valehdellut kertaakaan>Anneli pelasti meidät joutumasta osaksi USA:n koalitiota ja Irakiin> keskusta on paras
- Jaba_43
Mielipidepankki kirjoitti:
Minun esimerkkini oli Turkki. Se on ehdottomasti Naton jäsenmaa, ollut jo kauan. Nimenomaan Turkin puolustaminen ja Natojoukkojen lähettäminen Turkkiin aiheutti vuonna 2003 ns. Nato-kriisin Ranskan ja Belgian kieltäytessä lähettämästä joukkoja ja Saksan tukiessa näitä kahta. Ranskan ja USAn välit menivät sen johdosta täydelliseen haaksirikkoon. Tässä tapauksessa ei olisi viety yhdenkään jäsenmaan joukkoja Natomaa Turkin ulkopuolelle, vaan kyse oli Turkin puolustuksen vahvistamisesta Irakin uhkaa vasten siinä tilanteessa, kun USA aloittaisi hyökkäyksen Irakiin, jonka oletettiin silloin todennäköisesti iskevän Turkkiin.
Jotkut Natomaat käyvät omia sotiaan, mutta silti painostavat myös Natomaita ottamaan suuremman vastuun näissä sodissa. Hollantia on mm. painostettu lisäämään intoaan Afganistanissa.
Tämä Turkin esimerkki osoittaa, että Natomaan sodankäynti erillisenä ei ole yhdentekevä. Jos Irak olisi tehnyt vastaiskun Turkkiin, se olisi laukaissut 5.artiklan ja jokainen Natomaa olisi ollut velvollinen lähettämään apua Turkille. Näin jokainen Natomaa olisi automaattisesti liittynyt USAn ristiretkeen Irakia vastaan. Juuri tämän vuoksi Ranska vastusti ankarasti apua Turkille. Niin ankarasti, että se oli valmis kriisiytämään Naton ja panemaan melkein diplomaattivälit USAhan poikki. On aika kumma, jos ei tämän Turkin tapauksen juonta vieläkään ymmärretä.Eihän tuolloin ollut kyse mistään Turkkia vastaan tehtävästä hyökkäyksestä, vaan USA:n sooloilun aiheuttamasta riskistä Turkille.
Eikä kukaan sano, että mikään sodankäynti olisi yhdentekevää. Päinvastoin USA:n hätiköity sotaretki Irakiin on suuri virhe, kun sieltä ei nyt voi vetäytyä ilman, että maa on sisällissodassa, joka pantaisi (oikeutetusti) USA:n aiheuttamaksi.
Tätä sotaretkeä Ranska ja Saksa vastustivat voimakkaasti, mistä syystä ne eivät lähteneet mukaan "puolustamaan" Turkkiakaan, koska Irakin "hyökkäys" Turkkia kohtaan oli palkkä USA:n kikka saada Ranska ja Saksa sitoutetuksi edes jollain tapaa USA:n hölmöilyyn.
Yrität epätoivoisesti rakennella mielikuvituksellisia uhkakuvia siitä, miten USA painostaa Nato-jäseniä ikään kuin tuollainen painostus olisi Naton toimintaa kuuluvaa.
Tapasi kirjoittaa siitä, että Ranska "kriisiytti Naton kieltäytymästä avusta Turkille" osoittaa selkeimmin tapasi vääristellä sitä, mikä Nato on. - Jaba_43
Se tiedetään kirjoitti:
.....,mutta missä se ydin on. Onko se jokin määrättyjen valtioiden johtama klikki, jossa asiat junaillaan. Paha-asia, jos näin on.
