Pikku Prinssi saapui kotiin!

Rakas poikamme syntyi 15.11.2006 klo 4.38. Kokoa pikkuisella oli syntyessään 49cm ja 3390g.

Sairaalassa käytiin jo maanantaina, mutta lähdettiin vielä hakemaan kotoa lisävauhtia. Maanantai-tiistai välinen yö sitten valvottiin supistusten kanssa (lääkärin käsittely oli ilmeisesti edesauttanut synnytyksen käynnistymistä). Tiistaina puolen päivän jälkeen alkoi supistukset tulla säännöllisemmin ja siitä tihenivät. Kuuden aikoihin lähdettiin sairaalaan ja keskiviikkona puoli kolmen aikaan aamusta sai alkaa ponnistamaan. Siitä parin tunnin päästä tuli maailmaan yhdeksän pisteen poika.

Synnytys sujui loppujen lopuksi oikein hyvin, vaikkakin välillä meinasi usko loppua. Epiduraalin avulla jaksoi odottaa ponnistusvaihetta ja ilokaasu antoi kyllä lisävoimia (varmaankin enemmän henkisesti :) ). Ja vaikken sitä aikaisemmin millään uskonut, niin kyllä ne kaikki kivut todellakin unohtui täysin, kun sai sen pikkuisen rinnalle
2261
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

onnittelu poitsun syntymän johdosta!

itsekin lähtöä jo toivon...rv40 1

Äänestä
  • Toivotaan, että teidän vaavi alkaisi olla pian valmis tulemaan masun toiselle puolelle :) Muistahan nyt lepäillä ja syödä hyvin. Unohdat kaikki huhkimiset ja siivoilut. Takaan, että tuut tarvitsemaan niitä voimiasi siellä synnärillä. Ja sen jälkeen myöskin ;)

    Vauvauutisia odotellen...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


mama11/06 kirjoitti:

Rakas poikamme syntyi 15.11.2006 klo 4.38. Kokoa pikkuisella oli syntyessään 49cm ja 3390g.

Sairaalassa käytiin jo maanantaina, mutta lähdettiin vielä hakemaan kotoa lisävauhtia. Maanantai-tiistai välinen yö sitten valvottiin supistusten kanssa (lääkärin käsittely oli ilmeisesti edesauttanut synnytyksen käynnistymistä). Tiistaina puolen päivän jälkeen alkoi supistukset tulla säännöllisemmin ja siitä tihenivät. Kuuden aikoihin lähdettiin sairaalaan ja keskiviikkona puoli kolmen aikaan aamusta sai alkaa ponnistamaan. Siitä parin tunnin päästä tuli maailmaan yhdeksän pisteen poika.

Synnytys sujui loppujen lopuksi oikein hyvin, vaikkakin välillä meinasi usko loppua. Epiduraalin avulla jaksoi odottaa ponnistusvaihetta ja ilokaasu antoi kyllä lisävoimia (varmaankin enemmän henkisesti :) ). Ja vaikken sitä aikaisemmin millään uskonut, niin kyllä ne kaikki kivut todellakin unohtui täysin, kun sai sen pikkuisen rinnalle

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu