Olipahan 1:llä Hawkingista ja mustista aukoista yms. Yksi erikoinen kuvaus sattui korvaan. Jos ihminen putoaa mustaan aukkoon, hän hajoaa osasiksi tapahtumahorisontin kohdilla ulkopuolisen tarkastelijan näkemänä. Itse hän ei huomaa mitään sellaista, vaan jatkaa ehjänä matkaansa läpi tapahtumahorisontin.
Erikoinen malli, tuli mieleen kuolema.
(No, tuo malli tapahtumahorisontista saattaa olla jo vanhentunut, sanottakoon tässä)
Tapahtumahorisontti
21
1006
Vastaukset
- weyl
Mustan aukon tapahtumahorisontti itsessään ei ole vanhentunut käsite vaan on mustan aukon "pinta", jonka takaa valo ei pääse karkuun. "Pinnalla" mustan aukon vetovoima on niin suuri, ettei edes valo pääse sieltä karkuun. Kirjoitin pinnan lainausmerkeissä, koska itse musta aukko on puristuneena yhteen pisteeseen.
Tapahtumahorisontin olemassaolo ei siis ole itsessään kiistanalainen, mutta sen rooli informaation mahdollisena säilyttäjänä on. - Pseudohippi
Tapahtumahorisontti on periaatteessa aivan kuten mikä tahansa horisontti, kuvitteellinen raja jonka takana tapahtuvia asioita emme näe. Teoriassa tapahtumahorisontin läpi siirtyvä ihminen ei huomaisi mitään, mutta ulkopuolinen katsoja ei siirtymävaiheen aikana enää näkisi hänen jalkojaan (jos hän etenisi jalat edellä) sillä ne ovat siirtyneet alueelle, josta valo ei enää poistu. Tapahtumahorisontti on siis mustan aukon koosta riippuva kehä, jonka sisäpuolella pakonopeus on suurempi kun valon nopeus. Havaintoja sen takaa emme voi tehdä siksi, että voimme tehdä havaintoja ylipäätään vain sähkömagneettisen spektrin alueella, eikä tunneta mitään säteilyä joka olisi valoa nopeampaa.
Käytännössä mustaa aukkoa lähestyvä ihminen olisi repeytynyt kappaleiksi jo paljon ennen tapahtumahorisonttia sillä hänen aukkoa lähinnä olevat osansa oisivat jo ehtineet painovoiman vuoksi irrota kauempana olevista paljon ennen kun hän ehtisi tapahtumahorisontin etäisyydelle itse aukosta.
En tosin näe tällä mitään yhteyttä sen paremmin kreationismiin kun evoluutioonkaan. - Totta kai!!!
Teidän matematiikkanne todistaa jo ajatukseni olevan oikeassa.
Kaksi totuutta.
Mustan aukon tapahtumahorisontin ylittävä henkilö lipuu horisontin yli ja ei koe mitään erityistä. ( Näin äsken nähdyssä ohjelmassa, mutta muistaakseni mustan aukon pitää olla tarpeeksi iso, etteivät ns. vuorovesi-ilmiöt revi häntä kappaleiksi.)
Saman aikaisesti ulkoapäin tapahtumaa seuraava havaitsee hänen hajoavan hiukkasiksi.
Ajatukseni kykenee kertomaan miten nämä kaksi totuutta toteutuu yhtä aikaa.
Henkilö joka lipuu mustan aukon tapahtumahorisontin yli, alkaa laajentua kiihtyvällä vauhdilla. Eli hänen räjähtävät eli kolmiulotteisesti laajenevat atominsa saavat mustasta aukosta avautuvista energia-aalloista lisää energiaa. Mustasta aukosta avautuvien energia-aaltojen erilliset energiakimput palavat loppuun henkilön atomien ytimistä avautuviin energia-aaltoihin ja lisäävät itsellään niiden energíaa ja näin henkilö laajenee entistä nopeammin.
Hyvin oleellista on, että henkilö on lähestyessään mustaa aukkoa, hidastanut vauhtiaan tasaisesti niin kauan aikaa, että mustasta aukosta avautuvat energia-aallot ovat alkaneet työntämään henkilöä tasaisesti poispäin mustasta aukosta. Liian nopea lähestyminen, aiheuttaa liian nopean laajenemisen ja näin henkilö palaa/räjähtää yks kaks tuusan nuuskaksi.
Jos lähestyminen onnistuu, alkaa henkilö vain laajentua normaalia nopeammin ja tämä taas aiheuttaa ulkoapäin havaitsevalle henkilölle sen, että hänestä näyttää siltä, kuin henkilö hajoaisi hiukkasiksi.
Eli normaalia nopeammin laajenevan henkilön atomien ytimistä avautuviin energia-aaltoihin ei syntyisi normaaleja fotoneja silloin kun niitä vastaan tulisi fotoneja.
Eli ulkoapäin kohti mustaa aukkoa liikkuvat fotonit palaisivat loppuun ennen kuin saisivat putsattua energiaa liikkumaltaan liikeradalta niin paljon, että ulospäin avautuvasta energia-aallosta ehtisi taipua energiaa kohti samaa aluetta eteenpäin menevän liikkeen aikana, jolloin syntyisi uusi fotoni.
Näin kuva henkilöstä joka lipuu mustan aukon tapahtumahorisontin yli eli käytännössä alkaa työntyä tapahtumahorisontin mukana poispäin mustasta aukosta niin nopeasti, ettei mikään energia saisi häntä työntymään yhtään nopeammin, alkaa muuttumaan niin että ulkoapäin näyttää siltä kuin henkilö hajoaisi tuusan nuuskaksi.
Oletan että sain perusidean tähän, mutta tämä viesti kaipaa selvästi parannusta, että se olisi paremmin ymmärrettävissä.
Jotta tästä tekstistä saisi sen idean esiin, on hyvä jos lukija on tutustunut ajatukseeni siitä miten fotoni palaa loppuun atomin ytimestä avautuviin energia-aaltoihin ja miten se sitä ennen saa ulospäin avautuvasta energia-aallosta syntymään uuden fotonin.
Lisämausteen tähän ajatuksen juoksuun antaa se, että jos henkilöllä, joka lipuu mustaan aukkoon on mukanaan taskulamppu, jolla hän valaisee itseään, niin henkiö havaitaan erilaisena kuin silloin kun kuva hänestä muodostuu valosta joka tulee häneen mustan aukon ulkopuolelta.
Savor
:);):)- Savor
Oman galaksimme mustista aukoista tulee energia-aaltoja, joissa on erittäin energisiä energiakimppuja, aaltoina harvakseltaan.
Juttu menee näin.
Kaikki galaksimme aine työntyy poispäin galaksin keskustasta kaarevalla radalla samassa suhteessa kuin laajenee.
Mustissa aukoissa energiaa on erittäin paljon erittäin tiheään käpertyneenä.
Mitä tiheämpää energiaa, sitä kuumempaa.
Kuuma/tiheä energia pitää itse itsensä kuumana/tiheänä.
Näin mustat aukot laajenevat hitaasti ja niistä avautuu erittäin tiheitä energia-aaltoja, jotka työntyvät hitaasti poispäin mustan aukon keskustasta.
Kuitenkin mustat aukot pysyvät suhteellisesti saman kokoisina suhteessa kolmiulotteisesti laajeneviin tähtiin, koska jos mustat aukot laajenisivat yhtä nopeasti kuin tähdet, ne olisivat kohta suht saman kokoisia kaikkien tähtien kanssa.
Eli mitä isompi kohde, sitä nopeammin sen pitää suhteellisesti laajeta, että sen koko säilyy suhteelllisesti yhtä paljon isompana suhteessa pienempiin taivaan kappaleisiin.
Mustan aukon takaa meitä kohti tulevat tähtien energia-aallot palavat loppuun mustasta aukosta avautuviin energia-aaltoihin ja tempautuvat niiden mukaan ja näin mustat aukot ovat meille mustia, koska niiden takaa ei pääse valoa meille
ja niistä itsestään avautuu energia-aaltoja, joissa on erittäin energisiä energiakimppuja, jotka tulevat meille aaltoina harvakseltaan.
Nuo erittäin energiset mustan aukon energiakimput saattavat hyvinkin liikkua valon nopeudella tai lähes valon nopeudella lähellä maapalloa, kohti maapallon pintaa, mutta ne ovat kuitenkin taittaneet matkaa meitä kohti paljon hitaammin ja aaltojen pituus on kasvanut matkan aikana, jolloin näitä aaltoja tulee meille harvakseltaan.
Juju on siinä, että valon energia-aaltojen fotonien vauhti hidastuu aurinkokunnan sisällä paljon enemmän suhteessa mustan aukon energisiin energiakimppuihin, joita auringosta avautuvat energia-aallot eivät saa hidastamaan vauhtiaan niin paljon silloin kun ne tulevat aurinkokunnan sisään.
Ja näin mustista aukoista avautuvien energia-aaltojen energiset energiakimput omaavat ehkä suht saman nopeuden kuin fotonit omaavat silloin kun ne tulevat maapallolle, vaikka ne ovat matkanneet paljon kauemman aikaa tuon matkan mustasta aukosta meille kuin fotonit ovat edenneet saman matkan.
Tämä ilmiö selittää myös valon yleisen punasiirtymän.
Savor
:);):)
Olipa mustat aukot ja niiden tapahtumahorisontit satua tai ei, niin mielenkiintoista oli se, että samasta kuvitellusta tapahtumasta saattoi antaa kaksi niin erilaista kuvausta kaksi kuviteltua havainnoitsijaa. Tuo mallinnus oli kuitenkin tehty ihan hyvässä uskossa ja tieteen periaatteita pahasti rikkomatta.
Ja kuolemaa se muistutti siinä suhteessa, että Jeesuksen (ja ehkä yleisemminkin Uuden Testamentin) kuvaukset kuolemasta ja havaintomme jo kuolleista ihmisistä poikkeavat jotenkin samalla tavalla. Havaitsemme ihmisten kirjaimellisesti hajoavan tomuksi. Mutta Uusi Testamentti puhuu prosessista johon tosin liittyy muutos, mutta myös jotain jatkuvuutta. (Ja se havaittu ruumiin tomuuntuminenkin on siellä kyllä mainittu)
Evoluutioon tämä ei tietenkään liity mitenkään. Luojan tekoihin ennemmin ja niiden havaitsemiseen ja mahdollisiin vääriin johtopäätöksiin yksipuoleisista havainnoista.- Ermunen
joten mustat aukot eivät ole tarua. Mustaan aukkoon liittyvät ilmiöt ovatkin vaikeammin ymmärrettävissä. Jumalaa ei kuitenkaan tarvita.
- hihhuleihin kyllästynyt
"Olipa mustat aukot ja niiden tapahtumahorisontit satua tai ei, niin mielenkiintoista oli se, että samasta kuvitellusta tapahtumasta saattoi antaa kaksi niin erilaista kuvausta kaksi kuviteltua havainnoitsijaa. Tuo mallinnus oli kuitenkin tehty ihan hyvässä uskossa ja tieteen periaatteita pahasti rikkomatta."
Tulihan se todellinen motiivisi esille. Eli tarkoitushakuinen tieteen pohjan uskottavuuden kyseenalaistaminen absurdilla esimerkillä ilmiöstä josta ei ole kokeellista todistusaineistoa, vaan pelkkiä ajatusleikkejä. Kritisoi seuraavaksi tieteiskirjallisuutta.
Sinun strategiasi tässä "taistelussa" on viljellä ympäriinsä pieniä suggestioita jotka tarttuvat niille alttiiseen lukijaan kuin kärpäspaperi pääskyseen. Esiinnyit muistaakseni jossain vaiheessa näennäisen objektiivisena ja sitoutumattomana keskustelijana, mikä osoittautui toki pian vain tavaksi vakuuttaa vastapuolikin ottamaan vastaan meemipakettejasi.
Kaltaisesi ihmiset paskat välittävät totuudesta, pienen ihmisen omanarvon- ja tarkoituksentunteen tyydyttäminen menee kaiken universaalin ja objektiivisen ylle. Menisin jopa niin pitkälle, että väittäisin ihmisten jotka väittävät kunnioittavan (ihmettelevän) luontoa suurenmoisena Jumalan luomuksena, mielessään alentavan sen oman välittömän egontyydytyksensä välineeksi, kun taas ihminen jolla ei ole mitään [dogmaattis-] uskonnollista perustetta uskoa suuntaan tai toiseen, arvostaa luomakuntaa/maailmankaikkeutta universaalimmista ja subjektista riippumattomammista syistä. Syistä, joiden näkeminen voisi yhdistää ihmisiä heidän kulttuuritaustoistaan tai uskonnollisista motiiveista riippumatta. Mutta ei, pienille ihmisille on suunniteltu instrumentti liittää itsensä vaivattomasti kaikkeuden olemukseen; uskonto. Tällä tavoin jokainen ei-kukaan voi sentään edes olla Jumalan lapsi jota varten kooooko maailma on luotu. Wow. I'll buy your product. hihhuleihin kyllästynyt kirjoitti:
"Olipa mustat aukot ja niiden tapahtumahorisontit satua tai ei, niin mielenkiintoista oli se, että samasta kuvitellusta tapahtumasta saattoi antaa kaksi niin erilaista kuvausta kaksi kuviteltua havainnoitsijaa. Tuo mallinnus oli kuitenkin tehty ihan hyvässä uskossa ja tieteen periaatteita pahasti rikkomatta."
Tulihan se todellinen motiivisi esille. Eli tarkoitushakuinen tieteen pohjan uskottavuuden kyseenalaistaminen absurdilla esimerkillä ilmiöstä josta ei ole kokeellista todistusaineistoa, vaan pelkkiä ajatusleikkejä. Kritisoi seuraavaksi tieteiskirjallisuutta.
Sinun strategiasi tässä "taistelussa" on viljellä ympäriinsä pieniä suggestioita jotka tarttuvat niille alttiiseen lukijaan kuin kärpäspaperi pääskyseen. Esiinnyit muistaakseni jossain vaiheessa näennäisen objektiivisena ja sitoutumattomana keskustelijana, mikä osoittautui toki pian vain tavaksi vakuuttaa vastapuolikin ottamaan vastaan meemipakettejasi.
Kaltaisesi ihmiset paskat välittävät totuudesta, pienen ihmisen omanarvon- ja tarkoituksentunteen tyydyttäminen menee kaiken universaalin ja objektiivisen ylle. Menisin jopa niin pitkälle, että väittäisin ihmisten jotka väittävät kunnioittavan (ihmettelevän) luontoa suurenmoisena Jumalan luomuksena, mielessään alentavan sen oman välittömän egontyydytyksensä välineeksi, kun taas ihminen jolla ei ole mitään [dogmaattis-] uskonnollista perustetta uskoa suuntaan tai toiseen, arvostaa luomakuntaa/maailmankaikkeutta universaalimmista ja subjektista riippumattomammista syistä. Syistä, joiden näkeminen voisi yhdistää ihmisiä heidän kulttuuritaustoistaan tai uskonnollisista motiiveista riippumatta. Mutta ei, pienille ihmisille on suunniteltu instrumentti liittää itsensä vaivattomasti kaikkeuden olemukseen; uskonto. Tällä tavoin jokainen ei-kukaan voi sentään edes olla Jumalan lapsi jota varten kooooko maailma on luotu. Wow. I'll buy your product.En käsittääkseni ole koskaan pyrkinyt piilottelemaan omaa vakaumustani. Sen sijaan olen yrittänytjoskus eritellä sitä, mikä on havaittavaa ja mikä uskonvaraista.
Mitä taas tasapuolisuuteeni tulee, niin enköhän ole tuonut esille, että valitsen usein vinon asetelman jo keskustelun ylläpitämiseksi. "Kyllä se noinkin voi olla" ei juuri aiheuta keskustelua.
Ei ole olemassa yhtään uskomusneutraalia ihmistä, kaikilla on jotkut uskonvaraiset (= havaitsemattomat, todistamattomat) lähtökohtansa. Tässä on vain kaksi ryhmää ihmisiä:
1) Ne, jotka tuovat esille ne uskonvaraiset lähtökohtansa
2) Ne, jotka eivät tuo esille uskonvaraisia lähtökohtiaan.
Sitten on ryhmän 2 alaryhmä, joka osoitellessaan ryhmän 1 ihmisiä samalla yrittää antaa ymmärtää, ettei hänellä olekaan uskonvaraisia lähtöoletuksia, vaan se vika on vain noissa "muissa".
Kumpaan ryhmään sinä kuulut?- Alex_
tuttumies kirjoitti:
En käsittääkseni ole koskaan pyrkinyt piilottelemaan omaa vakaumustani. Sen sijaan olen yrittänytjoskus eritellä sitä, mikä on havaittavaa ja mikä uskonvaraista.
Mitä taas tasapuolisuuteeni tulee, niin enköhän ole tuonut esille, että valitsen usein vinon asetelman jo keskustelun ylläpitämiseksi. "Kyllä se noinkin voi olla" ei juuri aiheuta keskustelua.
Ei ole olemassa yhtään uskomusneutraalia ihmistä, kaikilla on jotkut uskonvaraiset (= havaitsemattomat, todistamattomat) lähtökohtansa. Tässä on vain kaksi ryhmää ihmisiä:
1) Ne, jotka tuovat esille ne uskonvaraiset lähtökohtansa
2) Ne, jotka eivät tuo esille uskonvaraisia lähtökohtiaan.
Sitten on ryhmän 2 alaryhmä, joka osoitellessaan ryhmän 1 ihmisiä samalla yrittää antaa ymmärtää, ettei hänellä olekaan uskonvaraisia lähtöoletuksia, vaan se vika on vain noissa "muissa".
Kumpaan ryhmään sinä kuulut?Moi !
Tässä vaiheessa haluan tuoda esille sanojen merkityksen. Uskonnollinen usko ja jonkun totena pitäminen (uskominen) ovat eri asioita.