Vanhasen mukaan mitään tälläista ydintä ei tällä hetkellä ole olemassa, vaan kaikki jäsenvaltiot yhdessä muodostavat EU:n johtoryhmän, tai "ytimen", jos sitä Koklippareiden imeskelemää iskusanaa välttämättä halutaan käyttää. Demokratia ja jäsenvaltioiden tasavertaisuus päätöksenteossa. Hyvä asia jos näin on.
ps. Tottahan toki räkytät vastaan niin kuin typerä tapasi on.Ytimet ovat aina siellä, missä asiat valmistellaan ennen kuin ne tulevat virallisten elinten käsittelyyn.
Vanhanen tietenkin sanoo, ettei ytimiä ole, kun Vanhanen ei pysty niihin menemään kokemattomuutensa, kielitaidottomuutensa ja EU-tietämättömyytensä johdosta. - Jaba_43
Mielipidepankki kirjoitti:
Kannattaisi vähän lukaista, mitä Pekka Visuri on kirjoitellut Naton kehityksestä. Ei Euroopassa olla kovin ilahtuneita siitä, että USA on ulkopolitiikallaan vetämässä myös Europpaa omiin seikkailuihinsa.
>>Ei Euroopassa olla kovin ilahtuneita siitä, että USA on ulkopolitiikallaan vetämässä myös Europpaa omiin seikkailuihinsa.
... ja Vanhanen?
Eihän tuolla kolmikolla ole ollut mitään annettavaa Suomelle ja suomalaisille. Kolmikko on kunnostautunut lähinnä kompuroimalla ja aiheuttamalla vahinkoa Suomen ulkopolitiikalle.
Anneli Jäätteenmäen rikollinen toiminta viime eduskuntavaalien alla aiheutti paljon vahinkoa Suomen transatlanttiselle suhteelle. Vanhanen taas ei jää historiaan yhtään mistään ellei sitten siitä, että hänen johdollaan KEPU on hävinnyt jo kolmet peräkkäiset vaalit.- joko taas
Eikä känä näy vielläkään oppineen numeroita...
- Topi.
>>> Mutta esimerkiksi Ahon, Jäätteenmäen ja Vanhasen nimiä ei edes mainita.
- On todellisia
vääristelijöitä. Nato on sotilasliittoutuma. Suomi pärjää hyvällä naapuruussuhteilla Venäjän kanssa.
- tyhjentävästi
sanottu.
- Otsikossa irvailua
tyhjentävästi kirjoitti:
sanottu.
Kuulutte avaajan kanssa siihen samaan aina uskottavaan ja luotettavaan kaartiin. (-;
- virheen
Käsikranaatti räjähti. Unohdit heittää sen.
- veikkoja ..
ne ajavat uutta maailmanjärjestystä ja se merkitsee tyranniaa ellei uutta feodalismin aikaa
http://www.taivaansusi.net/historia/nwo.html
ketään normaali-ihmistä moinen hanke tuskin inspiroi - päinvastoin inhottaa- eivät eroa
toisistaan
Todellisuudessa USA:n ihmisoikeuspolitiikka on jakomielistä: sitä ohjaavat skitso-paranoidisen, ulkoisia viholliskuvia kaikkialla näkevän psyyken-rakenteen omaavat eliitit. Näemme kuinka se valitsee, mitä ihmisoikeuksia se noudattaa, mutta luennoi silti maailmalle kansainvälisistä normeista ja demokratiasta. Näemme, kuinka se ajaa ihmisoikeuksien maskin varjossa öljyintressejään ja kehitys-maita sortavaa ’ultra-vapaata globalisaatiota’ ja vapaakauppaa.
Näemme myös, kuinka se vastustaa ylikansallisten, turvallisuutta parantavien instituutioiden luomista, joita se itse ei saa hallita ja joiden päätöksiä sen itsekin pitäisi noudattaa. Näin se hidastaa ja vaikeuttaa kansainvälistä yhteistyötä ja on nostanut itsensä maailman johtajaksi vaatien muiden alistumista sen tahtoon. Tätä maata idealisoivien pitäisi muistaa, että sen pyrkimyksiä ohjaa itsekäs eliitti, joka ensin tuhosi intiaanit, sitten rahtasi orjia Afrikasta, teki tuhojaan hysteerisen kommunismin pelkonsa takia Vietnamissa ja nyt terroristisodan nimissä tavoittelee maailman-herruutta. Tämän maan kulttuuri ei perustu yhteiskuntaan traditio-naalisessa mielessä. Se tarvitsee koko ajan ulkopuolista vihollista, elää skitso-paranoidisuuden tilassa, ja on kyvytön johtamaan maailmaa yhdessä demokratian oppien mukaan, joita se pakoilee ja vastustaa etujaan ajaessaan.
Mutta kelpaako maa, joka unohtaa köyhänsä slummeihin ja jossa varallisuus keskittyy yhä pienemmälle joukolle esimerkiksi muulle maailmalle? Ei suinkaan, mutta outoa on, ettei se itse sitä ymmärrä ja että se yrittää nyt tehdä darwinismin opeilla itsestään kaikille sopivaa mallia.. - Otsikossa kiinnostusta
(-;
- Otsikossa kiinnostusta
eivät eroa kirjoitti:
toisistaan
Todellisuudessa USA:n ihmisoikeuspolitiikka on jakomielistä: sitä ohjaavat skitso-paranoidisen, ulkoisia viholliskuvia kaikkialla näkevän psyyken-rakenteen omaavat eliitit. Näemme kuinka se valitsee, mitä ihmisoikeuksia se noudattaa, mutta luennoi silti maailmalle kansainvälisistä normeista ja demokratiasta. Näemme, kuinka se ajaa ihmisoikeuksien maskin varjossa öljyintressejään ja kehitys-maita sortavaa ’ultra-vapaata globalisaatiota’ ja vapaakauppaa.
Näemme myös, kuinka se vastustaa ylikansallisten, turvallisuutta parantavien instituutioiden luomista, joita se itse ei saa hallita ja joiden päätöksiä sen itsekin pitäisi noudattaa. Näin se hidastaa ja vaikeuttaa kansainvälistä yhteistyötä ja on nostanut itsensä maailman johtajaksi vaatien muiden alistumista sen tahtoon. Tätä maata idealisoivien pitäisi muistaa, että sen pyrkimyksiä ohjaa itsekäs eliitti, joka ensin tuhosi intiaanit, sitten rahtasi orjia Afrikasta, teki tuhojaan hysteerisen kommunismin pelkonsa takia Vietnamissa ja nyt terroristisodan nimissä tavoittelee maailman-herruutta. Tämän maan kulttuuri ei perustu yhteiskuntaan traditio-naalisessa mielessä. Se tarvitsee koko ajan ulkopuolista vihollista, elää skitso-paranoidisuuden tilassa, ja on kyvytön johtamaan maailmaa yhdessä demokratian oppien mukaan, joita se pakoilee ja vastustaa etujaan ajaessaan.
Mutta kelpaako maa, joka unohtaa köyhänsä slummeihin ja jossa varallisuus keskittyy yhä pienemmälle joukolle esimerkiksi muulle maailmalle? Ei suinkaan, mutta outoa on, ettei se itse sitä ymmärrä ja että se yrittää nyt tehdä darwinismin opeilla itsestään kaikille sopivaa mallia..(-;
- tuhoa kuten
Otsikossa kiinnostusta kirjoitti:
(-;
USA joka on kuin iilimato eikä alistu yhteisiin rajoihin
http://www.fmi.fi/etusivu/1164001838.html - tällainen ..
Otsikossa kiinnostusta kirjoitti:
(-;
http://www.sampo2002.oulu.fi/psykopatit/johdanto.htm
rappareissa on paljon psykopaatteja
- Uusinen
"Lisäksi hän kirjoittaa monessa yhteydessä natottajiemme keksimästä ideasta, että olemme jo nyt niin läheisessä yhteistyössä Naton kanssa, että jäsenyys olisi melkein vain muodollisuus."
