mulla on ollut yli 8 kk masennusta.. mutta ei kovin näkyvää/pahaa. Mutta sitä on kauhean usein enkä enää jaksa/kestä sitä. mulla on syömishäiriö, sekin masentaa.. (koska ei syö). Itken melkein joka ilta ja mietin kuinka kauhean oon,ja joskus itken ilman syytäkin.. Kun olen masentunut olen kauhean äkäinen eikä jaksa oikeen mikään kiinnostaa. Joten ajattelin kysyä terapeutiltani (käyn terapiassa) masennuslääkkeitä.. Olisikohan se hyvä ratkaisu? en keksi enää muutakaan,enkä jaksa tätä paskaa enää.
Pitääkö siihen olla vanhempien lupa tai jotain jos saa ne? olen 14 vee. kiitos avustanne
Pitääkö siihen olla vanhempien lupa tai jotain jos saa ne? olen 14 vee. kiitos avustanne
Vastaukset 4
Vanhimmat
Masennus on kansantautimme ja tahdonkin alleviivata ettei ole mikään häpeä kärsiä vaivasta. Ota lääkitys vastaan ja nauti elämästä. Kerran täällä vaan eletään. Halaus
Vanhempien lupaa ei tarvita. Jos terapeuttisi ei ole lääkäri, hän varmasti neuvoo, minne voit mennä. Itse kävin terapiassa psykologilla, jonka työtoveri psykiatri hoiti lääkityspuolen.
Minulla on siis ollut masennus ja syömishäiriö. Yhdessä vaiheessa käytin Zyprexaa, joka palautti ruokahalut. Muitakin vastaavia lääkkeitä voi olla. Enää olenkin vain masentunut, mutta en enää sentään itsarin partaalla, sillä säännöllinen mielialalääkitys pitää pahimmat putoamiset poissa. Myös syöminen on selvästi parantanut vointiani. Jatkuva kituuttaminen pienellä ravinnolla vei todella syviin masennuksiin. Nykyään huomaan heti mielialastani, jos olen jättänyt esim. aamupalan väliin.
On, että tottakai puhut terapeutillesi, että haluat psyykelääkkeitä jne.
Kaikki mahdollinen ja mahdotonkin, tulee puhua ja kertoa juurta jaksain omalle terapeutillen.
Niin teen minäkin ja joskus saan terapeuttini niin toiminnalliseksi, vaikka onhan hän sitä muutenkin.
Minäkään en aina, jos oikein ahdistaa ja masentaa syö mutta ei muutama syömätön päivä pahaksi ole.
Sain omalle kohdalleni, vihdoinkin sopivat lääkkeet, ilman niitä olisin haudassa.
En olisi yksinkertaisesti enää jaksanut, vaikka mikä olisi.
Usko sinä itseesi ja puhu avoimesti mutta siltikin ihmettelen, ettei 8:n kk:n jälkeen sulle ole määrätty lääkitystä.
Mahdat asua jossain ( en löydä sanoja ) mutta jokaisen terapeutin pitää osata ohjata sut lääkärin tai psykiatrin luo, jotta saat sulle sopivat lääkkeet.
MUISTA ! PAHAAOLOA EI TARVITSE ENÄÄ, ONNEKSI YKSIN OMASSA SIELUSSAAN KANTAA !!!
Näin olen oppinut ajattelemaan.
Kunhan juot edes jotain, ettet saa nestehukkaa.
On aika edesvastuutonta sanoa, ettei muutama syömätön päivä pahaksi olisi. Se on todellakin pahaksi. Ihminen tarvitsee joka päivä ravinteita voidakseen hyvin. Aivotkin tarvitsevat ravintoa ja jos on syömättä tai ruokavalio on puutteellinen, se edistää silloin myös masennusta.