Seuraavat toteamukset ovat nimenomaan tuota jälkimmäistä uskoa:
Minä uskon että tieteellisellä metodilla saadaan luotettavia tuloksia aikaiseksi.
Minä uskon että lähdekritiikin oppiminen kestää pitkään ja vaatii hyvän takaisinkytkennän.
Minä uskon että mikään nykyisistä uskonnoista ei selitä maailmaa edes likimainkaan oikein. Ja uskon että kaikki ovat puhtaasti ihmisten keksimiä omiin tarkoitusperiinsä.
Minä uskon että ei ole olemassa minkäänlaista jumalolentoa joka tietäisi mitä ihmiset ajattelevat/tekevät. Paljon ihmistä kehittyneempiä olentoja toki voi olla, ehkä jopa kuolemattomia 8käytännössä).
Minä uskon biodiversiteetin syntyneen niiden mekanismien avulla jotka jo Darwin esitteli. Muuta ei (uskoakseni) tarvita.
Kyllä minäkin uskon paljon kaikenlaista. Myönnetään.
-- - hihhuleihin kyllästynyt
tuttumies kirjoitti:
En käsittääkseni ole koskaan pyrkinyt piilottelemaan omaa vakaumustani. Sen sijaan olen yrittänytjoskus eritellä sitä, mikä on havaittavaa ja mikä uskonvaraista.
Mitä taas tasapuolisuuteeni tulee, niin enköhän ole tuonut esille, että valitsen usein vinon asetelman jo keskustelun ylläpitämiseksi. "Kyllä se noinkin voi olla" ei juuri aiheuta keskustelua.
Ei ole olemassa yhtään uskomusneutraalia ihmistä, kaikilla on jotkut uskonvaraiset (= havaitsemattomat, todistamattomat) lähtökohtansa. Tässä on vain kaksi ryhmää ihmisiä:
1) Ne, jotka tuovat esille ne uskonvaraiset lähtökohtansa
2) Ne, jotka eivät tuo esille uskonvaraisia lähtökohtiaan.
Sitten on ryhmän 2 alaryhmä, joka osoitellessaan ryhmän 1 ihmisiä samalla yrittää antaa ymmärtää, ettei hänellä olekaan uskonvaraisia lähtöoletuksia, vaan se vika on vain noissa "muissa".
Kumpaan ryhmään sinä kuulut?"Ei ole olemassa yhtään uskomusneutraalia ihmistä, kaikilla on jotkut uskonvaraiset (= havaitsemattomat, todistamattomat) lähtökohtansa. Tässä on vain kaksi ryhmää ihmisiä:
1) Ne, jotka tuovat esille ne uskonvaraiset lähtökohtansa
2) Ne, jotka eivät tuo esille uskonvaraisia lähtökohtiaan."
Alex_:in tarkempien määrittelyiden puitteissa katsoisin kuuluvani ryhmään 2, sillä on asioita joiden laskeminen hänen antamiensa esimerkkien kaltaiseksi uskomiseksi on niin itsestäänselvää ettei siitä tarvitse erikseen mainita. Jos esimerkiksi uskon tiedeyhteisön korjaavan itseään, en näe syytä alleviivata sanaa "uskon" ja mainita erikseen mahdollisuutta että tiedeyhteisö on itseasiassa suuri ateistisalaliitto Jumalan polkemiseksi maton alle. Tällaisessa erittelyssä auttaa Uskoakseni suhteellisuudentaju - tosiasioiden ja niiden ympärille levittäytyvään näkymättömään välimaastoon niitä [faktoja] noudattavien mahdollisten skenaarioiden luominen mielikuvituksella. Suhteellisuudentajuni kertoo minulle, että salaliitto on absurdi skenaario, eikä kelpaa totuusmalliini. Johtopäätökseni on harmoniassa kaiken itse kokemani ja muiden kokemuksista koskaan lukemani todellisuuden kanssa. Jos taas sanon, että "Uskon evoluutioteoriaan", täytyy minun myös perustella uskoni, ja voin päätyä puhtaasti rationaalisella lähestymistavalla kantaani, joka on kärjistettynä tyypillinen reduktionismin estetiikkaan pohjaava maailmankatsomus; Uskon evoluutioteoriaan, sillä kaiken saamani tiedon nojalla se on mitä ilmeisimmin sekä totta (tekijät summattuina), looginen että kaunis (reduktionistisesti). Se yhdistää biologisen tutkimuskentän kauniisti yhteen, ja tuon yhteyden soveltaminen käytännössä tuottaa tuloksia (eliöiden sukututkimus kuten perinnölliset sairaudet tai virusten tartuntatavat ja historia, sekä eliöryhmien välillä todennettava lisääntyvä resemblanssi siirryttäessä "eliöpuussa" kohti läheisiä ryhmiä). Kokonaisuus puhuu mielestäni puolestaan, ja näin aukottomasti muuhun kokonaisuuteen (kokeellisen luonnontieteen selvittämiin fyysisen luonnon käyttäytymismalleihin) liittäminen on painoarvoltaan paljon kovempi kilpailija huomiostani "todellisuuden totuudelliseksi malliksi" kuin tuhansia vuosia vanhat paimentolaisten kirjoittamat omat tulkinnat siitä mistä tässä kaikessa (elämässä ja eksistenssissä) voisi olla kysymys. Asia olisi näin, VAIKKA evoluutioteoria olisikin väistämättä ristiriidassa Raamatun ja sen oppien vakuuttavuuden kanssa. Näinkään ei kuitenkaan ole, sillä luomiskertomuksen ottaminen kirjaimellisesti on vain lukijasta kiinni, joten tuo tulkinta on välittömästi yhtä törkeästi ihmisen kosketuksesta likaantunut kuin toisen ääripään materialistin omaama premissi, että kaikki on selitettävissä lineaarisilla yhtälöillä jotka sulkevat ulos "Jumalan" olemassaolon millään tavalla. Tällaisia eivät kuitenkaan läheskään kaikki tiedemiehetkään ole, sillä heilläkin saattaa tajunnassaan tila jossa he kokevat myötävärähtelemänsä jonkin suuremman kokonaisuuden tai merkityksen kanssa, kuin 1 1=2...=eksistenssi. Kutsui sitä sitten tietoisuudeksi, merkitykseksi, Jumalaksi tai maailmansieluksi tai -aivoksi, ajatus sen toteen tai epätoteen näyttämisestä tieteen, hiekkalaatikkotieteestämme puhumattakaan, on absurdi.