Vielä 1980-luvulla pankeissa sanottiin, että omavelkainen takaus jonkun toisen lainasta on "pelkkä muodollisuus" (mikä pakotti maksamaan).
Jos Meinander on kirjoitellut tuollaisia niin siinä ei ole mitään uutta. Hän lienee ottanut sen Helsingin Sanomista tai eduskunnan pöytäkirjoista.
Suomessa oltiin aikanaan sitä mieltä, ettei YYA-sopimus ollut pelkkä muodollisuus juuri siksi, että se määritteli Suomen puolueettomuuden itsenäiselle valtiolle kuuluvana itsestään selvyytenä.
Neuvostoliittokaan ei pitänyt sitä pelkkänä muodollisuutena, koska se piti sitä puolueettomuustakuuna.
Kannattaisi katsoa hyökkäämättömyys- ja muita sopimuksia hieman pidemmällä aikavälillä. 1900-luvun alussa niitä harrastettiin paljonkin. Nykyään hyökkäämättömyys perustuu YK:n artikloihinkin. - JormaKKorhonen
...haluan vielä sanoa, vaikka jo tuossa aamulla hieman vinoille Oivalle vastasinkin:
Hyvin kirjoittavat turvallisuuspoliittisista tarpeistamme tämän päivän Hesarissa jo jonkun mainitsemat Max Jakobson ja Heikki Melama.
Jakobsonin kirjoituksessa tulee esille se aiemminkin mm. puolustusvoimain korkeimman johdon taholta todettu tosiasia, että puolustusmateriaalien hinnat kaksinkertaistuvat aina n. 7-10 vuodessa. Pitääksemme yllä edes nykyisen puolustuskykymme puolustusbudjettimme kaksinkertaistaminen eli 100 % korotus ei riittäisi kuin enintään 10 vuodeksi eteenpäin. Ja nyt on täällä arveltu, että Kääriäisen puhe tuo ehkä 10 %:n korotuksen niihin! Täysin yhtä tyhjän kanssa.
Jos siis edes nykyinen puolustuskykymme aiotaan ylläpitää omin voimin, on puolustusmäärärahat aina kymmenen vuoden välein kaksinkertaistettava. Ensimmäinen kaksinkertaistaminen tulisi tehdä heti, sillä olemme jäljessä suunnitelluista hankinnoista.
Ellei noin tehdä, on pudotettava puolustuskykyämme ainakin armeijamme miesvahvuuden osalta niin, että ehkä vain n. 1/3 ikäluokasta kutsutaan varusmiespalvelukseen, jolloin reserviläisarmeijamme supistuu n. 15 vuoden aikana nykyisestä 350 000:sta miehestä ehkä n. 150 000:een mieheen. Pienenevän miesjoukon kouluttamiseksi paremmin reservissä ja sen tehokkaammaksi aseistamiseksi ehkä nykyiset tai vain vähän nousevat puolustusmenot riittäisivät.
Tietysti järkevämpi vaihtoehto olisi Natoon liittyminen. Silloin voisimme oman armeijamme suhteen edetä jokseenkin nykyisellä tavalla, kun Naton resurssit olisivat käytettävissämme. Ehkä tuolloinkin asevelvollisuusarmeijaamme supistaisimme ja kouluttaisimme sekä aseistaisimme sen nykyistä paremmin, mutta siihen ei olisi pakko taloudellisten resurssien puutteesta kuten itsenäisellä linjalla jatkaaksemme olisi, vaan se saattaisi olla tarkoituksenmukaista yhteensopivuussyistä muiden Nato-maiden kanssa.
