Hei!
3-vuotiaalla kissallani oli juuri elämänsä ensimmäinen antibioottikuuri, 5 päivän mittainen. Huomasin, että vatsa ei meinannut kestää antibioottia, mutta lääkärin käskyistä annoin viimeisenkin päivän annoksen. Se tuli ylös, mutta ei kuulemma huolta, oli jo parissa tunnissa ehtinyt tarpeeksi imeytyä.
Kysymykseni kuuluukin, että tiedättekö onko mahdollisuutta tulevaisuuden lääkekuureissa piikittää omaa kissaansa? Voiko eläinlääkäri määrätä piikitettävä antibioottia ja opettaa vastaanotolla piikittämään? Voisi olla melkein kissalle kuin kissalle vähemmän traumaattista kuin se lääkkeen väkisin syöttö.
3-vuotiaalla kissallani oli juuri elämänsä ensimmäinen antibioottikuuri, 5 päivän mittainen. Huomasin, että vatsa ei meinannut kestää antibioottia, mutta lääkärin käskyistä annoin viimeisenkin päivän annoksen. Se tuli ylös, mutta ei kuulemma huolta, oli jo parissa tunnissa ehtinyt tarpeeksi imeytyä.
Kysymykseni kuuluukin, että tiedättekö onko mahdollisuutta tulevaisuuden lääkekuureissa piikittää omaa kissaansa? Voiko eläinlääkäri määrätä piikitettävä antibioottia ja opettaa vastaanotolla piikittämään? Voisi olla melkein kissalle kuin kissalle vähemmän traumaattista kuin se lääkkeen väkisin syöttö.
Vastaukset 2
Vanhimmat
myös joskus vaihtoehtoja. on olemassa makeutettuja lääkkeitä, kannattaa kysyä purisiko sellainen antibiootti. meillä on syöty, kuin karkkia. useasti voi myös valita ottaako lääkkeen nestemäisenä vai tabletteina.
kannattaa opetellä tablettien antoa vitamiinitableteillä. näin ei lääkkeen annostakaan tule traumaattista.
maitohappobakteereja kannattaa syöttää aina samanaikaisesti antibiootin kanssa, vatsa kestää näin paremmin. piikitetty antibiootti käy varmaan sekin vatsan päälle?
Tallin yhdelle hevoselle määrättiin penisilliinikuuri ja sattumoisin tallikissa tarvi samaan aikaan kyseistä lääkettä. ELL antoi mulle ruiskut ja neulat molempia eläimiä varten ja kissa piikitettiin hevosen penisilliinistä. "Kaupunkilääkäreillä" saattaa olla eri käytäntö.
Loishäätöpiikit olen myös antanut tallikissoille joskus itse. Ne pirulaiset tuntuivat arvaavan milloin eläinlääkärillä oli niillekin jotain ja pysyivät visusti poissa näkyvistä...
Olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa tuosta pillereiden syönnin harjoittelusta. Se olisi hyvä opetella, ei koskaan tiedä jos kissa vaikka sairastuisi ja joutuisi päivittäin loppuelämänsä syömään pillereitä!
Maitohappobakteerista olen myös yhtä mieltä edellisen kanssa. Antibiootit tuppaavat tappamaan myös hyviä suolistobakteereita ja maitohappobakteerivalmiste auttaa suolistobakteerikantaa korjautumaan. Niitä myydään eri nimisinä ainakin apteekeissa. Tehobakt on mun kokemuksen mukaan ainakin toimivaa.