Kuitenkin kysymyksessä ollessa evoluutioteorian paikkaansapitävyys, loogisuus ja toimivuus, on YEC-kreationismi "sukupuuttoon" tuomittu. Profetoin, että YEC-kreationismilla ei ole tulevaisuutta, sillä: a) Aika se vaan kuluu. b) Kilpailevat ja tämän päivän todellisuuden kanssa paremmin harmoniassa olevat raamatuntulkinnat syrjäyttävät vanhoilliset. c) Tietomme maailmankaikkeudesta, sen rakenteesta ja historiasta lisääntyy. d) Traditiot kuolevat tai muuttavat muotoaan kulttuurin uusiutuessa. hihhuleihin kyllästynyt kirjoitti:
"Ei ole olemassa yhtään uskomusneutraalia ihmistä, kaikilla on jotkut uskonvaraiset (= havaitsemattomat, todistamattomat) lähtökohtansa. Tässä on vain kaksi ryhmää ihmisiä:
1) Ne, jotka tuovat esille ne uskonvaraiset lähtökohtansa
2) Ne, jotka eivät tuo esille uskonvaraisia lähtökohtiaan."
Alex_:in tarkempien määrittelyiden puitteissa katsoisin kuuluvani ryhmään 2, sillä on asioita joiden laskeminen hänen antamiensa esimerkkien kaltaiseksi uskomiseksi on niin itsestäänselvää ettei siitä tarvitse erikseen mainita. Jos esimerkiksi uskon tiedeyhteisön korjaavan itseään, en näe syytä alleviivata sanaa "uskon" ja mainita erikseen mahdollisuutta että tiedeyhteisö on itseasiassa suuri ateistisalaliitto Jumalan polkemiseksi maton alle. Tällaisessa erittelyssä auttaa Uskoakseni suhteellisuudentaju - tosiasioiden ja niiden ympärille levittäytyvään näkymättömään välimaastoon niitä [faktoja] noudattavien mahdollisten skenaarioiden luominen mielikuvituksella. Suhteellisuudentajuni kertoo minulle, että salaliitto on absurdi skenaario, eikä kelpaa totuusmalliini. Johtopäätökseni on harmoniassa kaiken itse kokemani ja muiden kokemuksista koskaan lukemani todellisuuden kanssa. Jos taas sanon, että "Uskon evoluutioteoriaan", täytyy minun myös perustella uskoni, ja voin päätyä puhtaasti rationaalisella lähestymistavalla kantaani, joka on kärjistettynä tyypillinen reduktionismin estetiikkaan pohjaava maailmankatsomus; Uskon evoluutioteoriaan, sillä kaiken saamani tiedon nojalla se on mitä ilmeisimmin sekä totta (tekijät summattuina), looginen että kaunis (reduktionistisesti). Se yhdistää biologisen tutkimuskentän kauniisti yhteen, ja tuon yhteyden soveltaminen käytännössä tuottaa tuloksia (eliöiden sukututkimus kuten perinnölliset sairaudet tai virusten tartuntatavat ja historia, sekä eliöryhmien välillä todennettava lisääntyvä resemblanssi siirryttäessä "eliöpuussa" kohti läheisiä ryhmiä). Kokonaisuus puhuu mielestäni puolestaan, ja näin aukottomasti muuhun kokonaisuuteen (kokeellisen luonnontieteen selvittämiin fyysisen luonnon käyttäytymismalleihin) liittäminen on painoarvoltaan paljon kovempi kilpailija huomiostani "todellisuuden totuudelliseksi malliksi" kuin tuhansia vuosia vanhat paimentolaisten kirjoittamat omat tulkinnat siitä mistä tässä kaikessa (elämässä ja eksistenssissä) voisi olla kysymys. Asia olisi näin, VAIKKA evoluutioteoria olisikin väistämättä ristiriidassa Raamatun ja sen oppien vakuuttavuuden kanssa. Näinkään ei kuitenkaan ole, sillä luomiskertomuksen ottaminen kirjaimellisesti on vain lukijasta kiinni, joten tuo tulkinta on välittömästi yhtä törkeästi ihmisen kosketuksesta likaantunut kuin toisen ääripään materialistin omaama premissi, että kaikki on selitettävissä lineaarisilla yhtälöillä jotka sulkevat ulos "Jumalan" olemassaolon millään tavalla. Tällaisia eivät kuitenkaan läheskään kaikki tiedemiehetkään ole, sillä heilläkin saattaa tajunnassaan tila jossa he kokevat myötävärähtelemänsä jonkin suuremman kokonaisuuden tai merkityksen kanssa, kuin 1 1=2...=eksistenssi. Kutsui sitä sitten tietoisuudeksi, merkitykseksi, Jumalaksi tai maailmansieluksi tai -aivoksi, ajatus sen toteen tai epätoteen näyttämisestä tieteen, hiekkalaatikkotieteestämme puhumattakaan, on absurdi.
Kuitenkin kysymyksessä ollessa evoluutioteorian paikkaansapitävyys, loogisuus ja toimivuus, on YEC-kreationismi "sukupuuttoon" tuomittu. Profetoin, että YEC-kreationismilla ei ole tulevaisuutta, sillä: a) Aika se vaan kuluu. b) Kilpailevat ja tämän päivän todellisuuden kanssa paremmin harmoniassa olevat raamatuntulkinnat syrjäyttävät vanhoilliset. c) Tietomme maailmankaikkeudesta, sen rakenteesta ja historiasta lisääntyy. d) Traditiot kuolevat tai muuttavat muotoaan kulttuurin uusiutuessa.Huomasin, että otit selkeän askeleen parempaan keskustelutyyliin jättämällä henkilökohtaisuudet pois. En perää syytä tähän mielenmuutokseeesi, totean vain sen mielelläni.