Ja on vielä se Melaman neljäs vaihtoehto: toivotaan, toivotaan… Siis toivotaan, että mitään armeijaa emme koskaan tarvitsisi, ja antaisimme puolustusvoimamme ja –kykymme kuihtua pois, kuten ilman muuta tulee tapahtumaan nykylinjalla itsenäisesti jatkaessamme. Jos poliittiset johtajamme sellaisen riskin ottavat, täytyy sanoa, että historiasta he eivät ole oppineet yhtään mitään. Ei paljon lohduta se, että historia tulisi heidät kyllä sitten aikanaan tuomitsemaan.
Todettakoon vielä kerran se aikaisemminkin toteamani ja perustelemani tosiasia, että Nato-jäsenyyden avulla taatusti selviämme pienimmillä omilla kustannusten nousuilla. Voisimme tukeutua meidän armeijaamme suurempiin Nato-armeijoihin, ja saisimme omallekin armeijallemme kalustoa kuten kaikkea tietotaitoakin nykyistä paremmin ja halvemmalla.
Ja Nato-jäsenyys ei vie meitä taisteluihin muille maille ja palaamaan sieltä sinkkiarkuissa yhtään sen kummemmin kuin nykytilanteessa Naton rauhankumppanina. Naton päätöksentekoon ja sen kaikkiin turvajärjestelmiin ja salaisiinkin tietoihin osallisiksi kyllä pääsisimme.
Ja suurin turvallisuustekijä olisi Nato-jäsenyyden ennalta ehkäisevä pelotevaikutus, vakuutuksista parhain. Ihan soopaa on väittää Nato-jäsenyyden vetävän terrorismia puoleensa. Miten se on ilmennyt esim. Norjassa, Tanskassa ja Islannissa? Vastuutonta pelottelua moinen.
Oivan näkemyksiä en suuresti ihmettele, koska niissä puhuu vain kepun tämänhetkinen asenne, ja Oivan näkemykset tulevat muuttumaan heti, kun kepun asenne muuttuu. Oivan näkemysten vakavasti otettavuutta vastaan puhuu selkeää kieltään sekin, että hän ihmettelee, miksi Meinanderin Suomen historiassa ei suitsuteta kunniaa Anneli Jäätteenmäelle!
Sen sijaan ihmettelen sitäkin enemmän, miksi myös yleensä ihan järkevästi maailman näkevä Mielipidepankki on noissa asioissa lähes Oivan tasolla. Nato-vastaisina argumentteinaan hän esittää ihan oivamaisia höpöpöpöjä, joihin en usko hänen oikeasti uskovan. Miksi, millä tarkoituksella hän tuollaisia esittää? Vaikea nähdä takana mitään pliittista. Olisiko kyseessä jokin periaatteellinen puolustusvoimien ja sotilaiden vastaisuus, maanpuolustuksen edutkin ylittävä painavuudessaan? Mistä ja miksi sellainen olisi syntynyt? En ymmärrä.- Yksi kylähullu
Oleellista Oivan kannanotossa on että hän esittää vain natovastaisen kantansa, ei sitä miten ja minkäsuuruisilla resursseilla meidän tulisi oma uskottava puolustus järjestää.
Kääriäinen avasi tuon aiheellisen keskustelun joka välittömästi Vanhasen-Heinäluoman ja jopa Halosen suilla napsautettiin kiinni lukitsemalla ei kannat vuoteen 2011. Kääriäisen avaus saattaa tuoda 10% lisää puolustusbudjettiin, sillä ei kuitenkaan kateta edes miinapäätöksen seurannaisvaikutuksia saati pidetä puolustustamme edes nykytasolla.