Toisekseen yrität siirtää keskustelua pois aiheesta jonnekin "evoluutio-uskon" suuntaan, mutta sehän ei ollut aloitusviestin aiheena, joten en siihen sen enempää puutu. Koko palstahan on käytettävissä sille. Eli tee uusi aloitus, jos koet tarvetta.
Sitten mitä tulee teologiseen puoleen, huomautan vain, että Jumala on rajattu jo tieteen (aluksi luonnontieteen, nykyään jopa teologian) lähtökohdissa ulos. Niinpä ateistien tiedettä hyväkskäyttävät johtopäätökset voinevat olla kehäpäätelmiä.
Muutoin näkisin, että Raamattu ja kristillinen uskontunnustus antaa tilaa erilaisille luomisen mekanismeille. Jälkiviisaasti sieltä löytyy myös nyt aiheenamme olevat mustat aukot ("pimeyden kuilut"), mutta tieteen kehityksen kannalta tuo maininta (tai ehkä joku muukin) ei ole ollut avainasemassa. Eli jälkiviisautta tässä.
Olennainen asia viestissäni oli se, että saman ilmiön havainnoijat antaisivat erilaisen raportin, riippuen siitä, olisivatko itse menossa läpi tapahtumahorisontin vai seuraamassa ulkopuolelta. (Millä tavalla nuo kaksi raporttia eroaisivat, on sitten jo epäselvempi yksityiskohta).
Toivotaan edelleen parempaa huomista.- :pp.
hihhuleihin kyllästynyt kirjoitti:
"Olipa mustat aukot ja niiden tapahtumahorisontit satua tai ei, niin mielenkiintoista oli se, että samasta kuvitellusta tapahtumasta saattoi antaa kaksi niin erilaista kuvausta kaksi kuviteltua havainnoitsijaa. Tuo mallinnus oli kuitenkin tehty ihan hyvässä uskossa ja tieteen periaatteita pahasti rikkomatta."
Tulihan se todellinen motiivisi esille. Eli tarkoitushakuinen tieteen pohjan uskottavuuden kyseenalaistaminen absurdilla esimerkillä ilmiöstä josta ei ole kokeellista todistusaineistoa, vaan pelkkiä ajatusleikkejä. Kritisoi seuraavaksi tieteiskirjallisuutta.
Sinun strategiasi tässä "taistelussa" on viljellä ympäriinsä pieniä suggestioita jotka tarttuvat niille alttiiseen lukijaan kuin kärpäspaperi pääskyseen. Esiinnyit muistaakseni jossain vaiheessa näennäisen objektiivisena ja sitoutumattomana keskustelijana, mikä osoittautui toki pian vain tavaksi vakuuttaa vastapuolikin ottamaan vastaan meemipakettejasi.
Kaltaisesi ihmiset paskat välittävät totuudesta, pienen ihmisen omanarvon- ja tarkoituksentunteen tyydyttäminen menee kaiken universaalin ja objektiivisen ylle. Menisin jopa niin pitkälle, että väittäisin ihmisten jotka väittävät kunnioittavan (ihmettelevän) luontoa suurenmoisena Jumalan luomuksena, mielessään alentavan sen oman välittömän egontyydytyksensä välineeksi, kun taas ihminen jolla ei ole mitään [dogmaattis-] uskonnollista perustetta uskoa suuntaan tai toiseen, arvostaa luomakuntaa/maailmankaikkeutta universaalimmista ja subjektista riippumattomammista syistä. Syistä, joiden näkeminen voisi yhdistää ihmisiä heidän kulttuuritaustoistaan tai uskonnollisista motiiveista riippumatta. Mutta ei, pienille ihmisille on suunniteltu instrumentti liittää itsensä vaivattomasti kaikkeuden olemukseen; uskonto. Tällä tavoin jokainen ei-kukaan voi sentään edes olla Jumalan lapsi jota varten kooooko maailma on luotu. Wow. I'll buy your product.>> Kritisoi seuraavaksi tieteiskirjallisuutta.
Jos aukko on jättisuuri vaikkapa maailmankaikkeuden kokoluokkaa niin dF/170cm on niin vähäinen tukan ja
varpaankynsien välillä sen suuren säteen R:n takia (dF~R) että ei tee tiukkaa eikä hajoa myöskään ulkopuolisen silmin. (Sanoo mun järki).Kyllä minusta se, että ulkopuolelta näyttää hajoavan ja itse kokien ei hajoa, vaikutti aika ihmeelliseltä. Ehkä ollut asiaa noin nähnyt esitettävän aiemmin/muuloin. Onko sitten ihme, että mieleeni tuli yliluonnollinen kuvaus kuolemasta ? (-;
Sitten on eri juttu vielä tämä informaatio. Ei sitä määritelty siten, että minä olisin käsittänyt, mitä se on. Iso S oli esillä, mutta ei sanottu, että se oli entropia (jos oli?).
Jos tuo maailmankaikkeuden informaatio kytkeytyisi jotenkin maailmankaikkeuden S:ään, niin jälkimmäinenhän ei ainakaan pienene, mutta ilmeisestikin kasvaa koko ajan, jolloin miten se informaatio muuttuu?- Alex_
tuttumies kirjoitti:
Kyllä minusta se, että ulkopuolelta näyttää hajoavan ja itse kokien ei hajoa, vaikutti aika ihmeelliseltä. Ehkä ollut asiaa noin nähnyt esitettävän aiemmin/muuloin. Onko sitten ihme, että mieleeni tuli yliluonnollinen kuvaus kuolemasta ? (-;
Sitten on eri juttu vielä tämä informaatio. Ei sitä määritelty siten, että minä olisin käsittänyt, mitä se on. Iso S oli esillä, mutta ei sanottu, että se oli entropia (jos oli?).
Jos tuo maailmankaikkeuden informaatio kytkeytyisi jotenkin maailmankaikkeuden S:ään, niin jälkimmäinenhän ei ainakaan pienene, mutta ilmeisestikin kasvaa koko ajan, jolloin miten se informaatio muuttuu?Moi !
Kari Enqvist kuvaa tapahtumaa seuraavasti:
" Maahan jääneen tarkkailijan mielestä mustaan aukkoon putoavan kello käys sitä hitaammin mitä lähemmäksi singulariteettia hän joutuu. Tämän vuoksi kaukaa katsottuna näyttää että putoaja ei putoa tapahtumahorisontin lävitse milloinkaan.
Putoajan koordinaatistosta katsoen tilanne on toinen. Hän liukuu tapahtumahorisontin läpi. Lähestyessään singulariteettia putoaja repeytyy kappaleiksi gravitaation vaikutuksesta."
Singulariteetti on todellakin pistemäinen, vain tapahtumahorisontin paikka muuttuu massan kasvaessa.
Sinänsä "tuttumies" on analogiassaan oikeassa, että ulkopuolisesta tarkkailijasta ruumis näyttää jäävän olemaan (hauta) mutta itse tapahtuman kohde kyllä kokee jotain muuta...
Ei silti, mielestäni analogia ei toimi sillä kuolleet eivät joudu singulariteettiin.
-- Alex_ kirjoitti:
Moi !
Kari Enqvist kuvaa tapahtumaa seuraavasti:
" Maahan jääneen tarkkailijan mielestä mustaan aukkoon putoavan kello käys sitä hitaammin mitä lähemmäksi singulariteettia hän joutuu. Tämän vuoksi kaukaa katsottuna näyttää että putoaja ei putoa tapahtumahorisontin lävitse milloinkaan.
Putoajan koordinaatistosta katsoen tilanne on toinen. Hän liukuu tapahtumahorisontin läpi. Lähestyessään singulariteettia putoaja repeytyy kappaleiksi gravitaation vaikutuksesta."
Singulariteetti on todellakin pistemäinen, vain tapahtumahorisontin paikka muuttuu massan kasvaessa.
Sinänsä "tuttumies" on analogiassaan oikeassa, että ulkopuolisesta tarkkailijasta ruumis näyttää jäävän olemaan (hauta) mutta itse tapahtuman kohde kyllä kokee jotain muuta...
Ei silti, mielestäni analogia ei toimi sillä kuolleet eivät joudu singulariteettiin.
--Tuo Enqvistin esitys on ehkä tutumpi mulle, siis joskus aiemminkin nähnyt.
Tässä esillä olleessa dokkarissa se meni päinvastoin. Putoaja ei huomannut mitään, vaan ulkopuolinenn näki hajoamisen.
Mielikuvittelua kumminkin päin, ei perustu havaintoihin, eikä kertojien omakohtaisiin kokemuksiin.- Alex_
tuttumies kirjoitti:
Tuo Enqvistin esitys on ehkä tutumpi mulle, siis joskus aiemminkin nähnyt.
Tässä esillä olleessa dokkarissa se meni päinvastoin. Putoaja ei huomannut mitään, vaan ulkopuolinenn näki hajoamisen.
Mielikuvittelua kumminkin päin, ei perustu havaintoihin, eikä kertojien omakohtaisiin kokemuksiin.Moi !
Harmi etten katsonut dokumettia, tuntuisi kuitenkin uskottavalta että kosmologian proffa tietäisi nämä jutut.
Jos ajattelet pistemäsitä entiteettiä jonka gravitaatiovaikutus on iso niin on helppo ymmärtää että ihmisen kokoinen kappale repeää palasiksi.
Ulkopuolinen tarkkailija havaitsee toki muutoksen, säteilyn allonpituus kasvaa muistaakseni kaiken aikaa, joten putoajaa ei havaitse näkyvän valon alueella kovin kauaa.
-- - One Way or Another..
Alex_ kirjoitti:
Moi !
Harmi etten katsonut dokumettia, tuntuisi kuitenkin uskottavalta että kosmologian proffa tietäisi nämä jutut.
Jos ajattelet pistemäsitä entiteettiä jonka gravitaatiovaikutus on iso niin on helppo ymmärtää että ihmisen kokoinen kappale repeää palasiksi.
Ulkopuolinen tarkkailija havaitsee toki muutoksen, säteilyn allonpituus kasvaa muistaakseni kaiken aikaa, joten putoajaa ei havaitse näkyvän valon alueella kovin kauaa.
--Mielestäni Enqvist on oikeassa väittäessään ulkopuolisen havaitsijan näkevän tapahtuman ikäänkuin "slow motionina".
Mikähän on kiihtyvyyden arvo tapahtumahorisontin pinnalla? Veikkaan että se on sama kuin valon nopeus metreinä/s^2.
Pystyisikö gravitaatio vetäisemään kynnet irti varpaista jos lipsahtaisin joskus vahingossa mustan aukon reunalle?
Einsteinin suhteellisuusteoria antaa vastauksen tähän horisontin ylitys proplematiikkaan. Emmekös me ulkopuoliset havainnoijat liiku valon nopeudella verrattuna siihen onnettomaan joka on joutunut tapahtumahorisontiin. Se selittäisi havainnoijien erilaiset käsitykset siitä, miten asiat etenevät.
Toisaalta samanlaisena hidastuksena näkee puolestaan horisontissa oleva meidän toilailumme, sikäli mikäli pysyy hengissä.
- One Way or Another..
Millaistakohan informaatiota mustaan aukkoon häviää?
BBC:n tekemä juttu oli hivenen löysä ja oli hiukan epäolennaiseen aiheesen paneutunut.
Maailmankaikkeuden hiukkaset eivät ole tarvinneet eivätkä tarvitse tulevaisuudessakaan informaatiota siirtyessään faasimuutoksen kautta uuteen olomuotoon.
Musta aukko on "normaali" aineen olomuoto nykyisen ikäisessä universumissa.
Miksi tapahtumahorisontin pitäisi välittää informaatiota hiukkasista, kun kvarkkien ja leptonien ominaisuudet ovat maailmankaikkeuden kaikissa kolkissa samat. Myös hiukkasten väliset voimat pysyvät kaikissa olosuhteissa samoina.
Ei ole mitään informaatiota jota tarvittaisiin uusien universumien syntyyn.