Mielipidepankin ajattelussa taas nousee esiin 70-luvun vasemmistoidealismi vapaustaisteluineen ja (puna)sissiarmeijoineen. Realismi jää viisaaltakin mieheltä kun idealismi sumentaa ajattelua. Toivotaan toivotaan sopii jopa enemmän MPP:n ajattelua kuvaamaan kuin Oivan, sillä aivan kuten sanot, Oivan mieli muuttuu heti kun Kepun johdon mieli. Ja sekin vielä muuttuu muiltakin kuin Kääriäiseltä. Puolustusmäärärahoilla on aivan turha alkaa ratkoa Natojäsenyyttä puoleen tai toiseen kuten pääministerimme on todennut. Kertoisitko missä olet perustellut sellaisen tosiasian, että Nato olisi jokin halvempi vaihtoehto meille. Vöite siitä, että Natojäsenyys tarjoaa kalustoa halvemmalla on yksinkertaisuudessaan lähes hupaisa väite. Liittymistarjouksia kyllä on, mutta amerikkalainen aseteollisuus ei tingi kannattavuudestaan minkään Suomen hyväksi, kun se ei tingi muidenkaan hyväksi. Sen katteilla ei tässä pelata, vaan suomalaisen veronmaksajan maksukyvyllä.
Natojäsenyys ei vielä sinällään vedä ehkä terrorismia puoleensa, mutta siihen liittyvä USAn erityinen tukeminen vetää. Tästä ovat esimerkkeinä Englanti, Espanja ja Turkki. Norjaa ja Tanskaa on myös uhkailtu aktiivisesti samoin kuin ainakin joitain Baltian maita. Norjaa ja Tanskaa kohtaan sadelleet uhkaukset ovat kylläkin liittyneet enemmän siihen pilapiirrosjupakkaan.
On paljon hyviä perusteita pysyä kaukana Natosta. Sen sijaan että Nato olisi kehittynyt eurooppalaisemmaksi Natoksi, se onkin kehittynyt amerikkalaisemmaksi. Tätä kehitystä kuvaa hyvin Ranskan ja myös Saksan nuiva suhtautuminen Natoon. Ranska antoi asioiden mennä ihan kriisin aseteelle vuonna 2003. Se ei näe Natossa EU:n tulevaisuutta, koska USAn mielenkiinto on siirtynyt Euroopasta täysin Lähi-itään ja todennäköisesti seuraavaksi myös Kauko-itään.
Minä esitän varmaan ihan oivamaisia höpöhöpöjä siksi, etten ole taustaltani ammattisotilas kuten sinä, joka sen vuoksi luulee ymmärtävänsä asiat paremmin. Mutta näin se ei mene. Sinua sotilasarvoltaan ylempi eli eversti ja turvallisuuspoliittisia ongelmia työkseen pohtiva Pekka Visuri on päätynyt samantapaisella argumentoinnilla suhtautumaan kielteisesti Natoon kuin minäkin. Perusteina ovat Naton USA-johtoisuus ja agressiivisen mielenkiinnon suuntautuminen muualle, mikä voi vetää meidätkin sodan myrskyihin sekä se, että Venäjä ei muodosta nyt eikä nähtävissä olevassa tulevaisuudessa mitään turvallisuusuhkaa.
Naton tiedustelutiedon Visuri näkee tarpeettomana. Suomalaisilla on hänen mukaansa riittävästi omiin tarpeisiin tällaista tietoa. Päinvastoin Visuri pitää sitä turvallisuusuhkana, että me joutuisimme levittämään omaa tiedustelutietoamme muualle.
Kerro meille nyt kaikille mysö jatkoksi se, kuinka et voi ymmärtää, että MPP:n lisäksi tällainen alan tunnustettu asiantuntijakin on ihan höpöhöpömailmoissa.- Jaba_43
Mielipidepankki kirjoitti:
Puolustusmäärärahoilla on aivan turha alkaa ratkoa Natojäsenyyttä puoleen tai toiseen kuten pääministerimme on todennut. Kertoisitko missä olet perustellut sellaisen tosiasian, että Nato olisi jokin halvempi vaihtoehto meille. Vöite siitä, että Natojäsenyys tarjoaa kalustoa halvemmalla on yksinkertaisuudessaan lähes hupaisa väite. Liittymistarjouksia kyllä on, mutta amerikkalainen aseteollisuus ei tingi kannattavuudestaan minkään Suomen hyväksi, kun se ei tingi muidenkaan hyväksi. Sen katteilla ei tässä pelata, vaan suomalaisen veronmaksajan maksukyvyllä.
Natojäsenyys ei vielä sinällään vedä ehkä terrorismia puoleensa, mutta siihen liittyvä USAn erityinen tukeminen vetää. Tästä ovat esimerkkeinä Englanti, Espanja ja Turkki. Norjaa ja Tanskaa on myös uhkailtu aktiivisesti samoin kuin ainakin joitain Baltian maita. Norjaa ja Tanskaa kohtaan sadelleet uhkaukset ovat kylläkin liittyneet enemmän siihen pilapiirrosjupakkaan.
On paljon hyviä perusteita pysyä kaukana Natosta. Sen sijaan että Nato olisi kehittynyt eurooppalaisemmaksi Natoksi, se onkin kehittynyt amerikkalaisemmaksi. Tätä kehitystä kuvaa hyvin Ranskan ja myös Saksan nuiva suhtautuminen Natoon. Ranska antoi asioiden mennä ihan kriisin aseteelle vuonna 2003. Se ei näe Natossa EU:n tulevaisuutta, koska USAn mielenkiinto on siirtynyt Euroopasta täysin Lähi-itään ja todennäköisesti seuraavaksi myös Kauko-itään.
Minä esitän varmaan ihan oivamaisia höpöhöpöjä siksi, etten ole taustaltani ammattisotilas kuten sinä, joka sen vuoksi luulee ymmärtävänsä asiat paremmin. Mutta näin se ei mene. Sinua sotilasarvoltaan ylempi eli eversti ja turvallisuuspoliittisia ongelmia työkseen pohtiva Pekka Visuri on päätynyt samantapaisella argumentoinnilla suhtautumaan kielteisesti Natoon kuin minäkin. Perusteina ovat Naton USA-johtoisuus ja agressiivisen mielenkiinnon suuntautuminen muualle, mikä voi vetää meidätkin sodan myrskyihin sekä se, että Venäjä ei muodosta nyt eikä nähtävissä olevassa tulevaisuudessa mitään turvallisuusuhkaa.
Naton tiedustelutiedon Visuri näkee tarpeettomana. Suomalaisilla on hänen mukaansa riittävästi omiin tarpeisiin tällaista tietoa. Päinvastoin Visuri pitää sitä turvallisuusuhkana, että me joutuisimme levittämään omaa tiedustelutietoamme muualle.
Kerro meille nyt kaikille mysö jatkoksi se, kuinka et voi ymmärtää, että MPP:n lisäksi tällainen alan tunnustettu asiantuntijakin on ihan höpöhöpömailmoissa.Puolustusmäärärahoilla on aivan turha alkaa ratkoa Natojäsenyyttä puoleen tai toiseen kuten pääministerimme on todennut. Kertoisitko missä olet perustellut sellaisen tosiasian, että Nato olisi jokin halvempi vaihtoehto meille. Vöite siitä, että Natojäsenyys tarjoaa kalustoa halvemmalla on yksinkertaisuudessaan lähes hupaisa väite. Liittymistarjouksia kyllä on, mutta amerikkalainen aseteollisuus ei tingi kannattavuudestaan minkään Suomen hyväksi, kun se ei tingi muidenkaan hyväksi. Sen katteilla ei tässä pelata, vaan suomalaisen veronmaksajan maksukyvyllä.
------------------------------
Kyse on "uskottavan puolustuksen" kustannuksista, minkä suhteen kääriäisen vaihtoehdot olivat hyvin selvät: paljon lisää rahaa tai Naton jäseniksi. Kai sinäkin sen ymmärrät, että jos pyrimme samaan turvallisuustasoon yksinämme, mihin Naton jäseninä pääsisimme, niin sen rahoittaminen yksin tulee erittäin paljon kalliimmaksi.