Eli kuten eräs "viisas" kerran totesi: Jos tiedät millainen elektroni on, tiedät samalla millaisia kaikki muutkin elektronit maailmankaikkeudessa ovat.
Väkisinkin tuli mieleen uskonnollinen huuhaa, jossa perätään ikuisuuden ja ikuisen elämän avainta, jolloin jonkinasteinen informaation säilyminen tuonpuoleiseen siirtyessämme myös silloin kun musta aukko imaisee meidän miljardeja vuosia maan sisällä olleen tomumme syövereihinsä.- vanha-kissa
One Way or Another.. kirjoitti:
"Maailmankaikkeuden hiukkaset eivät ole tarvinneet eivätkä tarvitse tulevaisuudessakaan informaatiota siirtyessään faasimuutoksen kautta uuteen olomuotoon."
No ei tuohon tarvitakaan informaatiota. Käsittääkseni kyse oli siitä rakenteeseen liittyvästä informaatiosta, joka tarvittaisiin tuottamaan kopio alkuperäisestä kappaleesta.
Tai jos kyse on vaikka hiukkasesta, niin sillä on spinit sun muut - tuo informaatio häviää mustassa aukossa.
Tai noin Hawkinsin teoria taisi mennä.
Toinen vaihtoehtohan on että se informaatio jähmettyy tapahtumahorisonttiin eikä siten häviä.
Jos oikein ymmärsin, niin tämä informaation häviämättömyys/häviäminen liittyy entropiaan sekä energian ja materian häviämättömyyteen. Termodynamiikan parissa tässä painitaan.
"Eli kuten eräs "viisas" kerran totesi: Jos tiedät millainen elektroni on, tiedät samalla millaisia kaikki muutkin elektronit maailmankaikkeudessa ovat."
Paitsi ettet tiedä niiden paikka- ja nopeuskomponentteja. - One Way or Another..
vanha-kissa kirjoitti:
One Way or Another.. kirjoitti:
"Maailmankaikkeuden hiukkaset eivät ole tarvinneet eivätkä tarvitse tulevaisuudessakaan informaatiota siirtyessään faasimuutoksen kautta uuteen olomuotoon."
No ei tuohon tarvitakaan informaatiota. Käsittääkseni kyse oli siitä rakenteeseen liittyvästä informaatiosta, joka tarvittaisiin tuottamaan kopio alkuperäisestä kappaleesta.
Tai jos kyse on vaikka hiukkasesta, niin sillä on spinit sun muut - tuo informaatio häviää mustassa aukossa.
Tai noin Hawkinsin teoria taisi mennä.
Toinen vaihtoehtohan on että se informaatio jähmettyy tapahtumahorisonttiin eikä siten häviä.
Jos oikein ymmärsin, niin tämä informaation häviämättömyys/häviäminen liittyy entropiaan sekä energian ja materian häviämättömyyteen. Termodynamiikan parissa tässä painitaan.
"Eli kuten eräs "viisas" kerran totesi: Jos tiedät millainen elektroni on, tiedät samalla millaisia kaikki muutkin elektronit maailmankaikkeudessa ovat."
Paitsi ettet tiedä niiden paikka- ja nopeuskomponentteja.Termodynamiikan lait pätevät nykyisen kaltaisessa universumissa. Maailmankaikkeuden alkuhetkillä vallitsivat kuitenkin olosuhteet jolloin nykyiset termodynamiikan paineen ja lämpötilan tilanyhtälöt eivät olleet voimassa. Lohdutukseksi termodynamiikan kanssa painiville voisi kertoa etteivät myöskään fysiikan lait pitäneet oikein kutiaan (vrt. ylivalonnopeudella tapahtunut maailmankaikkeuden laajeneminen)
Musta aukko on kiehtova, koska se ei anna mahdollisuutta tutkia itseään. On kuitenkin oletettu sen olevan absoluuttisessa nollapisteessä oleva, pistemäinen massakeskittymä, joka on äärettömän juoksevaa kristallisoituneessa muodossa olevaa nestemäistä ainetta.
Kaikki nämä mustan aukon ominaisuudet sotivat termodynamiikan lakeja vastaan. Pistemäiseksi puristetun aineen lämpötila pitäisi olla ääretön, se on kuitenkin nollapisteessä. Myös paine pitäisi olla ääretön mutta sekin on absoluuttisesti nolla jne....
Ehkä ainetta tai energiaa ei voida hävittää nykyisessä universumissa.
Ehkä ei ole myöskään mitään mieltä odottaa, että mustiin aukkoihin voisi kerätä informaatiota, mihin sitä informaatiota tarvittaisiin ja mitä käyttöä sillä olisi? Oletetaan että meillä olisi mahdollisuus lähteä katsomaan lähempää tapahtumahorisontin pintaa ja onhan meillä. Ensimmäisen askeleen jälkeen olisi informaatio ikuisesti kadoksissa :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Et voi olla loputtomasti hiljaa
Nainen. Tarkoitan siis meidän juttua. Eihän tämä tällaiseen epätietoisuuteen voi jäädä siinä vaan särkyy kumpikin. Kerto1432192Nainen mitä tekisit
Joutuisit tekemään miehelle ja sinulle tai sinulle ja miehellesi ja kahdelle lapselle ruokaa ja kaapista löytyy 2 litraa1721294Ajatus aamuun
Tämä jollekin tärkeälle. On asioita mistä jutellaan, on asioita mistä vitsaillaan, on myös asioita mistä ei puhuta kenen721157- 1681047
Rita syyttää muita "virheistään"
Taas Donnasta lasu ilmoitus ja kaiken maailman kriisejä Akin virheen takia. Aki teki vakavan rikoksen, turha sitä on mui66985- 95972
- 77967
- 47892
Niiiiin pihkassa
Hänen ihanan vuoksi minulla on pikkarit märät koko ajan. Säikähdin vähän, näetköhän kaiken minusta? Yritän pitää perusil39850Maailmanlaajuinen tietokone ongelma?
Kuinka systeemit voidaan rakentaa niin että yksi tietokone ongelma vaikuttaa miljardin ihmisen elämään jopa viikkokausia59753