Natojäsenyys ei vielä sinällään vedä ehkä terrorismia puoleensa, mutta siihen liittyvä USAn erityinen tukeminen vetää. Tästä ovat esimerkkeinä Englanti, Espanja ja Turkki. Norjaa ja Tanskaa on myös uhkailtu aktiivisesti samoin kuin ainakin joitain Baltian maita. Norjaa ja Tanskaa kohtaan sadelleet uhkaukset ovat kylläkin liittyneet enemmän siihen pilapiirrosjupakkaan.
------------------------
Millä perusteilla kuvittelet, että Suomi, joka nyt jo sotii Naton mukana joka paikassa, mihin YK:n mandaatti antaa luvan, joutuisi suuremman terroristiuhan kohteeksi liittyessään täysjäseniksi? Luuletko ihan tosissasi, että terroristit peruisivat mahdolliset Suomeen suunnittelemansa iskut siksi, ettei Suomi olekaan ihan kokonaan Naton jäsen?
On paljon hyviä perusteita pysyä kaukana Natosta. Sen sijaan että Nato olisi kehittynyt eurooppalaisemmaksi Natoksi, se onkin kehittynyt amerikkalaisemmaksi. Tätä kehitystä kuvaa hyvin Ranskan ja myös Saksan nuiva suhtautuminen Natoon. Ranska antoi asioiden mennä ihan kriisin aseteelle vuonna 2003. Se ei näe Natossa EU:n tulevaisuutta, koska USAn mielenkiinto on siirtynyt Euroopasta täysin Lähi-itään ja todennäköisesti seuraavaksi myös Kauko-itään.
------------------------
Runoilet omiasi. Eivät Saksa ja ranska suhtaudu nuivasti natoon, vaan USAan, mikä on juuri se perusta, jolle eurooppalaisten Nato-maiden yhteistyö EU:n puolustuspolitiikassa tulee rakentumaan. EU:n sisäinen valmistelu on koko ajan menossa. Eurooppalaisempi Nato tulee aivan, kuten Niinistö jo vuosi sitten ilmoitti. Usan mielenkiinnoilla ei ole tämän asian eikä Naton politiikan kanssa mitään tekemistä.
Minä esitän varmaan ihan oivamaisia höpöhöpöjä siksi, etten ole taustaltani ammattisotilas kuten sinä, joka sen vuoksi luulee ymmärtävänsä asiat paremmin. Mutta näin se ei mene. Sinua sotilasarvoltaan ylempi eli eversti ja turvallisuuspoliittisia ongelmia työkseen pohtiva Pekka Visuri on päätynyt samantapaisella argumentoinnilla suhtautumaan kielteisesti Natoon kuin minäkin. Perusteina ovat Naton USA-johtoisuus ja agressiivisen mielenkiinnon suuntautuminen muualle, mikä voi vetää meidätkin sodan myrskyihin sekä se, että Venäjä ei muodosta nyt eikä nähtävissä olevassa tulevaisuudessa mitään turvallisuusuhkaa.
--------------------------
Pidät Visuria auktoriteettina = OK. muitakin asiantuntijoita on. Miksi hyylkäät heidät "vääräoppisina"?
Naton tiedustelutiedon Visuri näkee tarpeettomana. Suomalaisilla on hänen mukaansa riittävästi omiin tarpeisiin tällaista tietoa. Päinvastoin Visuri pitää sitä turvallisuusuhkana, että me joutuisimme levittämään omaa tiedustelutietoamme muualle.
--------------
Onkohan tuo Visurin väite vai oma kuvitelmasi? Tiedustelutietoa ei ole koskaan liikaa, jos halutaan arvioida mahdolliset uhkat varman päälle.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kumpi vetoaa enemmän sinuun
Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?1022156- 991547
- 1211273
- 791255
- 1171226
Okei nyt mä ymmärrän
Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘571034Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis601004- 51997
- 36922
- 33804